sana-aitta.db.xml

<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<!DOCTYPE book PUBLIC "-//OASIS//DTD DocBook XML V4.1.2//EN"
	"http://www.oasis-open.org/docbook/xml/4.1.2/docbookx.dtd">

<book lang='en_US'>

 <bookinfo>

  <author>
<surname>Kaisa Maliniemi</surname>
  </author>
<date>2009-04-21</date>
 </bookinfo>

 <chapter>
<title/>
  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>  Sana-aitta</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>       Ordliste til ”Kuosuvaaran takana”</emphasis>
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>   og ”Aittiruto” av </emphasis><emphasis role='bold'>ALF NILSEN-BØRSSKOG</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis>           </emphasis><emphasis>Utvalgt og utarbeidet</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
       av
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
                VAPPU  INKERI  PYYKKÖ
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
”Miksi ja mitä? Tästä kahđesta sanasta
  </para>

  <para>
tuliki hänen tärkkein sana-aitta.”
  </para>

  <para>
ALF NILSEN-BØRSKOG, <emphasis>Kuosuvaaran takana</emphasis> s. 102
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Av samme forfatter tidligere i HiF-Undervisning:
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kvenske fortellinger og eventyr for barn og ungdom</emphasis><emphasis>.</emphasis> Nedtegnet av J. BERONKA og
  </para>

  <para>
J. QVIGSTAD. Utvalgt og kommentert av VAPPU INKERI PYYKKÖ. Høgskolen i Finn-mark. Undervisning 2003:5 (ISSN 0805-1844). 58 s.  — 2. reviderte og omarbeidede utgave i samarbeid med HANNE ELIN UTVIK. <emphasis role='bold'>HiF-Undervisning 2006:4</emphasis>. 96 s. Pris
  </para>

  <para>
70 kr.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kvenske fortellinger og eventyr fra gamle dager</emphasis><emphasis>.</emphasis> Nedtegnet av J. BERONKA og
  </para>

  <para>
J. QVIGSTAD. Utvalgt og kommentert av VAPPU INKERI PYYKKÖ. I samarbeid med HANNE ELIN UTVIK. Høgskolen i Finnmark. <emphasis role='bold'>HiF-Undervisning 2007:2 </emphasis>(ISSN 0805-1844). 177 s. Pris 92 kr, ekskl. mva.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Barentsin alueen sanoja.</emphasis><emphasis> Finske og kvenske gloser i litteratur fra Barentsregionen.</emphasis> Utvalgt og utarbeidet av VAPPU INKERI PYYKKÖ. HiF-Undervisning 2003:6 (ISSN 0805-1844). 123 s. Pris 85 kr.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>JOHAN PETTER POSTI</emphasis><emphasis role='bold'>,</emphasis><emphasis> </emphasis><emphasis role='bold'>Kaikki on hyvin laivasa.</emphasis><emphasis> Jakta Sööplumsten myötä Hammer-festistä Pispärkin vesile ja takasin. Surnaali 25.4.-3.9.1894</emphasis> [Johan Petter Postis loggbok 1894]. Med innledning og kommentarer av VAPPU INKERI PYYKKÖ. HiF-Undervisning 2004:1. 72 s. Pris 60 kr.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Finsk-norsk ordliste</emphasis><emphasis> til </emphasis><emphasis>MARJUKKA KENTTÄLÄ</emphasis><emphasis>, Kieli käyttöön – suomen kielen alkeis-oppikirja.</emphasis> Av VAPPU INKERI PYYKKÖ. HiF-Undervisning 2005:1. 179 s. Pris: 110 kr.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Fasit til oppgavene</emphasis><emphasis> i </emphasis><emphasis>MARJUKKA KENTTÄLÄ</emphasis><emphasis>, Kieli käyttöön – suomen kielen jatko-oppi-kirja.</emphasis> Av VAPPU INKERI PYYKKÖ. HiF-Undervisning 2006:1. 59 s. Pris: 50 kr.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lähteet. Bibliografi.</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
– Ordlisten handler om følgende bøker, begge to av ALF NILSEN-BØRSSKOG:
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kuosuvaaran takana</emphasis><emphasis>. Elämän jatko 1. </emphasis>ISBN 82-7601-095-4. Iđut 2004.  416 s.
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aittiruto</emphasis><emphasis>. Elämän jatko 2.</emphasis> ISBN 978-82-7601-109-8. Iđut 2007.  520 s.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sanakirjat ja kartat. Ordbøker og karter. Varia.</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Bokmålsordboka. Definisjons- og rettskrivningsordbok.</emphasis> Red. MARIT INGEBJØRG LANDRØ – BOYE WANGENSTEEN. Universitetsforlaget. Oslo. 2. utgave 3. opplag 1997. 621 s.
  </para>

  <para>
TURID FARBREGD – HANNELE SEPPINEN, <emphasis role='bold'>Finsk–norsk ordbok. Suomi–norja sanakirja.</emphasis> Unipub forlag, Oslo 2000. ISBN 82-7477-026-9. 358 s.
  </para>

  <para>
TURID FARBREGD – AILI KÄMÄRÄINEN, <emphasis role='bold'>Finsk lommeordbok.</emphasis> Annen utgave / Toinen tar-kistettu painos. WSOY Juva 1998. ISBN 951-0-203882. 826 s.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
ELIAS LÖNNROT, <emphasis role='bold'>Suomalais-ruotsalainen sanakirja. Finskt-svenskt lexikon</emphasis>. I – II. [1880] Toinen, manul menetelmällä jäljennetty painos. Porvoo. Werner Söderström osakeyhtiö. 1930. 1120 + 1083 s. <emphasis role='bold'>Lisävihko. Supplementhäfte till Elias Lönnrots Finskt-svenska lexi-kon. </emphasis>Toim./Red. A. H. KALLIO. [1886] 1930. 212 s.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Nykysuomen sanakirja 1–6.</emphasis> Valtion toimeksiannosta teettänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kolmas painos. WSOY. Porvoo 1961.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
PEKKA SAMMALLAHTI, <emphasis role='bold'>Sámi-suoma sátnegirji. Saamelais-suomalainen sanakirja.</emphasis> Jorga-leaddji Oy. Ohcejohka 1989. ISBN 951-8939-03-9. 527 s.
  </para>

  <para>
PEKKA SAMMALLAHTI, <emphasis role='bold'>Sámi-suoma-sámi sátnegirji. Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja</emphasis>. Girjegiisá Oy. Ohcejohka (1993) Vaasa 2001. ISBN 951-8939-28-4. 592 s.
  </para>

  <para>
BRITA KÅVEN, JOHAN JERNSLETTEN, INGRID NORDAL, JOHN HENRIK EIRA, AAGE SOLBAKK, <emphasis role='bold'>Sámi – dáru sátnegirji. Samisk – norsk ordbok</emphasis>. Davvi Girji o.s. 2002. ISBN 82-7374-149-4. 633 s.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Norge 1:50 000. Topografisk hovedkartserie M711</emphasis>. Statens kartverk. Keskeiset neljä karttaa / De mest sentrale kartene er disse fire: <emphasis role='bold'>Børselv.</emphasis> Kartblad 2035 I. Bestillingsnr. 1269. <emphasis role='bold'>Munkavárri</emphasis>. Blad 2035 II. Bestillingsnr. 1271. <emphasis role='bold'>Ræt’kajåkskai’di</emphasis><emphasis>.</emphasis> Blad 2135 III. Be-stillingsnr. 1345. Utgave 1976. <emphasis role='bold'>Vieksa.</emphasis> Blad 2135 IV. Bestillingsnr. 1347.  Katso myös / Se også: <emphasis role='bold'>Kjæs</emphasis>. Kartblad 2136 III. Best.nr. 1353. <emphasis role='bold'>Lakselv</emphasis>. Kartblad 2035 III. Best.nr. 1273. <emphasis role='bold'>Billávuotna</emphasis>. Kartblad 2035 IV. Best.nr. 1275.  www.statkart.no
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Håndbok i duodji</emphasis>  = MÁRET HÆTTA, BJØRN AARSETH, LAILA G. WILKS OG MATHIS J. GAUP, <emphasis role='bold'>Håndbok i duodji samisk håndverk</emphasis>. Forlaget Vett &amp; Viten [www.vettviten.no] 2007. ISBN 978-82-412-0197-4. 192 s.  – duodji ’(saamelaiset) käsityöt’, kirjassa on mu-kana mm. vaatteet, nahkatyöt, laavut ja kammit sekä reet; runsas havainnollinen kuvitus.
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lapin käsitöitä</emphasis> = KAREN JOMPPANEN, <emphasis role='bold'>Lapin käsitöitä. Sami kiehtatuojik</emphasis>. ISBN 951-0-10694-1. WSOY Porvoo 1982. 171 s.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lyhenteet. Forkortinger.</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
— &gt;  mene toiseen hakusanaan, gå til et annet stikkord!
  </para>

  <para>
&gt; &lt;  vastakohta, motsetning
  </para>

  <para>
|  yhdys|sanan osien tai liitepartikkelin merkkinä (ne|kin), skiller deler i et sammensatt ord
  </para>

  <para>
- - - pitempi jakso tekstistä jätetty pois
  </para>

  <para>
... sana tai joitakin sanoja lauseesta jätetty pois
  </para>

  <para>
’merkitys’, ’betydning’
  </para>

  <para>
•  en tiedä mitä sana merkitsee tai miten muoto olisi, jeg vet ikke hva dette er, og lar det være åpen
  </para>

  <para>
[  ] selittävä täydennys siteerattuun tekstiin, en forklaring av V.I.P.
  </para>

  <para>
<emphasis>adj</emphasis>. adjektiivi, adjektiv
  </para>

  <para>
<emphasis>engl</emphasis>. englanniksi, på engelsk
  </para>

  <para>
<emphasis>gen</emphasis>. genetiivi, genitiv
  </para>

  <para>
<emphasis>imperf</emphasis>. imperfekti, preteritum
  </para>

  <para>
<emphasis>inf</emphasis>. infinitiivi, infinitiv
  </para>

  <para>
<emphasis>kv</emphasis>. kveeniksi, på kvensk
  </para>

  <para>
<emphasis>lat.</emphasis> latinaksi, på latin
  </para>

  <para>
<emphasis>mm</emphasis>. muun muassa, bl.a. / blant annet
  </para>

  <para>
<emphasis>mon</emphasis>. monikko, flertall
  </para>

  <para>
<emphasis>no</emphasis>. norjaksi, på norsk
  </para>

  <para>
<emphasis>nom</emphasis>. nominatiivi, nominativ
  </para>

  <para>
<emphasis>partit</emphasis>. partitiivi, partitiv
  </para>

  <para>
<emphasis>pron</emphasis>. pronomini, pronomen
  </para>

  <para>
<emphasis>ru</emphasis>. ruotsiksi, på svensk
  </para>

  <para>
<emphasis>sa.</emphasis> saksaksi, på tysk
  </para>

  <para>
<emphasis>saam</emphasis>. pohjoissaameksi, på nordsamisk
  </para>

  <para>
<emphasis>su</emphasis>. suomeksi, på finsk
  </para>

  <para>
<emphasis>subst.</emphasis>  substantiivi, substantiv
  </para>

  <para>
<emphasis>vrt</emphasis>. vertaa, sammenlign!
  </para>

  <para>
<emphasis>yks</emphasis>. yksikkö, entall
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sana-aitan käyttäjälle</emphasis>
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Olen ajatellut sana-aittaa täyttäessäni itseäni, ja pyrkinyt keräämään aittaan sellaista tietoa, josta olisi ollut apua minulle itselleni ja opiskelijoilleni, kun tutustuimme Alf Nilsen-Børs-skogin <emphasis>Kuosuvaaran takana</emphasis> -kirjaan. Olen neljän eri opiskelijaryhmän kanssa tehnyt nopean retken Kuosuvaaran taakse. Ne pistäytymiset ovat antaneet minulle jonkinlaisen kuvan, minkä tyyppiset asiat ovat suomea vieraana kielenä vasta jonkin verran opiskelleille opiskelijoille hankalia.
  </para>

  <para>
Sitten olen ajatellut niitä opettajia, jotka kouluissa, kursseilla tai korkeakoulun tai yli-opiston opettajina tutustuttavat oppilaitaan Nilsen-Børsskogin teksteihin. Toivon että tämä sana-aitta on avuksi ja iloksi heille ja heidän opiskelijoilleen.
  </para>

  <para>
Vielä olen pyrkinyt tasoittamaan polkuja sille henkilölle, joka ensimmäisenä kääntää <emphasis>Kuosuvaaran takana</emphasis> -kirjan jollekin muulle kielelle. Hän on todennäköisesti kääntänyt aikaisemmin äidinkielelleen kirjoja suomesta, jota hän osaa hyvin vieraana kielenä. En tiedä, missä hän asuu, mutta kuvittelen hänet vaikka Müncheniin tai viisi miiliä Pariisin ulkopuolelle. Voi hän tietenkin norjalainenkin olla, tai miksei virolainen. Tällaiselle hen-kilölle on tarpeen kaikki mahdollinen apu, joka koskee kirjan tapahtumapaikkoja, erilaisia esineitä ja työtapoja, henkilöitä ja heidän suhteitaan.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Pyssyjoki on kolmikielistä aluetta, kveeni – saame – norja. Monet <emphasis>Kuosuvaaran takana</emphasis> -kirjan henkilöt osaavat kaikkia kolmea kieltä, joidenkin <emphasis>Aittiruto</emphasis>-kirjan henkilöiden äidin-kieli on saame. Kveenin kielen opiskelijoista ja muista näiden kirjojen lukijoista monet osaavat saamea. Siksi olen maininnut usein suomenkielisen ja norjankielisen vastineen rin-nalla myös saamenkielisen vastineen, jos se näyttää olevan sukua kveenin kielen sanalle. Kuka on ollut äiti, kuka isä, kuka on lapsi, ei ole niin tärkeää. Ne viittaukset auttavat luul-lakseni kuitenkin tekstin lukemista ja antavat kuvaa siitä, millaista kieltä Nilsen-Børsskog käyttää. Viittaukset norjankielisiin vastineihin antavat samoin kuvaa siitä, minkä verran Nilsen-Børsskog käyttää norjan kanssa yhteisiä sanoja.
  </para>

  <para>
Pääasiallinen informaatio sisältyy siteerattuihin tekstinkohtiin. Suomenkieliset selitykset ovat omia assosiaatioitani, ja niihin on syytä suhtautua tietyllä varovaisuudella. Ne perus-tuvat siihen että olen lukenut <emphasis>Kuosuvaaran takana</emphasis> -kirjan viidesti ja <emphasis>Aittiruto</emphasis>-kirjan kol-mesti. Tekstien lähiluku antaa paljon filologista tietoa, jonka pohjalta voi tulkita tekstejä, muttei aina ja sataprosenttisesti oikein.
  </para>

  <para>
Tämä on nopeasti tehty sanalista – siksi se onkin tullut valmiiksi. En ole ryhtynyt tarkis-tamaan sitä, olenko kirjoittanut kaikki sitaatit oikein – tuskin! – ja siksi kehoitankin niitä, jotka käyttävät tätä aineistoa muuhun kuin apuvälineenä kirjojen lukemiseen, tarkistamaan kaikki käyttämänsä sitaatit alkuteksteistä.
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Alattiossa, suomalaisen työn päivänä 1. toukokuuta 2008
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Vappu Inkeri Pyykkö
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis>Kiitokset Pyssyjoen kartasta Aaronin Jussan Thärjelle!</emphasis>
  </para>

  <para>
AAA
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aalkhaan</emphasis>; Järven [Käyräjärven] alapäästä heilä oli meininki ’aikomus’ käänttyyt Aalkhaan KT 70  —&gt; kruununtien länsipuoli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu </emphasis> morgen; Aamuisen mettän vajelttaja astui sisäle, sanoi hyvä aamuu! ’hyvää huo-menta’ KT 78  —&gt; mooraa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|harthauksen jälkhiin</emphasis>  aamu|hartauden jälkeen (hartaus ’andakt’) KT 17
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamuinen</emphasis>  aamu|ruoka; Aamuisen ihmiset syöthiin KT 286; Vain pieni lapsi jäi parvus-kelehan, ko hän ei onnistunnu saamhan mithään aamuista AR 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamuinen</emphasis>  (adj.)  —&gt; aamu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|kankkee</emphasis> aamusta vielä jäykkä (kankkee ’kankea’, ’stiv’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|mukka</emphasis>  aamuinen ’pistäytyminen’ ulkona; Aamula ihmiset heräthiin hiljain ’myö-hään’ - - - Het käväisthiin aamumukala ’aamu|retkellä [pissimässä]’ ulkona AR 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamun|koitto</emphasis> morgengry; Syys|yö muuttui harmaajaksi aamun|koitoksi KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|rusko</emphasis>  morgenrøde; Itätaivhaala näkyi aamurusko - - - «Mutta aamurusko se tiettää vishiin hyvvää säätä, vai tiettääkö se tuulta?» puhuskeli Hansi KT 389
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|skonto</emphasis> (saam. skoaddu ’tiheä sumu, konto, tett tåke’) aamu|sumu; aamu|skonttoo ’aamu|sumua’ KT 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|varhainen</emphasis>  aamu|virkku, aikaisin herännyt, morgenfugl; Näin puhuskeli aamu-varhainen Aaronin Hansi-poika, Hans P., asiasta toisele KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aamu|vieikkin|aikana</emphasis>  (kalan) aamu|syönnin aikaan, kun kala on aamulla syönnillään; AR 515
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aapa</emphasis>  avoin meri, fritt hav; laaja suo; lakeus, avaruus; «Maailman kaikkeus,» oli pappi sanonu, «on rajaton aapa, jonka keskellä, melkkeinpä sentrumissa, met olema ja niin on kaikki muutki ihmiset» KT 98; aavan uhkaaviin paaroin vieriissä ’aaltojen vieriessä’ valk-keepäisenä KT 403; Keskelä lammuu tunturi|aappaa AR 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aapa|hyljet</emphasis>  AR 463
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aapon Sammun kenttä</emphasis>; saksalaisten vankileiri kruununtien pohjoispuolella AR 12; Lähin talo on Petterin ja Liisan talo AR 14; AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aarne</emphasis>  KT 102; nuori ilvettivä ’leikiä laskeva’ poikanen KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aarne|järvi</emphasis>  saam. Ártne|jávri; het pyyđethiin vielä fielmasta ja Aarnejärvestä rauttuu ja tammukkaaki, ko heilä oli venet ja järviverkot AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aarne|kurkkii</emphasis>  [kartassa: Ártne|jávri]; het päästhiin Aarnekurkkiin kautta Vieksajoven ranthaan ja kaalastethiin joven tietystä, vanhaasta kaalama|paikasti ’kahluu|paikasta’ AR 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aarne|puolt</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>a</emphasis>  (saam. buolža ’poikittaisharju’) AR 56
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aarni</emphasis>  aarre, skatt; Hoppee|kello ’hopea|kuorinen kello’ oli hänen aarni KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aarni|hauđat</emphasis>  maahankätketyt aarteet, joiden päällä joskus palaa virvatuli; Paljosta muus-taki siinä puhuskelthiin - - - Aarnihauđoista, jokka syttyvät palahan Juhanneksen iltana vai oliko se uuđen vuođen aattona - - - Tähän saakka ei kukhaan ollu päässy aarnihauđan lähe-le. Siinä seisoskeli paha porohärkä eli muu hirvittävä elläin vahtina. Ei, aarnihauđan rahhaa ’rahaa’ ihminen ei ollu periny ’saanut omakseen’ tähän asti ’(vielä) tähän mennessä’ KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aaro</emphasis>  KT 20; 26-27 kirvesmies, pajamies ja rauttii; Aaron ihmiset valithiin ’valitsivat’ paasiksi. Hän näjet oli vanhin Kuosuvaaran taka jäänheistä miehistä KT 72; Hän oli rauhalinen, keskikokoinen ja vähän särmi mies KT 100-102; Aaron lähimmät naapurit: Hookuni, Äärli, Svärre, pitkä Juhan-Mikko, Aaronin Hansi, Maiji, Hilmari, Aarne, Siig-valli, Aleksanteri, Klemetti ja Albärtti, Trygvee, Kirsti, ja vielä muutama muukin, kaik-kiaan kolmattakymmentä ihmistä KT 101-102; valittemma ’valitsemme’ Aaron lääkiksi - - - Monessa ’muutamassa’ minuutissa Aarosta tuli lääki KT 172; [Aaro] hyrräili tuttuu nuottii, jota het olthiin veisailheet jo Aaronin pitämissä kokouksissa muutamana keski-novemberikuun syyssunnuntaipäivänä KT 376
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aaroni, Aaronin emäntä ja Aaronin tytär</emphasis> KR 307; —&gt; Anna-Kreeta-ämmi; Vierhaat [Aaroni, Aaronin emäntä, Aaronin tytär, Juhan-Petteri ja Juhan-Petterin emäntä] olthiin aivan tyyhin käsin jättänheet tyskälaisten fankileirin, ko het ei olheet halunheet jääđä fangin tilhaan ’(tilaan) tilanteeseen, asemaan’. Hethän kyllä olthiinki vaphaat ihmiset. Kaikki aijat het olthiin elänheet vaphaina. Eikä het nytkhään olheet halunheet jääđä viholisen fangiiksi ’vangeiksi’ KR 308; Aaroni-äiji piti sunnuntaikokoukset KT 362-363; AR 13-14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aaronin putaattimaa</emphasis> KT 70–71;  —&gt; kruununtien länsipuoli; Meininkinä miehilä oli ollu mennä Aaronin putaattimaalle, puolentoista sattaa meetterii alapuolele talloo KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aavan  </emphasis>—&gt; aapa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aavistaa</emphasis>  ennustaa, tietää, å spå, forutsi; Se [aamusumu tunturinrinteillä] pojat aavistaa hyvvää säätä KT 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ahjo</emphasis>  (saam. açsçsu) hiillos, glør; Puita het lisästethiin puoli kyttevhään ahjoon KT 10; Arinassa kiilui pieni ahjo KT 74; Arinhaan jäi vielä pieni ahjo kytehän ’kytemään’, ko ihmiset lähđethiin ulos. Hiiliin ’Hiilten / Hiilien’ päälle het raapaisthiin pikkaraisen tuhkaa. - - - hiili|ahjo ei savvustannu ’tuhkalla peitetty hiillos ei muodostanut savua’ KT 79; jos siinä [arinassa] tuhan alla olis vähän ahjoo, sais heti valkkeen palahan. Ahjo oli KT 97; Anni siirhäätti ... tuhat ahjon päältä ja pisti syttöpuita arinhaan. Vähän hän joutui puhal-telehan ahjoon, ennen ko valkkee ’tuli’ syttyi palahan KT 381
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ahjo|valkkee</emphasis>  hiillos, hiili|valkea; Vaimo istuskeli ja kattoskeli tuota arinassa pallavaa ah-jo|valkkeeta KT 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ahkii</emphasis>-  (saam. gieres) ahkio, pulk; Poromies hiihteli eđelä kaksi vetohärkkää myötä. Toinen kulki ahkiin pöräsä. Ruvanhakkijat tulthiin käyđen ahkiin jälkkee ’kävellen ahkion [teke-mää] jälkeä pitkin’ raiđon pörässä KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ahma</emphasis>  (lat. gulo gulo) jerv; ahman ja hukan ’suden’ tunturin hiihtaja oli saattanu kohđata joka päivä KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ahman|faartti</emphasis>  (no. fart ’vauhti’) ahman vauhti, pitkiä taipaleita hyvää vauhtia (ahma kul-kee saalistusmatkoillaan 30-40 kilometriä päivässä); Monta tiimaa miehet kuljeskelthiin ahmanfaarttii (389) lumivalkkeeta, tuuletonta tunturii pöräkkäin puhumatta sannaakhaan toisile KT 388-389
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aija-</emphasis>  —&gt; aika
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijaat </emphasis> ajaa, å kjøre (på); Meressä on miinoi, niin ette laiva saattais kyllä aijaat miinan pääl-leki ’(miinan päälle|kin) miinaan|kin’ KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijan|kulluu</emphasis>  ajan|kulua, ajanvietettä; aijan|kuluksi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijan|käännet</emphasis>  (ajan) käänne AR 179; talvipäivänseisaus, vintersolverv; «Mutta ko aijan-käännet tullee, niin alettais net päivät kyllä taas piđenehän» AR 245; Yhđeskolmatta ’kah-deskymmenes ensimmäinen’ desemberi tuli. Tuli aijankäännet luonnossa AR 255; Vieläk-hään aijan|käännet ei ollu joutunu ’ehtinyt tulla’ miehen [Iisakin] siehluun AR 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijan|käänttöö</emphasis>  talvi|päivän|seisausta, vinter|solverv AR 159
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijan|viettoo</emphasis>  ajan|viettoa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aijemin</emphasis>  aiemmin, aikaisemmin, tidligere
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aika</emphasis>  tid; gen. aijan ’ajan’; muutaman aijan päästä ’jonkin ajan päästä’, ’etter en stund’; aijanko ’ajan|ko’; vähäksi aikkaa; (ei) piđemäksi aikkaa ’(ei) pidemmäksi ajaksi’; kerran aikkaa ’kerran, muinoin, kauan sitten’; aijale ’ajalle’; aijasta ’ajasta’; aikkoi sitten ’aikoja sitten’; Näistä onnelisista aijosta ihmiset puhuskelthiin aijan kuluksi KT 19; Hän [Aaro] puhui hyvistä aijoista. Koko aijan ’hele tiden’ KT 102; Aikkaa ’Aikoja sitten, jo kauan sitten’ het olis pitänheet olla täälä KT 182; Miehet jääthiin ajattelehan vähäksi aikka KT 249; jo täälä aijassa (&gt; &lt; kuoleman jälkeen, ikuisuudessa) KT 254; «Mutta koska nyt sekin aiki tulis?» kysyi hän [Iisakki] KT 301; Aika on ollu samanlainen maailman alusta saakka - - - ihminen se muuttuu KT 301
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aikkoot</emphasis>  aikoa, ajatella tehdä, å akte, ha til hensikt, tenke; mitä se emäntä nyt aikkoo; (mie) aijoin; aikkoo ’(hän) aikoo’; «Aijotko sieki kaffikupin? ’Ajattelitko sinä|kin [juoda] kupin kahvia’» KT 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ailattella  </emphasis>ailahdella, vaihdella, heilua, keinua; ailatteli ’(hän, se) ailahteli, vaihteli’; Hänen [Iisakin] levveet harttiit ailattelthiin ’leveät hartiat keinahtelivat’ vähän toiselta puolelta toi-sele KT 133; Polvet vain notkattelthiin ja olat ailattelthiin ko mies kaaleli ’kahlaili’ syvvää lunta päin kottii KT 398; olat ailattellen ’olkapäät keinuen’ toiselta puolelta toisele KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ailikaisen alajärvi</emphasis>  (kartassa: saam. Vuolimus|jávri, kv. Alainen|järvi) AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ailikaisen|joki</emphasis>  (saam. Áillegas|johka); Ailikaisenjoki laskee Pyssyjokeen Silfarin pohjois-puolella
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ailikaisen uoma / Ailigaisen uoma</emphasis>  (kartta: saam. Áilegas|vuopmi, kv. Ailikaisen|vuoma) kruununtien pohjoispuolella oleva jokilaakso; yksi paikoista, joissa Pyssyjoen pakolaisia oli; Nämät miehet [kuosuvaarantakalaiset] tiethiin hyvin, ette pakolaista oli jäänny Kentän joven päälle, Ailigaisen uomhaan, Tšappirjoven lalvale, ja oli vielä pari poromiehen laa-vooki, yksi Paivujovessa ja pari Aittiruđossa KT 40; ihmiset Maanalustievan takkaa. Monta ’muutama’ niistä on tullu Kuosuvaaran taka. Muitaki vishiin on päässy pakhoin ’pakoon’ Ailikaisen uomhaan - - - heiđän tieđon mukhaan Soffi ja Jussa olthiin karanheet sinnepäin KT 326; AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ailikaisen|uomalaiset</emphasis>  AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ainua</emphasis>  ainoa, eneste; ruvan saaminen ja sen hakeminen olis heile ainua pärjäämisen keino KT 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aitta|sija</emphasis>  (aitta ’stabbur’) aitan paikka (paikka, missä saksalaisten polttama aitta oli ollut) KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aitti|ruto</emphasis>  (saam. Áite|rohtu; saam. áiti ’aitta, varasto, stabbur’, saam. rohtu ’ruto, lehto, tiheikkö’) kruununtien eteläpuolella, Pyssyjoen oikealla rannalla; yksi paikoista, joissa Pyssyjoen pakolaisia oli,  —&gt; Ailikaisen uoma; Keskiyön aikana miehet kävelthiin Aitti-ruđon suvanon etelänpuolta ylöspäin jokkee. Aittiruđossa het tiethiin assuvan ’tiesivät asuvan’ kaksi, kolme poromiehen perettä ’perhettä’ KT 336; Aittiruto merenrantalaisen kielelä ja Áiterohtu tunturilaisen kielelä AR 5; AR 77; Aittiruđon fielma AR 78; Aitti|-ruthoon AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aittirutolaiset</emphasis>  Aittiruđon asukkaat AR 81, kolme laavua: ylin, keskimmäinen ja alin laavu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>– ylin laavu</emphasis>, kauimpana Pyssyjoen itärannasta, Elli ja Piera perheinens AR 7-11: kaaras-jokelainen poromies Piera (40 v. syksyllä 1944, hänen isä on Niillas AR 9), Elli-emäntä, Rasmus-poika (jo aikuisten töissä poromiehenä); perheen kuopus (vaakkara|poika) oli kuol-lut 11-vuotiaana biilionnettomuudessa Laapparjärven etelänpäässä AR 9, 10; talvilaitumet Kaarasjovella, kesälaitumet Spierttaniemessä, kesälaavu Aittirudossa
  </para>

  <para>
– <emphasis role='bold'>keskimmäinen laavu</emphasis>, poromies Jounin Lassi, nuori emäntä, koirat ja elo; Luovinjuos-kista Aittirutoon, koska Luovinjuoski oli aivan liian likellä tietä AR 79-80
  </para>

  <para>
– <emphasis role='bold'>alin laavu</emphasis>, lähinnä Pyssyjoen itärantaa oleva laavu, poromies Aslakan poika perheineen; talvipaikka Kaarasjovessa, poltettu AR 80
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aivina|heinä  </emphasis>AR 78; AR 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ajattelematon</emphasis>  mahdoton (ajatellakaan), utenkelig; Kođin jättäminen olis ollu heille ajatte-lematon teko KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ajo|poro</emphasis>  kjøre|rein; Ajoporoilla het veđätethiin net [lihat] ensin laavole KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Alaattii / Alatti</emphasis>  Alattio, Alta; Kunka koko bataljuuni sođan syttyissä oli seisonu Alaattin harjoituskentälä ođottelemassa komenttajjaa KT 162; Alaattiihan ’Alattioon / Altaan’ AR 282; AR 487
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Alaattiin|joven lohenpyy</emphasis>đ<emphasis role='bold'>östä</emphasis> AR 103
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alaattilainen</emphasis>  alattiolainen, altalainen, fra Alta, altaværing
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ala|ihminen</emphasis>  (sa. Untermensch, no. undermenneske &gt; &lt; yli-ihminen, Übermensch) KT 104; KT 310
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ala|kentät</emphasis>  AR 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ala|kerta</emphasis>  (hirsirakennuksen) alin hirsikerta, turvekodan alareunan kiertävät koivurangat; miehet panthiin alakerran «vinkkelhiin» ’miehet sovittivat alakerran vinkkeliin (suoraan kulmaan)’ KT 27
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ala|kuisessa</emphasis>  alenevan kuun aikana olevassa; alakuisessa sees|yössä KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ala|leuvan lihat</emphasis>  poron ala|leuka, under|kjeve (av reinsdyr) KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ala|lumma</emphasis>  (ala|tasku) alin tasku KT 198  —&gt; lumma
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Alamaa</emphasis>  (ala- ’nedre’, maa ’jord’); Soffi jäi ajattelehan ommaa sisarta, monta vuotta nuo-remppaa ko hän itte - - - Hän oli [unessa] sisaren kans Jormin|rannala - - - het kaalethiin Jormii - - - sielä Alamaala oli niin soma oleskella - - - Anni-mamma ... lähti taluttelehan heitä Vierimän|kurruu kohđi AR 41-42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alama</emphasis>  (me) alamme, aloitamme (alkkaat ’alkaa’, ’å begynne’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alapuolela tietä</emphasis>  (tien alapuolella) kruununtien merenpuolisella alueella KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alas|lasku</emphasis>  laskeutuminen, alasmeno, nedgang
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alas|lähtijät</emphasis>  ne, jotka lähtevät Kuosurudosta ’alas’ Pyssyjoen kylään ruuanhaku- ja tiedus-teluretkelle
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alas|mennijä</emphasis>  Kuosuvaarasta alas Pyssyjoen kylään ruuanhaku- ja tiedusteluretkelle me-nijä; Alasmennijöitten joukossa oli viis täyttä miestä ja ... yksi toistakymmenvuotinen pojan napula KT 44; ko ruvanhakkijat lähđethiin ... alas kylhään, alas viholisten tykö KT 313
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alas|tullijat</emphasis>  (alas|tulijat) Kuosuvaarasta alas Pyssyjoen kylään ruuanhaku- ja tiedustelu-retkelle tulija; Alastullijoitten joukossa oli kaksi Jounii, Äl-Jouni ja toinen Jouni niminen mies, Hansi ja Marthiini ... Iisakki, ja ... Pikkupoika [Are] KT 41; Etumaisena käveli kaksi Jounii, Äl-Jouni ja vielä hänen Kaima-Jouni. Sitten tuli Marthiini, Hansin pikkuveli, ja häntä seurais Pikkupoika ja Iisakki. Pörimäisenä käveli Hansi KT 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Albärtti</emphasis>; Klemetti ja Albärtti KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aldar|joki</emphasis>  kaksi samannimistä Pyssyjokeen sen oikealta rannalta laskevaa jokea, ylempi Aldarjoki saam. Bajit Aldarjohka, on Kuosujoesta 4-5 kilometriä Pyssyjoen yläjuoksulle päin, alempi Aldarjoki saam. Vuolit Aldarjohka siitä vielä noin 3 kilometriä yläjuoksulle päin; Aldarjoven lakshoon ’laaksoon’ ei kukhaan keriny ’ehtinyt’ sinä päivänä. Ko Isojoki oli vieläki tulvassa eilisen satheen jälkheen KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aleenttuut</emphasis>  alistua, å overgi seg (til sin skjebne) KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aleksanteri</emphasis> (27 v); Juhani Ville Jouni Aleksanteri; kastheela ’kasteessa’ kirkossa hän oli saannu nimeksi Johan Vilhelm John Alexander KT 80-81; KT 85-88; Aleksanteri lauloi kouluaikana opittua laulua «Nå synger vi på vår tur...» KT 102; Aleksanteri sai työksi, eli otti työksi, pittäät ihmisten mielialan ylhäälä. Sađuila ja muisteluksila ’kertomuksilla’, joita hän kouluaikana oli lujeskellu norjankielisistä kirjoista, mies sai alakuloisemanki ihmisen naurattahan ko hän färilisellä ’värikkäällä’ kylän kielelä muisteli ’kertoi’ niitä - - - Joskus hän laulasti vielä koululaulunki - - - Ushein hän oli kääntäny koululaulun ihmisten omale kieleleki - - - niin ymmärtämättömän ’käsittämättömän’ hyvin KT 259; Vielä ’jopa’ Alek-santeriki, ilon poikamies ja akrobaatti, käveli ääneti ja alakuloisena KT 324
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aleti</emphasis>  alati, aina, alltid; Aleti het olthiin pöläskelheet AR 504
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alhaala</emphasis>  alhaalla; hänen mieli oli hyvin alhaala ’hänen mielensä oli ihan maassa’ KT 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alhaala|käiminen</emphasis>  KT 174
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alhaala|kävvijät</emphasis>  KT 117; KT 174
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alhainen sairas</emphasis>  heikko, todella sairas vuode|potilas; «Ja mitä, jos joku tulis alhaiseksi sair-haaksi? Mihin met panisimma sairhaan ihmisen? Kuka auttais ja hoitais sitä?» KT 274; juu-ri alhainen sairas hän oli ollu AR 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alkkaat</emphasis>  alkaa, å begynne; ette heiđän pieninä piti alkkaat työtoimhiin KT 18; alkkaat ajat-telehan ja tutkihan ’alkaa ajatella ja tutkia’ KT 32; alkaat KT 50; Tyskälainenhan saattais vaikkapa vielä alkkaat ampuhanki ’alkaa ampua|kin, alkaa ampumaan|kin’ KT 83: [ei] alus-ta alkkainkhaan ’(alkaen|kaan) ei alun perinkään’ AR 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alle|antaminen</emphasis>  luovuttaminen, periksi antaminen, å gi opp; Alleantamisesta ei tulis puhet-takhaan AR 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alli </emphasis> (lat. clangula hiemalis) havelle  —&gt; merilinnut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aloittaat</emphasis>  aloittaa, alkaa, å begynne; Mutta ko se tyskälainenki piti aloittaat tämmäisen so-đan! KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alus </emphasis>alapuoli; Olemahan met ennenki menheet sillan alusta ’sillan alta’ vihollisjoukko sillala KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>alusta</emphasis>  aluksi, først; Sakkeen iilin tähđen hän ei alusta erottannu haamui hyvin. Mutta net tyhä likenythiin häntä ’ne tulivat yhä lähemmäs häntä’ KT 128; alusti ’aluksi’ KT 290
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ammustanheet</emphasis>  (ottaneet ja) ampuneet; «Olisimma met vielä ammustanheet monta por-rooki ’muutaman poronkin’,» sanothiin miehet KT 223
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ammuteltais</emphasis>  jos het ... otateltais fangiksi eli ammuteltais tyskälaisile ’jos he joutuisivat saksalaisten vangiksi tai nämä ampuisivat heitä’ KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>amppuja</emphasis>  ampuja, skyter
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>amppuut / ampuut</emphasis>  ampua, å skyte; mie ammun; Ei paremin oliskhaan tarvinu amppuut, eikä kukhaan oliskhaan ampunu paremin ko hän KT 86; Tässä ei ole muuta keinoo ko am-puut, ja hän aikoiki jo alkkaat ampuhan ’(ampumaan) ampua’ KT 129; Mie [Äl-Jouni] se kyllä ammun ko viholinen tullee maahan - - - Jos amppuu viholisen, se ei ole tappamista KT 201; «Miksi net ei ammuta ’ne eivät ammu’ ennää?» KT 320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ampu|raja</emphasis> ampumis|etäisyys; Miehet päästhiin kiini hyvhään ampurajhaan ’hyvälle ampu-ma|etäisyydelle’ KT 144
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ampuma|raja</emphasis>  ampuma|etäisyys; ampumarajhaan ’etäisyydelle, josta voi ampua (ja osua)’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>angaili  </emphasis>ehkä: allin ääntä kuvaava sana; sielä [merellä] angaili alli KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ankka</emphasis>  (no. anker) ankkuri, pienehkö tynnyri; vetomittana 36 litraa; Ankasta oli löytyny suolapallasta. Jotaki miehet otethiin myötä ja viethiin ankan kaloinens ’kaloineen päivi-neen’ sivvu|puolheen ’syrjemmälle’ KT 178;  —&gt; suola|pallas|ankka  —&gt; putaatti|ankka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Anna-Kreeta-ämmi, Aaronin emäntä</emphasis>; Kuus miestä valmistui noutahan sairasta Anna-Kreeta-ämmi, joka yksi oli jäänny risuvuotheele jonku järven ylipuolele - - - Batnisakun järven ylipuolelta hakkijat löyđethiin Anna-Kreeta-ämmin - - - Matka pitkin kivistä Silmä-reikä|autšiita oliki ollu niin hankala, ette tauti oli taas alkanu kiussaahan häntä. Pimmeessä Pyssyjoven laksossa Anna-Kreeta oli kulutellu aikkaa yksin laulelemalla ... ulkomuistoo koulussa ja kokouksissa oppinutta ’oppimaansa’ hengelistä virsiperinttöö - - - Makkailens ’makaillessaan’ ämmi kuuli ihmisten huuttelevan ittensä nimmee. - - - «Sehän on minun Hansi-pojan ääni,» sanoi sairas KT 308; Anna-Kreetan ajatuksia maailman menosta KT 377-378; Anna-Kreeta-ämmi sairastui prokkatautiin paluumatkalla Kuosuvaaran takaa Maanalaustievan kammiin KT 411-415;  —&gt; Soffi, Aren syntyminen AR 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>annastaat</emphasis>  antaa, å gi; Joku tupakaton konnuttellija ’ilveilijä’ aikoi annastaat miehele vähän tupakkaa piiphuun KT 20; AR 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Anni</emphasis>  KT 14-16; 39; 44; Aaron emäntä; noppee työssä ja puhheissa. Hän oli voiđelu kielen. Sillä se oliki niin ko sivakka ’suksi’ hyvälä kelilä myötäluokassa ’myötämäessä, alamäessä’ KT 72; Anni oli vanhin [kuosuvaarantakalaisista] KT 72; Annin karjan kohtalo KT 92-93; Annila oliki aina toisten toimheentulo ’pärjääminen’ ja hyvinvointi ensimäisenä mielessä. Millä laila hän itte pärjjäis, se häneltä täälä jäi ushein ajattelematta KT 100; Annin makka-ranteko ja lihan keittäminen KT 152-154; Anni muisteli ’kertoi’ omasta lapsuuđen aijasta, silloin ko hän oli paimenellu ruokkovanhemitten karjaa Kopanruđon talvipaikassa ja kesä-sijassa Paivujoven sisälä KT 154; Annin ja Aaron tutustuminen rippikoulun aikana KT 154, 155; Anni luki vielä itteksens Isä meiđänki ’Isä meidän -rukouksen|kin’ KT 158; Anni-emäntä sai kokin viran. Heti Anni alkoiki toimiskelehan ja pyöriskelehän ’puuhailla ja hyöriä’ KT 172; Anni oli pohjalta saakka ’perin pohjin’ hyväntahtoinen ihminen KT 173; Anni ja Aaro KT 204-205; Anni-muori KT 237-238; Hän [Anni] istatti arinan vierheen lauleskelehan lauluu, jonka hän kerran aikkaa oli oppinu koulussa, vaikka hän silloin ei ollukhaan ymmärtänny norjan kieltä. Aikkaa myöđen kielitaito oli paranu ’parantunut’ sen verran, ette hän nyt pärjjäis ’tulisi toimeen’ vaikkapa pääkaupungissaki, norjaa puhhuvitten ’puhuvien’ ihmisten keskelä KT 238; Annin makkarantekemäkonsti KT 249-250; «Erin-omaisen hyvät makkarat mie laitoin jo Kopanruđon ruokkopiikana,» sanoi Anni vähän ilvettivällä äänelä. «Erinomaisen hyvät makkarat tässä tulhaan tääpänäki.» Oma praameus ’oma|kehu’ asui vieläki hänessä KT 250; Annin uni sontaluutaepisodista ja karjan tappa-misesta KT 254-255; Anni-muori sai vielä sanomiita ’uutisia’ omista ruokkovanhemistaki [Brännästä tulleilta miehiltä] KT 284; Anni-emäntä ja kaikki nämät miksi-kysymykset, jokka häntä kiusailthiin KT 345-348; Sunnuntaina Anni-emäntä oli kulkenu kokouksissa ja kirkossa KT 381; [Anni] istatti pölkyle valkkeen vierheen ... Ajatuksissa hän taas oleskeli pikkutyttärenä kesäsijassa Paivujoven lalvala (382) ruokkovanhemitten kans. Taas hän eleli onnelisena KT 381-382; AR 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Anni ja Hansi</emphasis>  —&gt; Paivujovenlakson väki;  —&gt; Hansi ja Anni
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>anshaan</emphasis>  ansaan (ansa ’felle’); anssoin ’ansojen’ aita|puita ja liekkaa|puita AR 313
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>anssoot</emphasis>  pyydystää ansalla, laittaa ansoja; ettei pälvelä olis saattanukhaan anssoot ’ennen lumen tuloa, paljaan maan aikana ei olisi voinutkaan pyytää (tuntuririekkoja) ansoilla’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>antaat ylön</emphasis>  (no. å kapitulere ’over|gi seg’) antautua, luopua AR 169
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>antheeksi antamus</emphasis>  anteeksi|anto, tilgivelse KT 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>antheeksi|anttavainen</emphasis> anteeksi|antavainen; Ystäville hän [Äl-Jouni] oli aina ... antheeksi-anttavainen. «Ei se mithään,» sanoi hän jos joku oli loukanu häntä KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Antonin|niitty; Antonin niittykammi</emphasis>  AR 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>anttaat</emphasis>  antaa, å gi; anttain ’antaen’; hänen ajatukset ... käännythiin ... koulu- ja rippikoulu-aikhaan, joka hänele oli ollu niin anttavan ’antoisan’ rikasta aikkaa KT 76; anttaat tieđon siitä KT 83; Sitte Iisakin järki oli antonu selvän realistisen vastauksen KT 129; ei tule pu-hettakhaan siitä, ette anttaat porot tyskälaisele KT 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>anttaat ilmi</emphasis>  antaa ilmi, paljastaa (että he ovat siellä), å anmelde, angi; valkkeeta ei saatta-nu sytyttäät - - - itteensä het ei halunheet anttaat ilmi KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Antti-lukkari</emphasis> (lukkari ’klokker’); Anni oli kuullu vielä tuon Antti-lukkarinki äänen. Silläki miehelä olthiin hyvät laulunrinnat KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Antti-äiji</emphasis>  —&gt; Are
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>apet </emphasis> ape, eläinten ruoka, haude; ihmisten ruuasta AR 370
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>appi|faari</emphasis>  appi|ukko, appi, sviger|far; ääni, jonka Iisakki heti tunsi appifaarin ääneksi KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>apriili|kuu</emphasis>  (no. april) huhti|kuu; Juuri apriilikuussa emäntä [Soffi] oli täyttäny 42 vuotta AR 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>apu</emphasis>  hjelp; Appuu ’apua’ ei ollu tiettyvissäkhään ’tiedossa|kaan’. Omhaan aphuun ’omaan apuun’ piti luottaat KT 274; Eikä ollu tullu mithään appuukhaan ’apua|kaan’ misthään KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>apumielissä</emphasis>  auttavainen, hjelpsom; Ystäville hän oli aina apu|mielissä ja antheeksi|antta-vainen KT 66; elläät, niin ko sisar ja veli, sovinossa ja apumielissä ’sovinnossa ja mielel-lään toisia auttaen’ AR 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Are </emphasis> KT 41; —&gt; alastullijat; KT 44; Pikkupojan koti oli poltettu; millaista hänen elämä oli ollut ennen KT 53-55; KT 67; Are, pitkälä a:lla KT 112; Iisakki opettaa Area KT 131; KT 158-160; Poika tunsi ittensä sama ’yhtä’ onneliseksi ja turvaliseksi, niin ko silloin, ko hän mammansa kans oli kävely käsi käđessä tikattuu tietä poikki talvisen, jään peittämän joven. «Siunatut olkhoon nuoit hyvät ihmiset aijassa ja aijan ulkopuolela,» sanoi Are juuri kuulu-valla äänellä. Sanat poika oli oppinu Antti-äijiltä KT 159; Mettässä Are oli fanki. Tunturi taas oli kirkas ja kaunis. Sinne Are haluis ’halusi’. Sinne näytti Iisakkiki halluuvan KT 306; Iisakin opetus painovoimasta KT 306; Hänen koti oli palanu ja hänen vanhemat oli tyskä-lainen vienny tiesi kunka kauas. «Koska mie saisin nähđä net taas? Eli näkisinkö mie heitä ennää tässä maailmassa?» kyseli poika ushein KT 350; Iisakki ja Are tunturilla KT 360-361; Are tuli ensimmäistä kertaa Aittirutoon AR 179-182; Are lähti Klemetin ja veljensä Siigvallin kanssa Aittirudosta ”alas”; Hänestä oli alhaala vähän hauskempi olla. Sielähän se saattoi tapattuut jotaki ođottamatontaki. Arelle piti joka päivä tuođa jotaki uutta AR 192; [tiedustelutehtävä] Aren työ oli pittäät silmälä Kukkujänkänsokkaa AR 216-217; Aren sivakat AR 309; Are ja sanat AR 310; [Iisakki opettaa Arelle kielitietoa ja -taitoa ja antaa neuvoja tekstin kirjoittamisesta] Aren sielu alkoi jannoilehan tieđon pörhään. Poika päätti alkkaat ostelehan kirjoi varsin ko ’heti kun’ tämä sota tyhä ’vain’ loppuis AR 310-311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>arina</emphasis>  (saam. ára) tulisija, åpent ildsted i gamme; Toiset heistä alethiin hajeskelehan ari-na|kivvii ja laittahan neljenkulmaista, issoo arinaa keskele kottaa KT 28; arinhaan päin KT 74;  —&gt; Jussa, Soffi; Aren syntyminen  —&gt; Soffi AR 91; «Mutta jos minusta tulis kieli-mies?» kysäisi Are itteltäns. ”Tuoi tyskänkielinen Amagrammihan se oli niin helppo luk-keet AR 448; Aren opintosuunnitelmia AR 479-480
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>arki|vaatheet</emphasis>  hverdagsklær (&gt; &lt; käimä|vaatheet)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>arkkiimphaan </emphasis> arimpaan, mest sensibel (arka ’sensibel’); Se [muisto] osais ’osui’ justhiin Pikkupojan arkkiimphaan paikhaan AR 243
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>armattaat</emphasis>  armahtaa, å benåde, miskunne seg; armattannu ’(oli) armahtanut’; armatti ’ar-mahti’; Viimen makkarakokki armhaatti ’armahti’ heitä KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>armon|aika</emphasis>  nåde|tid; se on väärin kuluttaat kallista armonaikaa laiskhuutheen KT 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>artilleri</emphasis> (no. artilleri) tykistö; jos sokkaa etukätheen olis pehmitelty artillerilla AR 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>arvoisemat</emphasis>  arvokkaammat (arvokas ’verdifull’); ja vielä arvoisematki talon astiit ’astiat’ poljethiin rauta|kanturoitten alle KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aset </emphasis> ase, våpen; vääryyttä ja väkivalttaa vasthaan ihmisen tullee sottiit ’tulee sotia’, mutta vain henkisillä asheila ’aseilla’ KT 201; Luja päättäväisyys oli Annin ainua aset, jolla hän oli sotinu KT 257
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>assii</emphasis>  asia, sak; siitä assiista ’siitä asiasta’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>askeloithiin</emphasis>   mitattiin askelilla KT 17
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aslakka</emphasis>  poromies; Isonjoven yläjuoksulla; Aslakan emäntä Ravna, pojat Pikku-Aslakka ja Jouni KT 389
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aslakka</emphasis>, saarnamies, asui (väliaikaisesti) Keisinuoman turvetkammissa AR 65-68; Keisin Aslakka AR 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aslakka</emphasis>, poromies joka kesällä asuskeli Lompolassa Ison Saarijärven [Suolo|jávri] ala-päässä ja oli antanu pyssyjokilaisile luvan ottaat niestaporon AR 69; Lompolan poroisäntä AR 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Aslakka</emphasis>  vanhemanpuolen poromies, silmäpuoli; hän oli menossa Lompolaan, mutta pis-täytyi Matin ja Siirin laavulle; Anni-emäntä: Aslakan laavo on Njunnaksen rinteellä jossain puita kasvavassa kurussa AR 72-75; Aslakan talvikoti oli jo palanu - - - Kaarasjoven mark-kinassa miehelä ei ollu ennää mithään AR 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>assuja</emphasis>  asuja, asukas; kammin assujat ’kammin asukkaat’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>assuut</emphasis>  asua, å bo, holde til; assuu ’(hän) asuu, on’; Kuosuvaaran takkaa assuvat ihmiset KT 203; assuvitten ’asuvien’; asuhan ’asumaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>astiit</emphasis>  astiat, kopper og kar
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>asuma|huonet</emphasis>  asuin|talo, bolighus (asuma|huonet &gt; &lt; ulko|huonet ’ulko|rakennus’); Hieta ’hiekka, sand’ ei sopinu asuma|huonheeseen ’rakennukseen, jossa asuttiin’ KT 27;  —&gt; Jussan talo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>asuma|paikka</emphasis>  asuin|paikka, bo|sted
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ateri</emphasis>  ateria, måltid
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>attama</emphasis>  vuonon ranta-alueen jääkenttä, fjord|is; pörämies oli ... purjettinnu sen [venheen] ... pienessä talvietelän väryssä, joka oli vienny vielä attamanki, kiini ’aina ... asti’ Väkkärän talviselle venet|rannale AR 273; Vuononpörän attama AR 463
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auethiin</emphasis>  aukenivat, ble åpne; silmät auethiin AR 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aukkee</emphasis>  aukea, avoin, åpen; aukkeen ilman alle ’avo|taivaan alle’ KT 16; aukkeen ilman et-heen KT 106; ko het selvästi olthiin kuulheet omila, aukkeila korvila, ette mies saattaa vei-sata ’osaa laulaa virsiä’ KT 157; Ko yhthään mahđolista aukkeeta tietä ei ennää nävy ’kun kaikki tiet näyttävät olevan tukossa’ KT 342; met tulisimma pärjäämättömään tilhaan - - - Tulis aukkee ’suoranainen’ hätä KT 365; Ushein het olthiin joutunheet nukkuhan yön ulko-na aukkeen ilman alla ’avonaisen taivaan alla (&gt; &lt; teltassa tai talossa)’ kaikenlaisissa säissä KT 397
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aukkeimet</emphasis>  (auvot) [makkaroiden] avonaiset päät KT 249  —&gt; makkara
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aukko</emphasis>  aukio, aukea kenttä, åpning, hull, glenne; mettä|auvole - - - kenttäpaikkainen - - - kenttä|auvole - - - aukko AR 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auringon|ratas</emphasis>  auringon|kehrä (aurinko ’sol’, ratas ’hjul’) AR 44
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auringon|savvu</emphasis>  auer, utuinen ilma, dis, soldis; sinersi tunturin laki toisen takana ... Vii-men vielä niin ko utuisen ilman eli ’tai’ auringonsavvun läpi KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aurinko</emphasis>  sol; aurinkkoo ’aurinkoa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auskari</emphasis>  (no. øsekar) äyskäri; [Veneen] Pöräskotissa näkyi vielä auskariki ’äyskäri|kin’ AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ausradierata</emphasis>  (sa. aus|radieren ’pyyhkiä perin juurin pois’); ausradierattu ’pantu maan tasalle, siloitettu maan tasalle’ KT 52; Sitä ei tyskälainenkhaan saattanu muuttaat. Aus-radiereta. Pyhkiit pois! KT 270
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>autastaat</emphasis>  auttaa, å hjelpe; tule vielä autastahan ’auttamaan (nopeasti, vähän)’ mulle tuon venheen vesile KT 357; AR 201
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>autela</emphasis>  autella, å hjelpe (av og til, litt); heilä oli halu autela Annii KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aut</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>ii</emphasis>  (saam. ávzi) autsi, (kapea) rotko, trang dal; Tuorisjoven autšii tuli näkkyvhiin ... tunnettu, pystö|pahtainen kierunan pyytö|paikka ’Tuorisjoen rotko tuli näkyviin ... tuttu kiirunan pyyntipaikka pystysuorine kallioineen’ KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auttaat</emphasis>  auttaa, å hjelpe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>autti </emphasis> (lat. somateria mollissima)  haahka, saam. hávda, no. ærfugl, ru. ejder; —&gt; meri-linnut; AR 463
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auttiina</emphasis>  autiona, øde; Tuntui, ette talo oli ollu ihmisittä ’vailla ihmisiä, ihmisistä tyhjänä’, auttiina, jo piđemänki ajan KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auttoriteetti</emphasis>  (no. autoritet) auktoriteetti, arvovalta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auttuus</emphasis>  autuus, salighet; Kotikastet - - - lapsen auttuus oli ollu kiini juuri kastheesta KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>autuvhaaksi </emphasis> autuaaksi, onnelliseksi KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>auvon</emphasis>  aukon (aukko ’hull, åpning’); miehet kaađethiin [poron] veren nurinkäännethyin, puhđistethuin vathoin ’(vatsoihin) maha|laukkuihin’, ja siđothiin auvon eli suun kiini, ettei veri läikkyis maahan KT 145; auvot  —&gt; makkaran|tekemä|konsti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>aviisi</emphasis>  (no. avis) sanomalehti; Äl-Jouni oli ennen sottaa lukenu Oslon Arbeiderbladet-ni-mistä sosialisti|aviissii ’Työkansan lehti -nimistä sosialistilehteä’ KT 64; aika oli ollu levo-ton ... Sen hän [Iisakki] oli lukenuki ’lukenut|kin’ Ukens Nytt (’Viikon uutiset’) -nimisestä Oslon aviisista KT 164
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>avun|luppaajat</emphasis>  ne jotka lupasivat apua; «Missä net avunluppaajat sitte viivytelthiin ’vii-vyttelivät’?» KT 274
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>avvu|jalat</emphasis>  avo|jalat, paljaat jalat; avvu|jalkaisin ’avo|jaloin, barbeint’; avvu|jaloin KT 170
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
BBB
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Baanakka</emphasis>  (no. Banak, flyplass i Lakselv) lentokenttä Lemmijoessa; lentotie ’lentoreitti’ Baanakhaan KT 41; Baanakassa; Baanakan tienristi on neulan|silmä pörrääntyville tyskä-laisile KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>baijunätilä</emphasis>  (no. bajonett) bajonetilla, kiväärin pistimellä, med bajonett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Bákte|njunis</emphasis>  (saam. bákti ’kallioseinä, pahta’, njunis ’vaaran nenä, nenäke’) Paivujoesta pohjoiseen oleva tunturi AR 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>bartuuna </emphasis> (no. bardun ’tau el. vaier til avstivning’) tuki|vaijeri AR 103
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>bastaa</emphasis>  luvattua maata (saam. beassat ’päästä pois’); Tämä oli heiđän luvattuu maata. Bas-taa! Se oli aivan selvää KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>bataljuuni </emphasis> (no. bataljon, ca 600 mann) pataljoona; Altan bataljuunin miehet KT 301; Sii-hen iti bataljuunin komenttajaki, oslolainen oberstlöytnantti ’yli|luutnantti’ KT 320-321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Batnisakun järvi</emphasis>, saam. Badnesat|jávri, Pyssyjoen oikealle rannalle leviävä järvi, vasta-päätä Pikku Silmäreikä|autsin jokea; KT 308  —&gt; Anna-Kreeta-ämmi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Batnisakun kurkkii </emphasis>(kurkkii ’kurkkio, vesiputous, foss’); Matka jatkui [Aittirudosta Tik-kaljoen törmän kautta] Batnisakun kurkkiile saakka. «Täähän met yöđymä ’yövymme, jäämme yöksi’ ja täähän met jäämmä päiväksi» KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Batnisakun|vaara</emphasis>  AR 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Beronka</emphasis>  pappi ja kveenimurteiden tutkija Johan Beronka; Juhan-Mikko ... urrutteli virttä, jonka hän oli oppinu Beronka-nimiseltä pappivainajalta jo rippikoulun aikana KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>biili</emphasis>  (no. bil) auto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>biili|kolonni</emphasis>  auto|kolonna
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>biilin|lyh</emphasis>đ<emphasis role='bold'>yt</emphasis>  autojen valot KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Billa|vuono</emphasis>  no. Bille|fjord; tyskälainenki ampui lenttäjiitä sekä Lemmijovesta ette Billa-vuonostaki päin KT 353
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>bislaaki </emphasis> (no. bislag) ulko|eteinen, tuuli|kaappi; eteisen vieressä oleva huone; AR 464
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>blyjjyy</emphasis>  (no. bly ’lyijy’) lyijyä (luoteja); luođi|satheessa ... ko blyjjyy lenteli olestamatta ’herkeämättä, koko ajan’ ilmassa KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>bolsjeviikkiile</emphasis>  bolseviikeille KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Brännä</emphasis>  no. Indre Brenna; Vierhaat [Lauri ja Joonas] olthiin vaipunheet ’väsyksissä’. Brännän mettestä ’metsästä’ het olthiin lähtenheet monta päivää ennen ’muutama päivää aikaisemmin, muutama päivä sitten’ KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>brännälaiset</emphasis>  AR 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Bunyan</emphasis>; John Bunyan,<emphasis> Pilgrimsvandringen</emphasis>  [1678, suom. <emphasis>Kristityn vaellus</emphasis>] - - - Bunyanin kirja kuvvaa kristittyin vajelusta tämän maan päällä AR 67
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
DDD
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>dagsvärkki|työ</emphasis>  (no. dags|verk ’päiväpalkalla tehty työ’) hätä|apu|työt sotien välisenä hal-van aikana, pula-aikana; halpa hätätyön eli dagsvärkkityön aika oliki tullu heile tyyrhiiksi ’kalliiksi’ aijaksi KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>damppi</emphasis>  (no. damp|skip) höyrylaiva; mutta ko se damppi tuli silloin herrustelthiinki miehet dampissa menneissä kalanpyynthöön ’menivät miehet herroiksi’ KT 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Dielkko</emphasis>  (saam. dielku ’täplä, laikku, blikk, flekk’) koirannimi; AR 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>dungeri-</emphasis>  (no. dongeri) denim, farkkukangas
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>dungeri|housut</emphasis>  denimkankaiset housut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>dungeri|overalsit</emphasis>  (no. overall ’haalarit’) denimkankaasta tehdyt haalarit; temppais dunge-ri|overalsit ylemäksi ja knapitti dungeri|vaatheisen päälys|vaatheen KT 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Duoddara</emphasis><emphasis role='bold'>çs</emphasis>  suuri tunturialue Vieksajoen itäpuolella AR 62
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
EEE
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eđelä|mennijä</emphasis>  edeltä|kävijä; Vanhoita tienraivaajoita ja eđelämennijöitä kuosuvaaran-takalaiset kunnioitethiin KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eđes|takaisin</emphasis>  frem og tilbake
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eđes|vastaus</emphasis>  edesvastuu, vastuu, ansvar; [Iisakki] tunsi vähän eđesvastaustaki vielä tuosta nuorukaisesta [Aresta] KT 61; heilä oli eđesvastaus nuoista ihmisistä, jokka justhiin heile kuuđele olthiin luottanheet tämän kunnialisen ’kunniakkaan’ ruvan|noutama|toimen - - - Se velvoitti! KT 66; Iisakki luuli ihmisellä ollevan eđesvastaus kaikesta pahasta mitä oli saan-nu aikhaan, ja kaikesta hyvästä mitä se oli jättäny tekemättä KT 205; kysymykset sođasta ja eđesvastauksesta KT 205; «Eikö niilä ihmisillä [saksalaisilla] ole eđesvastausta omista te-voista?» kysyi Aaro KT 245; Heilä [ruuankantajilla] oli moraalinen eđesvastaus nuoitten ihmisten elossa pysymisestä KT 324
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ehheet</emphasis>  ehyet (ehyt ’ehjä’, ’hel, uklipt’); Sormila mies kuunteli [ampumansa poron] kar-vaisten korviin syrjii ’korvien reunoja’. Net olthiin ehheet [kyseessä oli peura, kenenkään merkkiin merkitsemätön poro]. Ei niistä näyttäny löyttyvän kenenkhään merkkii KT 86; ehheenä ’ehjänä, hengissä ja vahingoittumattomana’ AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eikhöönhän</emphasis>: Eikhöönhän net aleta kypsyhän ’Eivät|kö|hän ne ala jo kypsyä’, net lihat ja makkarat KT 155
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eistä</emphasis>  ensin, ensinnäkin, først; eistä kylässä ja sitte vielä kaukana tunturilla KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eksyyt</emphasis>  eksyä, å gå seg bort
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elanto</emphasis>  ravinto, levebrød; gen. elanon ’elannon’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elelä</emphasis>  elellä, å leve
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eli </emphasis> tai, eller; Jos niitten [vihollisten] käshiin ihminen olis joutunu, se olis tienny lähtöö etelhään eli turpheen alle ’pakkoevakuointia Etelä-Norjaan tai kuolemaa’ KT 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Elli</emphasis>  —&gt; Aittiruto; Samala aikkaa ko Jussa ja Soffi olthiin lähtenheet tyskän fankileiristä Aapon Sammun kentältä, alkoi Elliki Aittiruđossa valmistelehan itteensä pitkäle käimä-matkale. Koko kesän emäntä oli ajatellu käväistä hyvviin väärttiin tykönä, Brännässä ja Keisissä AR 52; Ellin reitti Aittirudosta Paivujoen latvalle ja edelleen Keisin|uomaan –siellä hän tapaa saarnamies Aslakan – ja takaisin Paivujoen kautta; sieltä hän ottaa Jussan ja Soffin mukaansa Aittirutoon AR 55-76; Ellin keittotaidon salaisuus, ämmimuorin pärjää-mäkonstit; Elli kerää ja kuivaa ruvanhöystettä Aittiruđon mettistä AR 99-100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elläin</emphasis>  eläin, dyr; elläimet ’eläimet’; elläimiitä ’eläimiä’; mettän elläimitten ’metsän eläin-ten’ KT 48; Elläimitten ’Eläinten’ nahka oli ollu heile raha KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elläät</emphasis>  elää, å leve; Elämä niinko israelilaiset Egyptin Koossenissa ’Elämme kuin israeli-laiset Egyptin Goosenissa [lihapatojen ääressä]’ KT 47; hänessä [Iisakissa] oli sota jäänny elähän ’elämään’ KT 50; Elläät piti tässä ja nyt ’nykytilanteessa ja -hetkessä’ KT 118; KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elo </emphasis> (saam. eallu) (jonkun omistama) porotokka, reinflokk; Tätä [polkua] oli poropaimen siirryskelly eloinens ’eloinensa, porotokkineen’ etelhään syksylä ja taas pohjaisheen kev-väilä KT 51; Mies [poropaimen] oli joutunu oleskelehan täälä tunturilla. Paimentelehan elloo - - - paimentelehan monen  sađan hengen elloo KT 138; Elloin tykö ’porokarjan luokse, porojen luo’ AR 499
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elämän|aijaksi</emphasis>  (koko) elämänsä ajaksi, livslangt; Senki [tunturikukan] toivo oli jääđä pai-koile elämänaijaksi ’Sen|kin toive oli jäädä paikoilleen koko elin|ajakseen’ KT 43 <emphasis role='bold'>elämän|aijan</emphasis> koko elämämme, livslangt; Tässä met asuma elämänaijan KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eläskellä </emphasis> elellä, å leve; Hansi eläskeliki ’eleli|kin’ aina elämän iloisella puolela KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>elävä|hoppee</emphasis>  elo|hopea, kvikksølv; pakkanen oli kiristynny monheen kymmenheen ast-heeseen, joskus niin, ette elävähoppee oli kylmettynny ’jäätynyt, jähmettynyt’ mittarissa KT 198; novemberikuun alku - - - elävähoppee - - - sielä juuri 15 graadin ’asteen’ alapuo-lela KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>emmet </emphasis> emme me; Noo, emmet nyt niin unisilmäiset kyllä ennää ole KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>emmä</emphasis>  emme, vi ikke; «Emmäpä oliki?» ’Emme|kös vain ole|kin?’ KT 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>emä </emphasis> emo, dyremor; jokka [porovasikat] pysytelthiin juuri emän kinterheilä ’ihan emon kintereillä’, ’i hælene, like etter’ KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>emäntä</emphasis>  vaimo, emäntä, bondekone, kone, vertinne; gen. emänän ’emännän’; emänttää ’emäntää’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>emäntä|aunas</emphasis>  —&gt; ämmä|aunas
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Engelandi</emphasis>  England, Englanti; Eikä mennä «gegen Engelandiikhaan» ’Englantia kohti|-kaan’ KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eniten</emphasis>  enintään, høyst
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>enkelitten / enkeliitten</emphasis> ’enkelien’ kuorolaulu KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennen</emphasis>  aikaisemmin, sitten; net, jokka monta vuotta ennen laulain ’laulaen’ olthiin menheet sivvu Pyssyjoven KT 226’ tyskälainen oli käväissy Maanalustievan kuopassa päivää ennen ’edellisenä päivänä’ KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennen</emphasis>  ennemminkin, pikemminkin, heller, snarere; vaikka vahtimiehet komennelthiinki heitä etheenpäin - - - niin lähtö ’vauhti’ ei lissääntyny. Ennen se hiđastui KT •
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennen|keskipäivä</emphasis>  (no. for|middag) aamu|päivä  —&gt; jälkhiin|keskipäivä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>enniimiten</emphasis>  ehkä: niin paljon kuin suinkin, ennen muuta, varsinkin; Pittää saađa enniimit-ten tiettoi toisile KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennimen</emphasis>  enimmän, mestparten; Ennimen ruvan het olthiin saanheet, niin ko kaikki muutki pyssyjokilaiset, maanviljelystä, karjan|hoiđosta ja turskan|pyyđöstä KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennustaat</emphasis>  ennustaa, å forutsi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennustella </emphasis> ennustaa (usein); Aika oli semmoinen, ettei saattanu ennustella mithään etukät-heen KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ennää</emphasis>  (ei) enää, ikke mer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ensimäistä</emphasis>  ensiksi, først, for det første
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ensinä|ki</emphasis>  varsinkin, etupäässä, særlig, sær; Hän kylväis uskoo, toivoo ja rakhautta – ensi-näki rakhautta mies kylväili KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>entisilläns</emphasis>  entisellään, niin kuin ennenkin, på sitt gamle, liksom før
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>enturissa </emphasis> (saam. endoris ’hakoteillä, hävöksissä, forvillet, gått bort’); Likkiin läänin|lääki oli enturissa ’Lähin läänin|lääkäri oli teillä tietymättömillä’ KT 171
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>enämen (ko)</emphasis>  enemmän (kuin), mer (enn); enämen ko eniten ’enintään’ viisi henkkee KT 38; poika pölkäis pimmeetä enämen ko tyskälaista KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>enämppää</emphasis>  enempää, mer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eppäilä</emphasis>  epäillä, å tvile, mistenke; Sitä het ei eppäilheet KT 12, 18; uskonkipinä syttyi hei-đän eppäilevhiin syđđämhiin KT 213; Näissä asioissa [uskossa ja luottamuksessa] ihminen saattaa horjattaat ’horjahtaa’ ja eppäilä, ko vastarintheet kohtaavat hänen AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eppäilys</emphasis>  epäilys, tvil, mistanke; Aaro ei kylväny vihhaa ’vihaa’ eikä eppäilystä ’epäilystä, epäilyä’ lähimäisheen KT 102; Meilä ei ole eppäilystä, ei pienintäkhään KT 290; Sitte hiipi eppäilys miehen mielheen ’mieleen’ KT 376
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Eriksen</emphasis>  kauppamies; AR 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>erittäinki ko</emphasis>  varsinkin kun, særlig (fordi)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>erkkaantuut</emphasis>  erkaantua, erota, å skilles; erkkaanuthiin ’erkaantuivat, menivät eri suuntiin’; Oli jo aika erkkaantuut. Het hyvästelthiin AR 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Erkki</emphasis>  Erkin päivä 18.5.; Jos Erkki tullee turkki päällä, silloin tullee Juhanes (24.6.) paita päällä KT 94; KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Erkki-äiji</emphasis>  KT 181; KT 292-293; KT 300; KT 311; AR 12; AR 21-22; AR 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ero</emphasis>  forskjell, skilnad, ulikhet; Aurinko paistoi vanhurskaile samoin ko ei-vanhurskaileki. Se ei tehny erroo ’eroa’ ihmisten välile KT 124; ette päästäis erhoon ’eroon’ tästä köyhästä kansasta KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>erroohan</emphasis>  eroamaan (erota ’å gå fra hverandre’) KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>erottaat</emphasis>  erottaa, å skille; Kukapa heistä [Pyssyjoven pikkukoululaisista] olis saattanu erot-taat nuoita<emphasis> spise</emphasis> ja <emphasis>spisse</emphasis> sannoi ’<emphasis>syödä</emphasis> ja <emphasis>teroittaa</emphasis> sanoja’ KT 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>esivallat</emphasis>  myndigheter, regjering; luotela ... maalishiin esivalthoin ’luottaa maallisiin esi-valtoihin, johtajiin’ KT 18; kuka saattoi selittäät, mikkä esivallat tulthiin ylhäältä ja mikkä ei KT 18; Meiđän valitut esivallathan on ulkomaila ’Meidän valittu hallitus|han on ulko-mailla’ KT 18, esivalttoi ’esivaltoja’ vasthaan; esivalttoin ’esivaltojen’ totteleminen KT 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Eskelin päivä</emphasis> (12.6.); «Muistakkaa pojat Eskelin viikon ja Eskelin vihon ’vihan (kun Es-keli vihoittelee, tulee yöpakkasia)’» KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelhään|mennijät</emphasis>  etelään|menijät, etelään evakuoidut; Tullijat [Pyssyjoen kylästä Kuosu-vaaran taakse palanneet miehet] ei kuitenkhaan tienheet vieläkö nämät etelhäänmennijät olthiin hengissä KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelhään|lähteminen</emphasis>  etelään [pakkoevakuoiduksi] lähteminen; kuolemaa het ei pölänheet niin kauheenkhaan paljon. Viholisväkkee het sen sijhaan pöläthiin. Ja etelhäänlähtemistä! Kumpiki oli kuolemaa pahempi KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelä|ithään</emphasis>  (etelä|itään, mot sør|øst) kaakkoon
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelälaiset</emphasis>  Etelä-Norjasta kotoisin olevat henkilöt AR 238
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelän|puolilaiset</emphasis>  Pyssyjoen vasemman rannan asukkaat; Monta etelänpuolilaista het olt-hiin kohđanheet Maanalustievan takana KT 252; etelänpuolilaiset, jokilhaat, jokka olthiin karanheet tyskälaisen fankileiriltä Aapon Sammun kentältä eli ’tai’ Talvisijan laathaalta AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etelä|viđet</emphasis>  etelänväry, etelätuuli; Lievä eteläviđet jokireikkää alas oli kantanu sen [savun-hajun] pitkin jovenlaksoo KT 387
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>eteni|ki</emphasis>  edistyi|kin; Työ eteniki paremin KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etheen|päin</emphasis>  eteen|päin, edelleen, jatkakaa matkaa!; «Weiter! Weiter!» Etheenpäin! Et-heenpäin! komenteli tyskälainen. «Ettähän tet mene etheenpäin. Pörhäänpäin tet kuljetta» ’ettehän te etene, tehän peräännytte’ KT 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>etiikki</emphasis>  (no. etikk) etiikka; Itte hän [Siigvalli] oli lukenu etiikin ja historian oppikirjoistaki näistä kysymyksistä KT 1443
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ette</emphasis>  että, at
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ette</emphasis>  ja, og; Se [motorin ääni] koveni ette koveni ’koveni ja koveni, koveni kovenemistaan’ KT 12; Yhtä mittaa kulki ette kulki väkkee ’väkeä kulki kulkemistaan yhtä päätä’ KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>evakkueeraahan</emphasis>  evakuoimaan (evakuoida ’å evakuere’); viholinen oli alkanu evakkuee-raahan väkkee, ja lähättähän sitä etelhän KT 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>evakueerinkin|aiki</emphasis>  evakuoinnin aika, evakueringstid
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
FFF
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>faari</emphasis>  (no. far / fader ’isä’) isä; Sillä hän [Aaro] puheliki, niin ko faari puhuskellee lapsile, joita hänen pitäis rauhoitella ja leppyytellä heiđän onnettomina hetkinä KT 101; Iisakin muisthoon tuli hänen oma faari ja kivuloinen muoriki KT 211; silloin ko hänen oma faari oli kuollu KT 121; appi|faari ’appi|ukko’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>faartti</emphasis>  (no. fart) vauhti; Mies paransi faarttii ette sauttais ’saavuttaisi, saisi kiinni’ kaverit KT 143; faarttin het määräthiin itte AR 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fabrikit</emphasis>  (no. fabrikk ’tehdas’) tehtaat; AR 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fakki</emphasis>  (saam. fáhkka) äkkiä, yhtäkkiä, plutselig; ko se tyskälainen tuli niin fakki noutahan väkkee, niin ei ollu hyvä tiettäät, mitä olis pitäny tehđä KT 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fankeus</emphasis>  vankeus, fangenskap
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fanki</emphasis>  (no. fange) vanki; fangila ’vangilla’; fangile ’vangille’; fangiile ’vangeille’; fankkiin ’vankien’; sota|fangit; fanki|joukko; Vierhaat [Aaroni, Aaronin emäntä, Aaronin tytär, Juhan-Petteri ja Juhan-Petterin emäntä] olthiin aivan tyyhin käsin jättänheet tyskälaisten fankileirin, ko het ei olheet halunheet jääđä fangin tilhaan ’(tilaan) tilanteeseen, asemaan’. Hethän kyllä olthiinki vaphaat ihmiset. Kaikki aijat het olthiin elänheet vaphaina. Eikä het nytkhään olheet halunheet jääđä viholisen fangiiksi ’vangeiksi’ KR 308; Pyssyjoven sota-fangit AR 12-15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fanki|tokka</emphasis>  vanki|lauma, -joukko; Fankitokat kävelthiin hithaasti KT 109; Siinähän [kruu-nuntiellä] se näjet kuhisi yhtämittainen etelhään juttava ’jutava, kulkeva’ vihollisjoukko fankitokkainens ’vanki|tokkineen’ KT 108; Miesvirta etelhään jatkui. Näkyi sielä fanki-tokka|ki KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fariini</emphasis>  (no. farin ’finkrystallisert, løst sukker’; su. fariinisokeri ’brun sukker, ruskea soke-ri’) hieno|sokeri; AR 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fati</emphasis>  (no. fat)  vati, kulho; Anni kaivoi lihat puu|kaarhoin ’puu|kaukaloihin’, ko heilä ei ollu fattii ’vatia, kulhoa’ KT 401; fathiin ’vatiin’ AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>feeberi</emphasis>  (no. feber) kuume AR 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>feeberi|tauti</emphasis>  kuume|tauti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Feetu</emphasis>  miehen etunimi [Annin unessa]; Feettuu ’Feetua’ KT 281
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fenrikki </emphasis> (no. fenrik) vänrikki; AR 285
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fielma</emphasis>  (saam. fielbmá pieni, syvä joki; syvä suvanto pikkujoessa; lita, dyp elv); (joki) juoksi monenhaaraisena, fielmankaltaisena, syvvää uomaa KT 35; Siinä oli lohi|joki likelä, fielmassa ja järvissä oli täynä tammukkaa ja rauttuu AR 6
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierata</emphasis>  (saam. fierradit) vaivata (kenkäheinää), punoa kenkäheinä|kerää, å sno sennegress til en ring [gámassuoidni – kenkäheinä – sennegress, <emphasis>Håndbok i duodji</emphasis> s. 36]; Ja olthiinhan net Aittiruđossa kenkäheinätki leikastaat, kuivattaat, pieksät ja viimiseksi vielä fierataki AR 52-53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierttu|päivinä</emphasis>  AR 127
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierttuu|ki</emphasis>  (saam. fiertu ’pouta’) poutaa|kin; Jos kuitenkhaan [ennustuksesta huolimatta] ei satanu olestamatta ’loppumatta’, niin hän [Aaro] selitti, ette pitäishän se olla vähän fierttuu-ki ’poutaa|kin’ joskus KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierva</emphasis>  hierua, ranta-alue jolle vesi nousee nousuveden aikana ja jolta se pakenee lasku-veden aikana
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierva|hieta</emphasis>  hierualta haettu (hieno) hiekka; AR 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fierva|mattoi</emphasis>  hierualta kalansyötiksi kaivettuja matoja; AR 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fieteri|sänky</emphasis>  (no. fjørmadrass ’jousipatja’) jousitettu vuode
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fimbuli|talvi</emphasis>  (no. fimbul|vinter) pitkä, ankara talvi (ennen myyttistä ragnarökkiä), lang, hard vinter (før ragnarøk)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fineeri </emphasis> (no. kryss|finér) vaneri; fangit [maanalustievan|takalaiset] ... viethiin leirhiin Talvi-sijan laathaan ylipuolele. «Siinä oli Ruottin telttoi ’telttoja’. Paljon fineeri|telttoi ’vaneri-telttoja’,» muistelthiin tullijat ’kertoivat tulijat’, karanheet sotafangit KT 311; fineeri|telt-hoin ’vaneeri|telttoihin’ AR 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Finnmarkku</emphasis>  no. Finnmark; Täälä Finnmarkun tunturimaalla KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>flöötti|kakko</emphasis>  (no. fløte ’kerma’) kerma|kakku; Flööttikakkoo heilä ei ollu KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fokka</emphasis>  (no. fokk) kolmikulmainen purje, trekant seil mellom masta og bangen; Miehet olt-hiin ... nosthaattanheet purhjeet, fokan ja sneeseilin (no. snei|seil, latvapurje, huippupurje) AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>freistailheet</emphasis>  yritelleet; miehet olthiin kyllä lophuun asti freistailheet pärjätä ominens ’omillansa, omineen’ KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>freistastannu</emphasis>  oli tehnyt yrityksen, oli yrittänyt, hadde prøvd AR 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>freistata</emphasis>  (ru. fresta ’å prøve, forsøke’, ’yrittää, kokeilla’) yrittää; Eikä moni poika tohti-nukhaan freistata sölkäpainii Äl-Jounin kans KT 64; vaikka hyvä opettaja oliki freistaa-malla freistely ’yrittämällä yritellyt’ päntätä sitä hänen ymmärtämättömhään pääkalhoon ’pää|kalloon’ KT 159; Iisakki freistais ’(freistasi) yritti’ ajatella kotiväkkee KT 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>frontti</emphasis>  (no. front) rintama; ko se viholinen nyt kerran on pörrääntymässä ’perääntymässä’ frontin pohjaisosilta KT 21; Narvikin frontila KT 42; Jos mie olen tehny jotaki väärää fron-tila ’rintamalla’, niin minun olthiin komenettu ’minut oli komennettu’ sinne KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>funkis|katto</emphasis>  funkistyylinen (tasa)katto; Kota sai ... funkiskaton KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>fyyry|lyhty</emphasis>  (no. fyr) majakka, loisto; Kaukana maailman pilkkapimmeessä yössä alkoi toi-von lamppu ja fyyrylyhty kiiluhan ’loistella’ KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>färi</emphasis>  väri, farge; färrii ’väriä’; färriin ’värien’; Het nähthiin kaiken mustana, josta kaikki ilon färit olthiin poissa KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>färilinen</emphasis>  värikäs, farverik; Niin färilinen oli miehen [saarnamies Aslakan] oppi|tiima ’op-pi|tunti’, ette AR 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>färinen</emphasis>  värikäs, farverik; ko hän [Aleksanteri] färisellä kylän kielelä muisteli ’kertoi’ KT 259
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>färjääntyi</emphasis>  värjääntyi, ble farvelagt; taivasta, joka moneksi sekunniksi färjääntyiki ’vär-jääntyi|kin’ veran|punaiseksi (verka ’boi, ullstoff’) KT 368
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Fööniks-lintu</emphasis>  (no. føniks) feeniks-lintu; AR 319
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
GGG
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Gaalppii</emphasis>  saam. Gálbi, Pyssyjoen mutkassa vasemmalla rannalla oleva tunturi, huippu 432 metriä merenpinnan yläpuolella; Lyhykäisen syyspäivän aikana käväisi kaksi miestä, joila tällä kerttaa oli Kraagi myötä, Gaalpin pohjaisenpuolen rintheelä jahđissa. Iltahämyssä het tulthiin takaisin kummalaki puoli peuraa sölässä KT 337; Kulkkijat tulthiin Ison Sitnupään kautta kiini Vaaranpäihin. Vaaran kylkkee miehet seurailthiin kohta Gaalpihan saakka KT 353; AR 7; AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Galku|lahti</emphasis>  saam. Gálkoluokta, no. Ytre Kjerringvik; Kalkuniemen eteläpuolella oleva lahti Porsanginvuonon itärannalla, 5 km luoteeseen Pyssyjoen kirkosta; AR 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>gatin </emphasis> ehkä: jonkinlaisen hylkeen?;  —&gt; hyljet AR 244
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>gelenderi </emphasis> (no. gelender) kaide, rekkverk AR 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>generaali</emphasis>  (no. general) kenraali; Hän oli vain Hitlerin generaali KT 43; Hän [Aaro] sanoi: «Ko minusta oletta tehnheet lääkin, niin Äl-Jounista pittää tulla generaali.» Generaalii ’ken-raalia’ miehestä ei tullu, mutta hänet valithiin Kuosuvaaran kartanon isänän toimheen KT 172
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>giishaan </emphasis> kiisaan, vakkaan (saam. giisá ’kiisa, vakka, kiste, skrin’); poika ... pisti Pieran pyytö|neuvot giishaan AR 251
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>glasit</emphasis>  lasit, brille; Slatta|iili sakoi ’Puuskainen räntäsade sakeni’. Iisakki pisti lumi|glasit silmile KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>globoidi</emphasis>  jokin pilleri, jota käytetään alentamaan kuumetta; AR 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>graadi </emphasis> (no. grad) aste; elävähoppee ’elohopea’ ... sielä juuri 15 graadin alapuolela KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Gross-Deutschland</emphasis>  Suur-Saksa KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>gryynit </emphasis> (no. gryn ’ryyni’) ryynit; gryynii ’(ryyniä) ryynejä’;  —&gt; risen|gryynii;  gryyni|-säkki AR 255; gryynin|tuojat AR 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>gukshiin</emphasis>  (saam. guksi ’pahka|kuppi, kuksa’); Vierhaile emäntä antoi ... liemen kruusi|kup-hiin ’mukiin’. Talonväki otti ... liemen puukuphiin, gukshiin AR 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>gymnastikki|opettaja</emphasis>  (no. gymnastikk ’voimistelu’) voimistelun|opettaja
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
HHH
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haamu</emphasis>  (saam. hápmi ’muoto, ulkomuoto’) haamu, hahmo, ulkonäkö, muoto, skikkelse, utseende, form, spøkelse; Aika oli muuttunu semmoiseksi, ette ihmisen piti pölätä enämen ihmistä ko muuta, näkymätöntä haamuu KT 95; Pimmeehän ’pimeään’ ovensuuhun iti ’ilmestyi’ kaksi miehen haamuu ’hahmoa’. Het ei tuntenheet pimmeessä keitä tullijat olt-hiin KT 283; kaksi miehen haamuu - - - haamut - - - Olthiinko net .... sitteki ’sitten|kin’ manalais|väkkee - - - Sitte haamut taas iđethiin minun silmhiin ’tulivat näkyviini’ KT 291; AR 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haarapuu|vaaja</emphasis>  (vaaja ’kiinnitys|paalu tai -seiväs’); [turvekodan alakerran kiinnittäminen maahan] Paljon siihen lyötiin haarapuu|vaajaa. Ei sielä niin paljon piikarii ’nauloja’ ollu myötä KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haarhoin</emphasis>  (haaroihin) haarautumiin (haara ’grein’) KT 167  —&gt; harukka|tolppa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haasi|seiväs</emphasis>  (heinä)haasio|seiväs (haasio saam. háse, no. hesje) KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haasteli</emphasis>  haastoi (haastaa ’esittää haaste, innostaa haastavaan, vaikeaan tehtävään); «No, lähđemä sitte käimhään alhaala,» sanoi Iisakki ja haasteli ’haastoi’ heitä lähtehän kylhään, jossa vilisi vihollista KT 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haava|salvola</emphasis> (no. salve ’voide’; haava ’sår’) haava|salvalla, haava|voiteella AR 251
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haijaantunhen</emphasis>  hajaantuneen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haiju</emphasis>  haju, tuoksu, aavistus, vihi, lukt, duft, aning; Viholinen ei pitäny kuulla heitä. Eikä nähđäkhään heitä. Ei haijuukhaan saađa heistä KT 61; Kaffin hyvä aroma ja sen sota-ajan ihmisille harvinainen haiju KT 115; Märän tunturimaan ja syksyisten varppuin hajjuu ’var-pujen hajua’ levis heiđän ympäri KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haiseskelthiin</emphasis>  haisivat (vähän); Märät vaatheet haiseskelthiin auringossa KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haiskatti</emphasis>  haiskahti; Hiljan pimmeellä illala haiskatti vereksen savvun haiju heiđän nokhiin KT 387
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haisseva</emphasis>  haiseva (haista ’å lukte’); Hän [Pikkupoika] kirois tuota vihristä, haissevaa ulko-maan väkkee KT 54; haisseviita ’haisevia’, ’illeluktende’; Offiseeri ... oli saannu ... haisse-van muiston myötä. Sontaisen muiston KT 92; net heile ouđolta ja melkkeinpä vielä pahal-taki haissevat sotamiehet KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hajala</emphasis>  hajallaan; Peret oli hajala tiesi ’ties’ missä KT 266
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hajeskella</emphasis>  etsiskellä, å lete etter; hajeskelehan tasaisemppaa maata ’haeskelemaan, etsiske-lemään tasaisempaa maata’ KT 16; hajeskelemassa ’haeskelemassa, etsiskelemässä’; [het] hajeskelthiin ’(he) haeskelivat, etsiskelivät’ soppivaa asumapaikkaa KT 17; ruokkaa hajes-kelehan KT 72; hajeskella ruokkaa KT 219; se alkkais jo olehan pakko alkkaat hajeske-lehan jotaki muuta ruokkaa KT 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hajottaat</emphasis>  hajottaa, å oppløse, ødelegge; Minkä viheliäisen syyn tähđen pittävät maailman valtakunnat hajottaat kaiken sen, mitä eđeliset ja aikaisemat sukupolvet on rakentanheet ja saanheet aikhaan KT 347
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hakastaat </emphasis> hakata, pilkkoa, å hakke; hakasti ’hakkasi nopeasti, otti ja löi poikki’ AR 96; Polttopuita ... het saatais hakastaat päivemälläki AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hakelthiin</emphasis>  hakkailivat; Kauvemppaa mettästä ... ihmiset hakelthiin ja kannelthiin ’kannis-kelivat’ karsimattomiita koivunlalvoi ’karsimattomia koivun|latvoja’ KT 186
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hakkailehan</emphasis>  hakkailemaan (hakkailla ’å hakke, hogge’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hakkeet</emphasis>  hakea, etsiä, å lete etter, søke, hente; het ei olheet hakenheetkhaan ’hakeneetkaan, etsineetkään’ tiettoo siitä KT 96; tälle pienele, mettästä turvaa hakkevalle laumale KT 98; olis hänen ollu pakko hakkeet satheen|suojan ’etsiä sateensuojaa’ jostaki KT 196; kohđi taivhaan sinistä kantta, jossa näkyi vielä monta pilven|palaistaki hakkevan jutama|suuntaa ’muutama pilvenriekale|kin hakemassa kulku|suuntaa’ ja kumppanii KT 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>halkaistelthiin</emphasis>  halkoivat (halkoa ’å kløyve’); het ... halkaistelthiin yđin|kontti|kappalheita KT 157
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hallitti</emphasis>  (hallitsi) vallitsi; täälä [tunturilla] hallitti nyt syvä rauha KT 124
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hallittija</emphasis>  hallitsija, hersker, regent; meiđän luvalinen ’laillinen, legal’ hallittija KT 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>halluumatta</emphasis>  haluamatta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haltti</emphasis>•  haltia; (mettän) halttiit ei pölätelheet häntä samala tavalla ko hänen omat ajatukset KT 215; mettän halttiita ’metsän haltioita’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haluis</emphasis>  halusi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>halvan|aikana</emphasis>  aikana, jolloin hinnat olivat halvat ja palkat pienet; sottiin välisenä halvan|-aikana KT 47; halpa hätätyön ... aika KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>halvoskelheet</emphasis>  halkaisseet (pikku hiljaa, vähitellen), hakanneet (halkaista ’å kløyve’); Monta sylttää (syli ’favn’) het olthiin . . . halvoskelheet talvipuita kuivaahan ’kuivumaan’ KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hamara</emphasis>  (kirveen tai veitsen) hamara, enden av øksehode, den ikke-skarpe delen av en kniv; Veitten hamaralla mies pieksi ’hakkasi’ lumen pois pänkhäiltä ’(suksen) päläksiltä’ KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hangaari|laiva</emphasis>  (no. hangar|skip) lentotuki|alus; AR 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hanhi </emphasis> (lat. anserinae) gås, gjess  —&gt; merilinnut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hanna ja Johannes ja kadonnut Lassi-poika</emphasis>; AR 119-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hannin Niileksen oja</emphasis> KT 70  —&gt; kruununtien länsipuoli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hansi</emphasis>  KT 29; 32-35; 38-39; — &gt; alastullijat; Hansi urruttelee laulua ”Matalan torpan tyt-täret” KT 45-46; aamuvarhainen Aaronin Hansi-poika, Hans P. KT 99, 102; Hanssii se tämmäinen koominen homma oli aina naurattanu. «Isot miehet niin ko lapset,» sanoi hän KT 105; Hansin pikkuveli on Marthiini KT 127; Sölkäpaini oliki ollu hänen sommiin ’so-min, mukavin’ homma kesäisinä sunnuntaipäivinä KT 180; Anna-Kreeta-ämmi KT 308-310; hänen [Anna-Kreeta-muorin] silmäterä - - - Rakhaampi se poika oli hänele, ko hänen toiset lapset KT 310; Hansi haluiski ’halusi|kin’ aina elelä ’elellä’ elämän aurinkoisela puo-lela, mutta se ei tahtonu kyllä onnistuut häneltäkhään, elämän ilopojaltakhaan, tasan ’aina, tyystin’. Häneleki koitti joskus semmoinen päivä, koska ilo ei ollu katossa KT 326; Yksin mies [Hansi] kantoi kuormat - - - Mies saattoi nauraat toisten kuulten. Mutta itteksens hän senthään saattoi itkeetki, ko aika ja kuorma kartuthiin ’(karttuivat) tulivat’ hänele liian rask-haaksi. Oli hän kerran syksylä itkein ’itkien’ heittäny pelikortitki penshaan tyvele ’pensaan juurelle’, ko net olthiin tulheet liian painaviksi hänen housunlumassa ’housun|taskussaan’. «Menkkää nyt siinne, Hipla|heikit,» oli hän kirattannu KT 327; Hansi ... saaloin ’hengästy-neenä’ saapui paikale - - - «Kyllä se [saksalainen] sinun, tuommaisen ymmyräisen, lihavan pojan olis huolinu sylhiin,» äärrytelthiin ’kiusoittelivat’ toiset hengästynyttä Hansii KT 352; ... ko krannitytär Juhaneksen yönä tuli sinun kesä|aithaan,» jatkathiin toiset - - - «siitä tyttärestä tullee vielä minun emäntä,» sanoi Hansi KT 352; Hansi lähtis kolmaneksi ’lähtisi kolmanneksi [ruuanhakuun Iisakin ja Äl-Jounin kanssa]. «Hän kevveejalkainen ja voima-mies,» sanoi Juhan-Petteri KT 385; Hansin hyvästijättöpuhe Kuosuvaaran kammikodille KT 408; AR 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hansin ja Annin kesäpaikka</emphasis>  AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hantilon|koppa</emphasis>  saam. Hándals|gohppi, no. Handels|bukt (saam. gohppi ’lahti, bukt’); KT 353; Porsanginvuononpörästä, Hantilonkopasta AR 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>happela </emphasis> (saam. háhppil) nopealiikkeinen, vikkelä, kjapp, snar; AR 349
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harja|uolli</emphasis>  vuoliainen, katonharjan vaakasuora tukipuu; AR 348
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harju</emphasis>  ås, rygg, ra; Harjuinens ja järvinens ’harjuineen ja järvineen’ KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harkkuinen</emphasis>  epätasainen, täynnä syvennyksiä (pieniä rotkoja) ja lohkareita; Autçsiin [Sil-märeikä|autšiin] pälvi|pohja oli harkkuinen ja isokivinen. Ihmisen tieksi se ei kelvanu, eikä vielä elläimenkhään ’eikä edes eläimen|kään’ KT 291
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harmaaja</emphasis>  harmaa, grå; Harmaaja|vaatheista ’harmaa|pukuista’ poikkaa ei ollukhaan ollu niin helppo havaita harmaajaa ’harmaata’ tunturii vasten KT 291
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harmistumassa</emphasis>  harmaantumassa  —&gt; hykset
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harttiit </emphasis> hartiat, skulder; hartiitten ’hartioiden’; harttiitaki ’hartioita|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harukka|tolppa</emphasis>  yläpäästä Y:n-muotoisesti haarautuva tolppa; kahđen sellaisen varaan laskettu koivuranka toimi latriinan istuimena KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>harva|hyksinen</emphasis>  harva|hapsinen (hykset ’hiukset’, ’hår’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hasuinen</emphasis>  ehkä: epätasainen, kupruileva; Sisälepäin miehet sijoitethiin skeltteritten veiste-tyt puolet. Hasuinen puu ei kelvanu KT 27; Sivakan pohja oli taittumapaikasta jäänny sen verran hasuiseksi, ette AR 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haukka </emphasis> (lat. falco, accipiter)  mm. kiiruna|haukka, tunturi|haukka, jalo|haukka, hauk, falk, våk; Ei ollu haukkaakhaan ’haukkaa|kaan’ lentelemässä pyytö|matkala AR 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>haukoitus</emphasis>  haukotus, gjesp
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hauttoilehan</emphasis>  (hautoilemaan) hautomaan pitempään mielessään, miettimään; Kauvoiksi hän ei jäänny hauttoilehan näitä asioita ’hän ei jäänyt hautomaan näitä asioita pitkään’ KT 34
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hauttoontuut</emphasis>  hautua, valmistua hiljaisella tulella; «Eikä mikhään ruokapata piđä kiehuut poristen. Ruoka pittää tyhä hauttoontuut ’vain hautua’» KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>havaita</emphasis>  huomata, panna merkille, å oppdage, merke; (met) havaitimma ’(me) havaitsim-me’; Jos se havaittis ’(hän) havaitsisi, huomaisi’ heiđät KT 12; kenenkhään havaittematta ’kenenkään havaitsematta, kenenkään huomaamatta’ KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>havaittavan</emphasis>  havaittavasti, selvästi; Joku jäkäläpaikanen näkyi loistavan vaaleenvihrisenä muutaman tievan kyljessä. Muutoin oli maaperä havaittavan kuivemppaa ja kivisemppää ko järviin rannoila KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>havoittunheen</emphasis>  haavoittuneen (haavoittua ’å bli såret’); Millä laila se sielä oli käyny ha-voittunheen miehen [Erkki-äijin] kans, se ei ollu heiđän tieđossa AR 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heđelmätön</emphasis>  hedelmä|tön, ufruktbar
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heilhaattaat</emphasis>  heilauttaa; het ... heilhaatethiin laukun sölkhään KT 16; hän ... heilhaatti laukun sölkhään KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Heimat|lanttii</emphasis>  (sa. Heimat|land ’kotimaa’) kotimaata; AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heinä|saura</emphasis>  heinä|suova, pieles, høystakk; Mutta kuka löyttäis neulan heinäsaurasta? KT 280; Joku heinäsauraki näkyi jänkälä ’jänkällä’. Kesälä sielä oli joku pyssyjokilainen niite-ly ’(niitellyt) niittänyt’ elläimille talviruokkaa AR 46; Joku ... hajeskeli ruokkaa, vaikka se oli sama helppoo ’yhtä helppoa’ ko löyttäät äimän eli knuppineulan heinä|saurasta ’parsin-neulan tai nuppineulan heinä|suovasta’ AR 254
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heittäät</emphasis>  heittää, jättää, luopua, lakata, lopettaa, å slutte, holde opp, kaste; Toiset olthiin ... heittänheet puhumasta ’toiset olivat lakanneet puhumasta’ KT 34; kyllä se nyt saapi jo vaikka heittäät ’kyllä nyt voidaan jo vaikka lopettaa’ KT 83; het heitethiin ’he heittivät sikseen, lopettivat (työn), päättivät työjakson’ KT 83; Motoritten ääni heitti ’moottorien ääni lakkasi’ kuulumasta KT 134; Mies oli aikonu heittäät ’viskata, paiskata’ senki [rik-koontuneen pyssyn] methään KT 292; «Meile se ei tarvitte kukhaan opetella ’opettaa’ tupakan heittämistä» KT 360; Ihmisten äänet heitethiin kuulumasta AR 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heitästäät</emphasis>  viskata, heittää, katsahtaa, å kaste blikk; met heitästimmä ’otimme ja heitimme, viskasimme (nopeasti)’ kymmenen äyrii merheen, ko purjettuulta ei löytyny KT 23; het olt-hiin ... heitästänheet vain silmää joskus sinnepäin ’he olivat joskus vain katsahtaneet sinne päin’ KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>helmassa</emphasis> huomassa, i sitt skjøte; tullevalla aijjala olis heile paljonki hyvvää helmassa KT 28; Salliman helmassa ’Sallimuksen (kohtalon) huomassa’ KT 56; unen helmassa KT 94; «Mikä oli tuo tähti, joka tuona vaarallisena, pimmeenä yönnä otti minun helmhaan ’(hel-maansa) syliinsä’ niin ko joku rakastava mamma,» puheli Iisakki kulkkeissa ’kulkiessaan’ KT 306
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>helmi|vilja</emphasis>  helmi|nauha, perle|bånd; AR 118  —&gt; viljat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hengastama|työ</emphasis>  (no. å henge opp) lihan paneminen riippumaan, jotta se säilyy hyvin ja murenee; Iso osa päivästä meni lihan puhđistama- ja hengastamatyöhön KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hengathiin</emphasis>  riippuivat; korjussa ’piilopaikoissa’ oli kuitenkin ’ainakin’ haulikoita. Petäjissä net hengathiin sielä jossaki KT 263; net [talvivaatteet] olthiin jäänheet kotitalloin seinä-naulhoin (403) eli aitan orsile henkkaahan ’riippumaan’ KT 402-403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>henget</emphasis>  (henki ’ånd’); Mettän pahat henget KT 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>henkastaat</emphasis>  (no. å henge opp) panna riippumaan, ripustaa; sitte hän henkasti nokisen katti-lan koukhuun valkkeen ’tulen’ päälle kiehuhan KT 77; Mies ... henkasti kattilan keitto|puu-hun kiehuhan KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>henkke</emphasis>  henkeä; eniten viisi henkke ’enintään viisi henkeä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Henriku|oivi </emphasis> (saam. oaivi ’pyöreähkö tunturin tai vaaranpää, fjelltopp’) AR 103-104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herkke|mielinen</emphasis>  herkkä mieleltään, herkkätunteinen, følsom, sensibel
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herkke|tuntheiseksi</emphasis>  herkkä|tunteiseksi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hernet</emphasis>  herne, ert KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hernet|kaffi</emphasis>  paahdetuista herneistä tehty kahvinkorvike KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hernet|velli</emphasis>  herne|keitto, erte|suppe; met söimä hernetvellii, jossa oli paljon sijanlihhaa ja fläskii ’sianlihaa ja läskiä’ AR 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herrasväki</emphasis>  herskap; Ei se väärttikhään ’väärtti|kään [kaarasjokilainen poropaimen]’ näyt-täny tykhäävän ’(tykkäävän) pitävän’ herrasväjestä ’herrasväestä [saksalaisista]’, hänkhään ’hän|kään’ KT 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herrasväjen ryövärit</emphasis> [saksalaiset] KT 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herreilä</emphasis>  hereillä, ei enää unessa, våken
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herruis</emphasis>  heruisi, riittäisi KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herrustella</emphasis> <emphasis role='bold'>/ herrastella</emphasis>  tehdä jotain herrojen tavalla, herroiksi, hienostella; Mitäpä täälä pittää niin herrustella? Herrustelkhoot net, jokka pittävät itteensä herroina! KT 27; satheen suojaa ei saattanu hakkeet. Eikä heilä olis ollu aikkaakhaan semmoisheen herrastelhuun KT 69; Ei siinä saattanu herrustella valkkeen rannassa, ko ilta alkoi olla jo hyvin pimmee KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hersku</emphasis>  (saam. hersko) herkku, godbit, delikatesse KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herskutelheet</emphasis>  (saam. hersko ’herkku’, herskkostallat ’herkutella’); sillä vällii ko het olt-hiin herskutelheet ’he olivat herkutelleet’ lihapađan ympäri ’äärellä’ KT 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heräis</emphasis>  (hän) heräsi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>herättäät</emphasis>  herättää, å vekke; Het ... saatettais ... herättäät nukkuvan väjen KT 186; AR 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Heste|niemi</emphasis>  saam. Heasta|njárga, no. Hest|nes, Pyssyjoen kirkosta noin 2-3 kilometriä län-teen; Tavalisen juksan eli turskan vaađon, rautaisen vaađokiven, saiđan uistimen, onkim-ongen ja valpeinin methän pruukasimma ’meillä|hän oli tapana’ ostaat omalta kauppa|mie-heltä Hesteniemestä KT 168;  —&gt; pyytöneuvot; Juoksujalkkaa het menthiin Hesteniemen karkkoo KT 272; AR 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>het</emphasis>  he ’de’; heiđät ’heidät’; het|hän ’he|hän’; hetkhään ’he|kään’; Hetki tiethiin ’He|kin tiesivät’ AR 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>heti</emphasis>  pian, snart; Tulis heti parempi aika. Tulis heti onnellisempi aika KT 102; niin heti ko aurinko nousis KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hevonen / hevoinen</emphasis>  hest; Vain yksi hevosmies ja hänen hevonen ei olheet kerinheet suoj-haan - - - Iisakki oli nyt unessa kuullu hevoisen kauheen hirnunnan sen kuolleissa KT 382; Harmi [’Harmo’, kranni-Jussan] hevoinen oli löytäny isänän, jota hän oli hajeskellu kauvoin AR 294; Rusko, Musti, Valko AR 295
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hieđala</emphasis>  hiedalla ’hiekalla’, ’med sand’; hieđala höystettyy lihhaa KT 107; Kođin kattoo olthiin ihmiset paranelheet, vahvenelheet hieđala KT 117
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hieraisi</emphasis>  hieroi (nopeasti, vähän) (hieraista ’å gni seg litt i hendene’); Mies hieraisi kämme-niitä ’kämmeniään’ yhtheen KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hieta</emphasis> hiekka, sand; niin ette hiettaa ’(hietaa) hiekkaa’ ei olis pitäny varista ’tippua’ sisäle KT 27; Het laitethiin katole enemän hiettaa KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hieta|laattii</emphasis>  hiekka|lattia, gulv av sand
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hieta|tie</emphasis>  KT 70  —&gt; kruununtien länsipuoli; AR 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hihtoisin </emphasis> hiihtäen, på ski AR 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiihđata</emphasis>  hiihtää, å gå på ski; Muutoin ei näistä ihmisistä kaikin oliskhaan saattanheet hiih-đata ’pystyneet hiihtämään’ KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiili</emphasis>  hiillos, glør; —&gt; ahjo; hiiliin ’hiilien / hiilten’; Tuhan alla arinassa oliki vieläki vähän hiiltä eilisestä ilta|valkkeesta, sillä valkkee syttyiki helposti ’Tuhan alla arinassa (tulisijassa) oli vieläkin eilisestä iltanuotiosta jäljellä vähän hiiliä (hiillosta), ja siksi tuli syttyikin hel-posti’ KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiilinen</emphasis>  pieni hiili; Joku hiilinen vain punerteli vielä tuhkapeiton ’päällä olevan tuhkan’ läpi KT 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiitheen </emphasis> hiiteen (hiisi ’paha paikka, horna, helvetti’), hiivattiin; «Menkhööt nyt net tyskä-laiset vaikka hiitheen.» Näin ajatteli Äl-Jouni KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiivathuun</emphasis>  hiivattiin, hiiteen; ajakhoon nyt net [saksalaiset] vaikka hiivathuun KT 197; vrt. Mitä ihmiset ajatelthiin, oli se, ette tyskäläinen jättäis Pyssyjoven ja menis, vaikka sin-ne, missä on itkuu ja hammasten kiristystä KT 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hijan|suu</emphasis>  hihan|suu (hiha ’erme’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hijen</emphasis>  —&gt; hiki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiki</emphasis>  svette; hijen ’hien’; hijestä ’hiestä’ kirvelevät silmät KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiljain</emphasis>  hiljaa, vaiti, tyst, stille; Poropaimenen koira haukatti ’haukahti’ vain kerran kaksi ko se havaitti miehet. Sitte se jäi olehan hiljain KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiljain</emphasis>  myöhään, seint; hiljain syksylä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiljainen</emphasis>  myöhäinen, sein; Hiljaisheen iltapimmeesheen asti KT 83; Hiljaista ’Myöhäistä’ oli kuitenki korjata eli paranella asiaa nyt. Tehty oli tehty! KT 145; oli jo hiljainen syksy ’myöhäis|syksy’. Novemberikuun keskiväli KT 365
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hilla</emphasis>  (lat. rubus chamaemorus) lakka, suomuurain, moltebær; Hilla oli ennen ollu raha ja raha elämä - - - kauppamies oli ostanu ihmisiltä hillat ja antanu takaisin ruokatavaraa KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hilla|jänkä</emphasis>  hilla|suo, lakka|suo, moltemyra
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hilla|maa</emphasis>  maa, jossa kasvaa hillaa; Järven [ylimäisen Saarijärven] ympärys oli ollu heđel-mällisemppää jänkkämaata, oikkeeta hillamaata KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hillan|kokkooja</emphasis>  (hillan|kokoaja) hillan|poimija; AR 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hillan|lehti|kaffi</emphasis>  AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hilmari</emphasis>  KT 102; Klemetti, Siigvalli ja Hilmari. Kolme issoo lohimiestä KT 214; Hilmari ja Aleksanteri KT 313; KT 317  —&gt; Marasto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hipla|heikit</emphasis>  pelikorteista, kortteja hiplataan (hiplata ’å berøre, taste flere ganger’) KT 327
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hirsi|huonheita</emphasis>  hirsi|taloja  AR 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hirsi|tuppiin</emphasis>  hirsi|tupien (hirsi|tupa ’tømmer|hus’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hirveen</emphasis>  pahuksen, tuo senkin!; «tuo hirveen pikkupoika» KT 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hirvi|elläin</emphasis>  (hirvieläin) hirvas (saam. sarvvis ’hirvas, täysikasvuinen urosporo, fullvoksen hannrein, reinokse’); Hirvielläintä miehet olthiin kattoskelheet. Niitä ei kuitenkhaan ollu tarttunu heiđän silmhiin. Net olthiin näin hiljaisella ’myöhäisellä’ syksylä olheet jutamassa talvilaitumille etelämäksi ’etelämmäksi’ Kaarasjoven petäjämettiin ’petäjä|metsien’ suojai-sille ja hyvile jäkälä|nykimille KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hithaamiita</emphasis>  hitaampia; hän ... ođotteli hithaamiita KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hithaat|ko</emphasis>  hitaat|ko (hidas ’langsom’ &gt; &lt; nopea ’raske’); «No, niin hithaatko tet oletta?» KT 411
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hituinen</emphasis>  hiukkanen, vähän jotakin, litt av noe; toivon ja uskon hituinen syđämessä AR 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hituistkhaan</emphasis>  (ei) hituista|kaan, ei vähää|kään, ikke det minste; Sieltä [rahakukkarosta] ei olis löytyny äyrin hituistakhaan ’ei äyrin hilkkuakaan’, kruunun palaisista puhumattakhaan KT 57; Are ei ollu ymmärtänny hituistkhaan ’(ei hituista|kaan) ei vähääkään’ KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hiukka</emphasis>  hiukominen, nälkä, sult; Hansila ... oli ... alkanu vähän hiukka, niin ette suolet par-vuskelthiin ’Hansille oli alkanut tulla vähän nälkä niin että suolet kurnivat’ KT 47; nälkä - - - miehilä saattais olla vähän hiukkaki ’nälkä|kin’, ruvan halu KT 116
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hjalmari-paasi</emphasis>, <emphasis role='bold'>Juhanin Hjalmari</emphasis>  AR 101-103
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoittaat</emphasis>  hoitaa, å pleie; Kuka heistä saattais hoittaat ’pystyisi hoitamaan, osaisi hoitaa’ sairhaita KT 365
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoksata</emphasis>  huomata, ymmärtää, oivaltaa, å sanse, håtte; Sitä ei kukhaan heistä ollu hoksanu ajatellakhaan KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>homet|leivän|pää</emphasis>  homeinen leivän|kannikka; homettunnu leivänpää ’homehtunut kannik-ka, kantapala’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>homhiin</emphasis>  hommiin (homma ’puuha, toimi’, ’jobb, arbeid’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>honka</emphasis>  kuiva mänty, tørrfuru; [kumpi lämmittää ihmisen nopeammin, honka vai tuohi ’ne-ver’] honka oli kerskailu tuohele ette; ennen se mie miehen lämmitän, ennen ko sie kivrin käyrin menet ’ehdit käpristyä, kivertyä rullalle’ KT 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Honningvookhiin</emphasis>  til Hånningsvåg KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hookuni</emphasis>  KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppee|lanka</emphasis>  hopea|lanka, sølv|tråd; Loivaa vaaran rinnettä juoksi alas jokinen, eli pieni virttava oja, seki ’se|kin’ kirkhaana ja päilyvänä hoppeelankana KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppee|vana</emphasis>  hopea|vana, -juova, sølv|stripe; Pyssyjoki kierteli kiilttävänä ja kaunhiina hoppeevanana KT 7
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppee|viljat</emphasis>  hopea|vitjat, -ketjut; hän oli otastannu sen [kellon] ylös kellon|lummasta ja heilutellu sitä hoppee|viljoin takkaa KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppeen|kirkhaana</emphasis>  hopean|hohtoisena, sølv|klar
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppu</emphasis>  kiire, hast, travelthet; hopussa ’kiireessä’; hopula (hopulla) ’kiireellä’, ’i en fart’; Niillä näytti vielä ’jopa’ ollevan hoppuki KT 52; Pitäkkää nyt hoppuu! Eli ryssä teiđät per-rii! ’Pitäkää nyt kiirettä! Tai ryssä teidät perii (saa saaliikseen)’ KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hoppuinen</emphasis>  kiireellinen, kiireinen, hätäinen, pressende, hastende; olenko mie sittenki liian hoppuinen ja kärsimätön KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>horjattaat </emphasis> horjahtaa, å vakle, snuble; AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hormapaikan luokka</emphasis>  KT 272  —&gt; Pyssyjoven pohjaisenpuoli; AR 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>houraakhaan</emphasis>  houraile|kaan; En mie unistele ... enkä taajo enkä houraakhaan KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>housun|lummissa</emphasis>  (no. bukse|lomme) housun|taskuissa; käđet syvälä housun|lummissa KT 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huhu</emphasis>  rykte; Olihan heile tullu huhhui ’huhuja’ siitä, ette norjalainenki olis tulossa KT 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huilaila</emphasis>  valua, å flyte, renne; Hiki alkoi huilailehan miehen kainaloista ja harttiita myöđen. Virtana palava ’hiki’ huilais kalloo ja vielä muottoiki myöđen ’valui pitkin otsaa ja jopa kasvoja|kin’ KT 50; Työntekkijät pyyhkäisthiin ... hijala ’hihalla’ tyhä pois palavan, ettei se huilais ’valuisi’ heiđän silmhiin KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huilata</emphasis>  valua, virrata, å flyte, renne; sađet|veđen huilaissa sitä myöđen [kalliota pitkin] su-vanthoon joki|veđen lisäksi KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huivin|nuska</emphasis>  huivin|nurkka; AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hukan|hihtaja</emphasis>  suden|hiihtäjä, hiihtämällä sutta takaa-ajava henkilö AR 142
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hukka</emphasis>  (lat. canis lupus) susi, ulv; kierunan, naalin eli ’tai’ hukan pyyđössä KT 119; ahman ja hukan tunturin hiihtaja oli saattanu kohđata joka päivä KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hukka|mukka</emphasis>  KT 69  —&gt; kruununtien länsipuoli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Hukka|ruto</emphasis>  KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hulppii</emphasis>  (saam. holbi) hulpa, hulpio, lapintakin koristeellinen alareuna, koftekant, jare som brukes nederst på koftekant; [Ellin lapintakki] Takin olkaverat (verka ’boi’) ja hulppii lois-telthiin punaisina aamu|auringon|paistheessa AR 61
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>humööri|mies</emphasis>  (no. humør) huumoris|mies
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huokkain</emphasis>  huokaillen; [Anni] käveli huokkain sisäle KT 253; Kuorma hänen [Iisakin] hart-tiila oli hirvittävän raskas. Vahva mies hoiperteli huokkain sen painon alla KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huokkaus</emphasis>  huokaus, rukous, sukk; Se oli ihmisten kysymys ja syđämen huokkaus KT 96; alkoi kuuluskelehan vain ihmisten tasaista hengitystä ... ja nukkuissa vielä joku huokkauski ’huokaus|kin’. Kesän ja syksyn tapattumat ... panthiin hänen huokaisehan ’huokaisemaan’ KT 98; Illala joku risthäätti vielä käđetki ja rukous ja huokkaus kohothiin ’(kohosivat) nou-sivat’ taivhaan kaukaista kantta kohđi AR 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huonet</emphasis>  talo, asumus, hus, (bonde)gård; Pakolaisten ensimäinen tarvet oli huonet KT 19; tyskälainen on polttanu meiđän huohneen KT 61
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huonet|puut</emphasis>  talonrakennus|puut; Huonetpuutki vanhat ihmiset olthiin suurin osin hakan-heet Pyssyjoven mettistä eli Skuvanvaarasta KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huonet|sija</emphasis>  talon|paikka; nuoit palanheet ’palaneet’ huonet|sijat alhaala kylässä AR 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huono</emphasis>  paha, ond, uhell; ette toinen ihminen haluis ’halusi’ toisele niin paljon huonoo KT 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huono mieli</emphasis>  paha mieli, masentunut olo, masentava olo, å være trist, nedstemt, lei; Nälkä heilä oli ja huono mieli KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huonointa</emphasis>  pahinta, det verste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hursti|käärö</emphasis>  säkkikankaasta sitaistu pussi, kangas|nyytti; Muutamilla [ryssän sotavan-geilla] näkyi pieni hurstikääröki sölässä eli käđessä. Siinä oli kaikki miehen maalinen ’maallinen’ tavara KT 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hursti|säkki</emphasis>  KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huuđatti</emphasis>  (hän) huudahti, päästi huudon
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>huuttaat</emphasis>  huutaa, å rope; huuttain ’huutaen, ropende’; huuttava ’huutava’; Hansi-poika ... ajatteli huuttaat nuoile marssijoile, ette KT 226; Hän [Anna-Kreeta-ämmi] koitteli huuttaat, ette täälä mie olen - - - Ämmi huvvais ’huusi’ toisen kerran, ja huvvais vielä kolmannenki KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hykset</emphasis>  hiukset, hår; Ohimoitten kautta vaimon hykset olthiin jo vähän harmistumassa ’ohimoilta naisen hiukset olivat jo hieman harmaantumassa’ KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyksi|pallo</emphasis>  (no. hår|knute) hius|pallo, nuttura; Emänän ... hykset olthiin jajettuina ’(jaet-tuina) jakauksella’ keskeltä suorhaan, ja pitkät palmikot siđottuina palhoon ’(palloksi) nut-turaksi’. Hyksi|neuloila ’hius|neuloilla’ iso hyksipalo oli kiinhäätetty ’kiinnitetty’ niska-kuophaan AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyksi|tukka</emphasis>  hiukset, hår; tihhee hyksitukka ’tiheä, sankka hiuspehko’ AR 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyljet</emphasis>  hylje, sel, gen. hylkheen ’hylkeen’; Ämmi annasti pojale hylkheen|lihhaa. Miehet olthiin kohđanheet gatin (gatti, ehkä: jokin hyljelaji tai esim. nuori hylje) kruununtien pääl-lä Hesteniemen rannalla AR 244; kivi|hyljet; hyljet ja petollinen aamun rauha AR 466-467
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hypelheet </emphasis> (he eivät) hypelleet, hyppineet; Nämät ihmiset ei hypelheet tyyhii ’(tyhjiä) tur-haan, syyttä suotta’ KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hypheilä</emphasis>  sormilla, hyppysillä, med fingrene; Hän oli tapansa mukhaan hypheilä temmannu kellon ylös housun kello|lummasta KT 80; pieni vaatetnytty ’vaate|nyytti’ kainalossa eli ’tai’ hypheissä ’hyppysissä’ KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hypoteekki|pankko</emphasis>  hypotek|bank, hypoteekki|pankki (hypoteekkipankki myöntää pitkä-aikaisia lainoja kiinteää omaisuutta tai esim. laivaa vastaan); met olema rakentanheet uuđen hirsitalon hypoteekkipankon lainala AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyrräiliki</emphasis>  (hän) hyräili|kin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyvvyys</emphasis>  hyvyys, godhet; hyvvyytheen ’hyvyyteen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyvä </emphasis> hyvä, oikea, god, riktig; kuka tämänlaisheen kysymyksheen oli saattanu anttaat ... hyvän eli oikeen vastauksen KT 393
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyväinen</emphasis>  (lievä manaus, päivittely) Voi hyväinen aika! ’Voi hyvänen aika!’ KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyväksyyt </emphasis> hyväksyä, å godkjenne, akseptere; Hänen oli pakko hyväksyyt asian niin ko se on KT 136
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyvä|mielinen</emphasis>  joka on hyvällä mielellä, på bedre humør; Sitte het kaikki käännythiin vä-hän hyvämielisempina ’paremmalla mielellä’ ithään päin ja menthiin yli tunturin KT 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyvä|sää</emphasis>  pouta, ei myrsky, vakkert vær; hyvä|sääpäivinä … kova|sääpäivinä ’myrskyisinä päivinä’ KT 8; hyväsää|iltana ’poutapäivän iltana’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyyristelehän</emphasis>  ehkä: ’oleilemaan, kärvistelemään’ tai: ’kyyristelemään’; jos het jäätäis hyyristelehän johonki satheen suojhaan KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hyysikkö</emphasis>  (saam. hivsset) hyysikkä, huussi, käymälä, do, utedass KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häđin tuskin</emphasis>  hädin tuskin, vaivoin, med nød og neppe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häđissä</emphasis>  hädissään, huolissaan, bekymret
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häđän|parkaissut</emphasis>  hädän|parkaisut, hätä|huudot, nødropene
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häikkäissä</emphasis>  häikäistä, å blende; kaikenlaista silmää häikkäissevvää ’häikäisevää, blendende (vakker)’ kukkaa KT 9
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hämmyyhän</emphasis>  hämärtymään (hämärtyä ’å skumre, mørkne’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hämmähäkki</emphasis>  hämähäkki, edderkopp; Mitä enämen hän ajatteli, ... sitä enämen hän sot-keentui aijan heittämhään hämmähäkin verkhoon ’ajan heittämään hämähäkin|verkkoon’ KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hämy</emphasis>  hämärä, skumring; Skierri|valkkeen ’vaivaiskoivuista tehdyn tulen’ miehet sythää-tethiin vaikka jo oliki hämy KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hän</emphasis>  no. ’jo, vel’; Sitä hän nyt pääsis ’sitä|hän [pitkin, kautta] nyt pääsisi’ KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hännile </emphasis> hännille, perimmäisenä tuleville joukoille (häntä ’hale’) KT 323
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häntä|hakatut</emphasis>  hännille piiskatut (häntä ’hale’); alakuloisina, niin ko häntähakatut koirat KT 175
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>härkä</emphasis>  vetohärkä, ajoporo, kjørerein; «Kauvoin tet kyllä viivyittä matkala,» ... «No. Pitkä oli matka ja laiska oli härkä» KT 242
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>härkä|peura</emphasis>  hannkjønn villrein
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>härän|liha|velli</emphasis>  porohärästä tehty lihakeitto KT 393
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häthäisesti</emphasis>  hätäisesti, nopeasti, i hui og hast
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hätä|hättää</emphasis>  häthätää, vaivoin, hädintuskin, med nød og neppe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hätä|työ</emphasis>  hätä|apu|työ; halpa hätätyön eli dagsvärkkityön aika oliki tullu heile tyyrhiiksi aijaksi KT 47;  —&gt; dagsvärkkityö
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hävinyttä poikkaa</emphasis>  kadoksiin joutunut poika, den forlorne sønn (su. virheellinen käännös ’tuhlaaja|poika’); AR 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>häättyy</emphasis>  täytyy, (jeg) er nødt til; Minun häättyy nyt pärjätä hengen ’pelastaa henkeni, pär-jätä hengissä’ tässä KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>hökätti</emphasis>  •; kaffinkeittäjä hökätti vielä pari kerttaa KT 112
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>höyryyhän</emphasis>  (höyryämään) höyrytä; [mitraljöösin] Piippu alkoi höyryyhän KT 320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>höyrättäät</emphasis>  höyrähtää, jäähtyä sen verran että ruokaa voi syödä; Ateri valmistui. Lihat ja makkarat kokit kaivastethiin ’ammensivat’ puu|kaarhoin ’puu|kaukaloihin’ ja annethiin net vielä höyrättäät vähän aikkaa arinan vieressä KT 250; sillä vällii ko ruoka höyrätti KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>höystetty</emphasis>  maustettu (höyste / höystö ’tilsetning, grydder’); hieđala höystettyy lihhaa ’hie-kan höystämää lihaa’ KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>höystö</emphasis>  höyste, mauste, tilsetning, grydder; lannoite, gjødsel; katajan|marjoi ’-marjoja’ ruvan höystöksi KT 237; Hyvät net olthiinki net Annin tekemät makkarat, vaikka niissä ei ollu minkhäänlaista höystettä eli maustetta, muuta ko kuuta, jauhoo, suolaa, vertä ja monta ’muutama’ pippurin silmää vielä lisäksi KT 250; Koivunlehti oli aikkaa jo puđonu maahan ja parhailans lahhoomassa ’parastaikaa lahoamassa, maatumassa’ maan höystöksi KT 289
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>höölisti</emphasis>  (no. høflig) höylisti, kohteliaasti, muut huomioon ottaen; AR 333; hän [Anni] oli hööli emäntä AR 339
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
III
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iđethiinki</emphasis>  —&gt; ittäät
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iđä-</emphasis>  —&gt; ittäät
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iđän|puolinen</emphasis>  (itä, iđän ’øst’) itäpuolella oleva, det som er østenfor, på østsida; joven iđänpuolisesta rannasta het ei tienheet sen enemppää KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihhaila </emphasis> ihailla, å beundre; ihhailehan ’ihailemaan’; ihhailiki ’(hän) ihaili|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihmet </emphasis> ihme, under; Ihmet ko se [juurinatžu] kesti nuoin isot kalat KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihminen </emphasis> menneske; «Ja oliko sielä ’[Pyssyjoen kylässä] ihmistä ’ihmisiä’?» Ihmisellä het kuitenki tarkoitethiin norjalaista, kylän ihmistä. Viholinen on viholinen. Hän ei kuulu ih-misten lukhuun eikä joukhoon,» sanoi Äl-Jouni KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihmis|oppi</emphasis>  oppi siitä, miten olla ihmisiksi; «Sillä pojala [raivostuneella saksalaisella kap-teenilla] se ei vishiin ollu ihmis|oppii,» muisti Hansi ittensä sanonheen rauhalisesti KT 233
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihmis|raito</emphasis>  (—&gt; raito) ihmisjono; Tietä myöđen kulki lukematon ihmisraito. Seurassa oli tyskän sotaväkkee ja ryssän sotafankkii KT 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihmis|riepu</emphasis>  (saam. riehpu ’stakkars’) ihmis|parka, stakkars menneske; «Mitäpä se ihmis-riepu olis pitäny tiettäät tehđđä silloin sođanaikana, ko tavaraa ei ollu olemassakhaan?» KT 93; Se [aurinko] paisteli näile kulunheile ja väsynheile ja sairhaile ihmisrievuileki AR 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihmis|tokka</emphasis>  ihmis|lauma
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ihraantunnu</emphasis>  oksidoitunut, saanut kuparivihtrilliä pintaansa; AR 383
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iila</emphasis>  (lappeelleen ladotuista turvelevyistä koostuva) turve|kerros; Iilamatyön het jatkathiin ’he jatkoivat iilaamis|työtä’, ja iilaa lissääntyi ette lissääntyi ’turvekerros kasvoi kasvamis-taan’. Turvet tuli toisen päälle, ja iila tuli korkkeemaksi ette korkkeemaksi KT 79; Vain pitkä vesta|seinä oli sinä iltapäivänä ennen pimmeetä sannu iilan kathoon saakka ’vain pitkä länsi|seinä oli sinä iltapäivänä ennen pimeän tuloa saanut iilan aina kattoon asti’ KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iilaaja</emphasis>  turve|seinän latoja; Turvet nousi kevveemästi toisen päälle, ko vain turpheen|leik-kaajat tyhä olis kerinheet leikkaahan niitä ja kanttajat saamhaan niitä iilaajoitten käshiin, niin kyllähän se kammi heti oli valmistunnu KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iilaama|työ</emphasis>  turvekodan seinien tekeminen turvelevyjä latomalla KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iilaaminen</emphasis>  (no. å ile) turvekodan iilaaminen, turpeitten latominen (lappeelleen) seiniksi KT 72-74; Toiset longotelthiin turvetta. Toiset taas kanneltiin ja lađoskelthiin niitä seinhiin, laatteelensa ’lappeelleen’ tietenki, heinänpuoli alaspäin, niin vielä ette turvet sitoi toisen toisheen, niin ko ihmiset tuvanmuurii muurathiin. Anni ... kerkis iilaahan enämen ko toiset KT 72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iilailthiin</emphasis>  iilailivat, iilaskelivat; Ihmiset iilailthiin ’ladoskelivat turpeita’ siksi ko pimmee tuli KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iila|mestari</emphasis>  mestari turveseinän tekemisessä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iilata</emphasis>  —&gt; iilaaminen; silloinkin ihmiset olthiin pystyneet iilaahan turvetkođan johonki soppivhaan saarheen ’silloinkin ihmiset olivat pystyneet nostamaan (pystyttämään) turvekodan johonkin sopivaan saareen’ KT 19; Kota sai ... turpheela iilatut, loivat seinät KT 28; Kottaa ei olheet iilanheet ulkopuolelta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iila|seinä</emphasis>  turve|seinä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iili </emphasis> äkillinen sade- tai raekuuro, pøsregn, plutselig haglskur; rajet|iili; Iilit vain jatkuthiin. Samoin teki tuuliki. Mutta vähän ennen keskipäivää alkoi tyventelehän ’vähitellen tyyntyä’. Iilin välit tulthiin piđemäksi KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Iisakki</emphasis>  KT 12-13; 31; 37; —&gt; alastullijat
  </para>

  <para>
– Iisakki ja Are KT 46; legenda pienestä tiaisesta ja vuoresta sekä iänkaikkisuudesta KT 132; Iisakin opetukset jääkaudesta sekä painovoimasta KT 159, 160
  </para>

  <para>
– Iisakki ja Äl-Jouni Narvikin tuntureilla KT 46; Äl-Jounin sielulinen lujjuus ei asunu Iisa-kissa. Kuitenki hänki saattoi olla päättäväinen ja luja. Mutta hänen lujjuus ailatteli. Äl-Jou-ni oli tyhä ja aina luja KT 67; ihmisen vastuu teoistaan sodan aikana – staatin vastuu KT 205-206; KT 361
  </para>

  <para>
– Iisakin unet KT 49-50; KT 128-129; hyvä uni, kesäsunnuntai meren rannalla, lintujen musiikki KT 188
  </para>

  <para>
– Iisakki ja tähtitaivas KT  •; tähti loistaa ja vilkkuu Iisakille järven syvyydestä KT 267
  </para>

  <para>
Iisakki oli uskovainen mies KT 301
  </para>

  <para>
– hänen [Iisakin] Iisakki-äijivainaja oli kovasti kiellely heiltä, lapsilta, kaikki kirroomisen KT 129; äiji-kaima KT 188
  </para>

  <para>
– Iisakki oli itteki lukenu ja oppinu paljon, vieläpä monta ulkomaan kieltäki hän saattoi – ja historiaa, vaikka hänkhään norjan koulussa ei ollu oppinu maan kieltä. Itte hän oli opetellu sitäki. - - - Iisakki oli kvääni. Pyssyjokilainen ja kvääni ja norjan kansalainen KT 201
  </para>

  <para>
Laulun teko:
  </para>

  <para>
– Iisakki aloitti laulun tekemisen Saarijärven alapäässä ja yritti myöhemmin jatkaa sitä (KT 211, 215); laulun sanat olthiin vieläki piilossa KT 322
  </para>

  <para>
– hänen [Iisakin] päähän johtui ajatus antheeksi antamuksesta. «Siitä mie saattaisin aloittaa jotaki, vaikkapa laulun eli piian ’tai ehkäpä’ virren eli pareman elämän. Ensinäki ’Varsin-kin’ pareman elämän» KT 216; Taas hän ajatteli ommaa perettä, rakasta emänttää ja kol-mee pientä lasta, jokka sota oli hajottannu maailmalle. Iisakki ei tienny mihin KT 405
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ikkävyys </emphasis> ikävyys, suru, kjedsomhet, tristhet, sorg AR 169
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iljeny</emphasis>  • en iljennyt ’minua inhotti’ vai ’en uskaltanut, en tohtinut’?; Ruokkaa miehet olthiin - - - ottanheet - - - Melkkeinpä viholisen nokan alta. «Siitä mie kyllä en olis iljeny ottaat mithään,» sanoi Jouni KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>illoilthiin</emphasis>  iloitsivat; Elli sai vaphaasti laulela ilot kohđi kirkasta syystaivasta - - - Yksin taivhaan pikkulintuisten kans, jokka illoilthiin Ellin kans tunturi|tievan rintheilä, viserrellen ilolauluu toisile linnuile AR 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>illoo</emphasis>  iloa (ilo ’glede’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilman</emphasis>  muuten vain, muuten, ellers, forresten, forøvrig; ilmankos, ei ihme jos; maksutta, ilmaiseksi, uten å betale; Tulkkaa nyt syömhään. Ilman teilä on jo nälkä KT 156; «Ilman se huomena taittaaki ’eikös muuten huomenna taidakin olla’ pojat olla se lauvantai?» kysäisi Anni. Miehet jääthiin ajattelehan vähäksi aikka. «Na ilman se lauvantai on kyllä juuri huo-mena» ’No kylläpä muuten onkin’ KT 249; ilmanhan ’muutenpa vain’ talven varala AR 52; Kauppamies oli kyllä aikonu anttaat suolat ilman ’maksutta’ hänele. «Tehemä ylös ’tehdään tilit selväksi’ ko sie syksylä tuot mulle lihhaa» AR 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilmi|pallava</emphasis>  ilmiliekeissä palava; ilmipallava liekki KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilmoittaat</emphasis>  ilmaista, å uttrykke; Monta tiimaa het kuljethiin olestamatta ja vieläpä puhu-mattaki - - - Ei tarvinu aina ilmoittaat kaikki hyvät ja pahat ajatukset eđelä kävvijäle ’sille joka kulki [jonkun] edellä’ KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iloittehan</emphasis>  iloitsemaan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilta</emphasis>  kveld; ilthaan saakka ’iltaan mennessä’, ’føre kvelden’; illoila ’iltaisin’ KT 341
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilta|hämyssä</emphasis>  (hämy ’skumring’) iltahämärissä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilta|kausi</emphasis>  koko ilta; pitkän iltakauđen ’koko pitkän illan’ KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilta|markkinat</emphasis>; lauvantaisissa ilta|markkinoissa Pyssyjoven rannalla ... Juhaneksen aikana, silloin ko keskiyön aurinko paisteli ... ja lämmitteli markinaihmissii KT 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilta|pimmee</emphasis>  illan pimeneminen, pimeä ilta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ilvettiit</emphasis>  ilvehtiä, kujeilla, laskea leikkiä, å spøke; Aarne, nuori ilvettivä poikanen KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>imaissu</emphasis>  (hän oli) imaissut (imaista ’imeä nopeasti, ryystää suihinsa, å suge’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>inthiin </emphasis> intikseen, tyystin, kokonaan; AR 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iso</emphasis>  suuri, stor; issoo ’isoa, suurta’; issoin joukko ’suurin joukko’; issoin ’isojen, suurten’; issoimitten ’isoimpien, suurimpien’; isomiita ’suurempia’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Iso|joki</emphasis>  saam. Stuorra|jåkka; Iđässä päin olis Isonjärven lakso, johon met [kuosuvaaran-takalaiset] saattaisimma siirttyyt KT 298; Rastikaisan pohjaisenpuolta matka jatkui ithään päin - - - illala miehet päästhiin Isonjoven lakshoon. Siihen het yöđythiin ’yöpyivät’ pien-heen rutopaikkaisheen Isonjoven vestarannale - - - Varhain toisena aamuna ’seuraavana aamuna’ miehet panthiin kävelehän ’lähtivät kävelemään’ jovenlaksoo etelhään päin - - - Matka jatkui auttiita, tyyhää jovenlaksoo etelhään KT 386; Poromies, laavo, oikkeeta kaffii KT 387; Isonjovensilta AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>isola|varphaala</emphasis>  iso|varpaalla (varvas ’tå’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Iso|luokka</emphasis> Pyssyjoen kylän keskustasta pohjoiseen, saam. Stuorra|luohkka, no. Stor|bak-ken; oli alkanu lykkäähän syys|skonttoo ’syys|sumua’ Isonluokan yli. Heti se oli täyttäny Pyssyjoven kuopan KT 273; Kentästä päinki [Kottisokan päältä katsottuna] alkoi itelehän savvui yli Isonluokan KT 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>isonastanheet </emphasis> (saam. stuoridit ’isontaa, suurentaa, å gjøre større, utvide, forstørre’); Kesälaavon, neljen ihmisen laavon, het olthiin isonastanheet ’he olivat laittaneet suurem-maksi’ ja louđelheet ’loudelleet’ vielä villaraanuilaki ’varustaneet vielä villa|raanuilla|kin, lisänneet vielä villaraanujakin loudevaatteiksi’ AR 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>isoni</emphasis>  suureni, tuli isommaksi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Iso|ruto</emphasis>  saam. Stuorra|rohtu, Ullukapperin ja kruununtien välissä oleva metsäalue; AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>istattethiin</emphasis>   (he) istahtivat; het istattethiin heti siihen maahan leppäättelehän jäseniitä (’le-puuttamaan jäseniä’) KT 81; «Emmäkö met istatta Pannetjärven alapäässä?» Pannetjärven alapäähän het istattetthiin KT 223
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>isthailens</emphasis>  istualleen, istumaan KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>istuut</emphasis>  istua, å sitte
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ithään</emphasis>  —&gt; itä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iti|ki</emphasis>  —&gt; ittäät
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>itte </emphasis> itse, selv; Näin luonto itte puhđisteli itteensä ’itseään’ KT 8: itteksens ’itsekseen, itsek-sensä’; ittelens ’itselleen’; tänne mie en anna surmata ’tappaa’ ittenii ’itseä|ni’ KT 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ittenäisyys</emphasis>  itsenäisyys, selvstendighet; Norjan ittenäisyys AR 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ittui</emphasis>  ituja (itu ’alku, oire’, ’spire, symptom’); jollakulla alkoi ilmestyhän sairhauđen ittui eli oirheitaki KT 258
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ittäät</emphasis>  (saam. iđistit ’ilmaantua, ilmestyä, tulla tupsahtaa’) ilmestyä, å komme frem; Heti Hansi itiki urrutellen taas siihen ’kohta Hansi (iti|kin) ilmestyi|kin taas hyräillen sinne’ KT 35; Muutaman aijan päästä Pikkupoika itiki siihen toisten tykö KT 55; met jo ođottelimma teiđän tullevan. Kethään ei kuitenkhaan itäny KT 12; ko mies [Juhan-Mikko] muisti tämän surkkeen asian, iti ’nousi’ kyynel hänen sinishiin silmhiin KT 122; Sieltä [ulkoa] net iđet-hiinki ’ne [miehet] tulivat|kin’ KT 173; «Met emmä ymmärä miksi kethään voimakhaamp-paa ko tyskälainen ei iđä KT 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>itä</emphasis>  øst; ettei hän [saksalainen] taitais lähteet toista kerttaa ithään ’itään’ päin KT 84; <emphasis>Drang</emphasis> <emphasis>nach Osten</emphasis>, tyskän toivo levitä ithään päin ja saađa iđän rikkauđet omhiin käshiin, oli pan-tu toimheen KT 317
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>itä|etelä</emphasis>  kaakko, sørøst; Aurinko oli jo itäeteläiselä taivhaala, ennen ko ihmiset kerithiin lähtehän ’aurinko oli jo kaakkoistaivaalla ennen kuin ihmiset ehtivät lähteä’ KT 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>itä|eteläinen</emphasis>  kaakkois-, sør|østlig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Itä-Finnmarkhuun lähtijöitä</emphasis> AR 205-215
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iän|kaikkisesti  </emphasis>ikuisesti, aina, evig, for alltid
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>iän|kaikkisuus</emphasis>  ikuisuus, evighet; Iisakki puheli vielä Arelle iänkaikkisuuđestaki KT 132; Iänkaikkisuuđen loppumattomuus ’äärettömyys’ KT 132
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
JJJ
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jaakkee</emphasis>  kankea, huono, treg; Juhan-Mikko ... kohenteli valkkeeta puukepilä, ko se tänä aamuna oli niin jaakkee palahan KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jahti|maa</emphasis>  (no. jakte ’metsästää’) metsästys|maa, jaktmarker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jajastaat</emphasis>  jakaa, å dele; AR 507
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jajela</emphasis>  jaella, å dele; AR 518
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jajettuina</emphasis>  jaettuina (jakaa ’å dele’); AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jakkaat </emphasis> jakaa, å dele AR 193
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jakathiin (het)</emphasis>  he jatkoivat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jakkaila</emphasis>  jaella, å dele ut; Ei olis Hitler tarvinu jakkaila niile [saksalaisille] Narvikin kun-nian|merkkii ’(kunnia|merkkiä) kunnia|merkkejä’ KT 245
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jaksaat</emphasis>  jaksaa, voida, å orke, klare, greie, må; Ja millä laila hänen emäntä saattais jaksaat? Ja lapset? KT 215
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jalas|puut</emphasis>  trevirke for sledemeiene  —&gt; rekipuut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jalka</emphasis>  fot, bein; jalkkaa ’jalkaa’; jalkkoi ’jalkoja’; jaloila ’jaloilla(an)’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jalka|patikka</emphasis>; Olihan koko tyskän bataljuuni kerran ... jättäny ruokapađat ja pannu jalka-patikalle ’lähtenyt käpälämäkeen, paennut paikalta’ KT 60; niin jalkapatikalle se äijä olis pistäny KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jalkkava</emphasis>  jalkava (suksista, joissa on kunnon kaari pälästen kohdalla (&gt; &lt; pullo|sukset ’liiaksi oienneet sukset; ne luistavat huonosti’); jalkkavilla sivakoila AR 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jalopeura</emphasis>  leijona, løve; AR 236
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jannoova</emphasis>  janoava
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>janturi </emphasis> (saam. jándor) vuorokausi, døgn; Kota kyllä olis pysyny lämpimänä valkkeettaki ’ilman tulta|kin’ vaikka janturin, mutta piti säästelä tulitikkuiki ’tuli|tikkuja|kin’ KT 375; AR 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>januaari|kuu</emphasis>  (no. januar) tammikuu; AR 115; Januaarikuun lopussa näkyi aurinko jo Maanalustievan takaki ’taakse|kin’ AR 278
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jarrunu</emphasis>  venähtänyt, vridd; Nilkka oli entisellä - - - Kippuu ’kipua’ siinä oli vielä vähän ko lääki puserteli nilkkaa. «Suoni siinä taittaa olla venättäny ’venähtänyt’ eli jarrunu,» selitti lääki KT 258  —&gt; suoni
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jatkaat</emphasis>  (saam. joatkit) jatkaa, å fortsette; Kahđen het jakathiin virttä KT 15; jatkaat mat-kaa ’å gå videre’; (met) jatkaama ’(me) jatkamme’; jatkattu ’jatkettu’; jatkaat vajelusta ’jatkaa vaellusta’, ’å vandre videre’; Kaikenlaiset ajatukset - - - net vain jatkathiin jauhaa-mista ’ne vain jatkoivat jauhamistaan’ KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jatkata</emphasis>  jatkaa, å fortsette; het ... annethiin miehen jatkata helleelä äänelä tunnettuu nuottii KT 34; AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jatko</emphasis>  fortsettelse; <emphasis>Elämän jatko</emphasis> ’Livet går videre’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jatkuut</emphasis>  jatkua, å fortsette; jatkuhan ’jatkumaan’; Kuosuvaaran takana elämä jatkui. Sen oli pakko jatkuut KT 305; Näin elämä ei saattais jatkuut niin montakhaan päivää ’kovinkaan monta päivää (enää)’ AR 183
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jauhaat </emphasis> jauhaa, kiertää, å male, gå rundt; Vastaamatta kysymykset olthiin jäänheet jau-haahan ’olivat jääneet jauhamaan’ hänen mielheen KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jauho|matto</emphasis>  iso, litteä jauhosäkki; eikä ihminen ennää saannu ostaat halppoi ’halpoja’, sađankilon jauhomattoikhaan ’(jauhomattoja|kaan) jauho|säkkejä|kään’ ryssältä AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jaukkuut</emphasis>  (saam. jávkat, jávkkihit, jávkkodit) kadota, häipyä, viipyä, å forsvinne, bli (værende) borte; ”Kaikki ihmiset on jaukkuneet, kuka kuhunki” KT 238
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>johtuut mielheen</emphasis>  johtua mieleen, tulla mieleen, juolahtaa mieleen; Nämät kysymykset johđuthiin kyllä toistenki mielhiin, varsin ko ... ’nämä kysymykset juolahtivat kyllä tois-tenkin mieleen heti kun’ KT 97; ihmiset ... puhuskelthiin kaikista maailman asioista, mikkä nyt vain satuthiin johtuut heiđän mielheen KT 157
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joitten</emphasis>  joiden (joka ’som’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jokalainen </emphasis> kaikenlainen, mikä hyvänsä, all slags; jokalaisessa säässä KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jokhainen</emphasis>  jokainen, hver og en, alle
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joki</emphasis>  elv; gen. joven ’joen’; jovessa ’joessa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jokilhaat</emphasis>  Pyssyjoen eteläpuolella asuvat; paasi oli praamailu minnuu ... Minnuu, jota toiset aina sanoskelthiin jokilhaaksi! ’pomo oli kehunut minua ... Minua, jota toiset aina sanoske-livat (sanoivat) jokilaaksi’ KT 33; etelänpuolilaiset, jokilhaat AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jokinen</emphasis>  pieni joki; jokinen eli ’tai’ pieni oja KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joki|reikä</emphasis>  kapea jokilaakso, sola, kuru, saam. roggi ’metsäinen, laaja jokilaakso, elvefar, elvedal, myös ylämaan vastakohtana saam. vuopmi, skogdal; —&gt; Kuosujoki|reikä; het kää-nythiin jokireikkää vestas ’he kääntyivät länteen päin pitkin jokilaaksoa’ KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joki|venet</emphasis>  elve|båt; AR 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jokka</emphasis>  jotka (joka ’som’); Ihmisille, jokka on antanheet minule kielen KT 5
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joksikin</emphasis>  jokseenkin, aika, melko, nokså, temmelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jonukka-väärtti</emphasis>  AR 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Joonas</emphasis>  •; KT  •; Kuuđenaikana Elli pääsi Keisin|uomhaan - - - Pimmeessä emäntäki kohta käipi ’melkein käveli’ kammin seinää vasten niin ko Joonas Kuosuruđossa AR 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jormi; Jormin|ranta</emphasis>; Soffi jäi ajattelehan ommaa sisarta, monta vuotta nuoremppaa ko hän itte - - - Hän oli [unessa] sisaren kans Jormin|rannala - - - het kaalethiin Jormii - - - sie-lä Alamaala oli niin soma oleskella - - - Anni-mamma ... lähti taluttelehan heitä Vierimän-kurruu kohđi AR 41-42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joro|pörä</emphasis>  taka|puoli, bak
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joukhainen </emphasis> (lat. cygnus) joutsen, svane; AR 480
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joulu|petäjä</emphasis>  joulu|mänty, jule|furu [mänty joulu|kuusen sijasta, koska kuusia ei juurikaan kasva Finnmarkussa, ei ainakaan luonnonvaraisina, joku istutettu voi olla] AR 196
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joulupetäjän|korreita</emphasis>  joulupetäjän koristuksia, pynt for jule|furu AR 252
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joulut </emphasis> (monikollinen sana, samoin kuin karjalankannaksen murteissa, esim. ”hyvvii jou-lui”) joulu, jule; Joulut olthiin tulossa ’joulu oli tulossa’ AR 196; joulhuinhan ’jouluun|han’ AR 196; Tänä vuonna näytti siltä, ettei joului saattaiskhaan pyhitellä AR 252
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jouni, Äl-Jounin Kaima-Jouni</emphasis> KT 23; —&gt; alastullijat; toinen Jouni; vaimon kuolema ja lapset KT 48-49; Marthiinin kranni KT 141; Kolme poikkaa oli Kuosuruđossa. «Jouni-kai-mala on iso peret,» sanoi pöyđänpäässä istuva Jouni KT 176; [Jouni] «Emmäkö met pojat käväise vielä Tšappirjoven sisälä.» - - - (325) Tšappirjoven lalvala ’latvalla’ Jounin kylässä ’kylässä Rudon Jounin luona’  KT 324-325
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jouni</emphasis>  —&gt; Ruto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jounin Lassi</emphasis>, nuori emäntä, koirat ja elo; Luovinjuoskista Aittirutoon, koska Luovinjuoski oli aivan liian likellä tietä AR 79  —&gt; Aittirutolaiset
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joutanu</emphasis>  joutanut, ehtinyt; emäntä ei joutanu tutkiskella säätä AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joutilas|tilassa</emphasis>  tilanteessa, jossa me olimme joutilaina; Parhaat palat [poroista] met söim-mä täälä joutilastilassa KT 173  —&gt; työttömyys
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joutiloithiin</emphasis>  (saam. joavdelastit ’olla joutilaana, maleksia, vetelehtiä, joutiloida’); ko het viivytelthiin ja joutiloithiin siinä KT 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jouttava</emphasis>  joutava, turha, unødvendig, unyttig; Ei kuulunu jouttavaa sannaa KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jouttet </emphasis> joutset (joutti ’jousi, fjør’); Hänen [Ellin] jalat notkattelthiin käyđessä ’kävellessä, kulkiessa’ niin ko jouttet AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jouttuut</emphasis>  joutua, olla pakotettu, å måtte, være nødt til; ette het ... olis pitänheet jouttuut asuhan ’asumaan’ KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joutuis</emphasis>  (hän, se) joutuisi ’tulisi ajoissa, ehtisi tulla ajoissa’; Pimmee tuli ennen ko het jou-đuthiin ’ehtivät’ perile KT 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joutuisemasti</emphasis>  joutuisammasti, nopeammin, raskere
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jove-</emphasis>  —&gt; joki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joven|lakso</emphasis>  joki|laakso, elve|dal; Monta kilomeetterii pitkä koivumettää kasvava joven-lakso antais heile [kuosuvaarantakalaisille, jotka lähtevät alas kylään] hyvvää suojaa KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jovenmukan nenä</emphasis>  ( —&gt; mukka, —&gt; nenä) Tuorisvaaran pohjoisin nenäke, nokka KT 59 —&gt; Paksas|sokka; Toiset lähđethiin jo laskelehan alas Jovenmukan nenän vestarinnettä. Iisakki ja Are viivythiin vielä vähän toisten pöräpuolela Nenän päälä KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jovenniemen|mella</emphasis>  (joki, niemi, mella) nykyisin paikalla on jäljellä vain hautuumaa; uusi kirkko on rakennettu noin kilometrin itään vanhasta kirkosta, samalle puolelle tietä kyllä-kin; Paljon kaunista muistoo heile oli jäänny Pyssyjoven valkkeesta kirkosta, jonka ihmiset olthiin rakentanheet Jovenniemenmellale vuosisađan alussa KT 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>joven|nuora</emphasis>  (saam. nuorri ’saaren ja mantereen välinen salmi’; ’pudas, joen sivu-uoma, nuora’) joen sivuhaara, side|elve|løp
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juđatteli</emphasis>  kuljetteli; Pienen pieni eteläitätuulen ’kaakkoistuulen’ henki juđatteli syysilman pilvipeittoo ja jätti aamusinisen taivhaankannen paikoittain jo juuri ’aivan’ auki KT 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juđossa</emphasis>  jutamassa, kulkemassa; Yötä päivää net [saksalaiset ja heidän sotavankinsa] olt-hiin juđossa kruununtiellä KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Juhan-Mikko</emphasis>  KT 37; KT 87; pitkä Juhan-Mikko KT 102; 112-117; Alhaalta lähteissä oli tämä sođan pakottamana joutunu erroohan rakhaasta vaimosta ja kolmesta lapsesta KT 113; Juhan-Mikkeli KT 116; KT 120-122; Juhan-Mikko ... urrutteli virttä, jonka hän oli oppinu Beronka-nimiseltä pappivainajalta jo rippikoulun aikana KT 121;  —&gt; Priita-muori; [Juhan-Mikko] oli jäänny perheen isänäksi, silloin ko hänen oma faari oli kuollu KT 121; hänelä oli semmoinen emäntä, joka kyllä tiettää, mitä hänen pitäis tehđä KT 122; Juhan-Mikko on Äl-Jounin suokerimies KT 130; Juhan-Mikko jäi Maanalustievan kammiin emä-nän ja lasten luo KT 182; KT 292; Maanalustievasta pakenemaan päässyt Juhan-Mikko tulee Aittirudon kautta Kuosurutoon KT 297; Juhan-Mikkeli oli juossu methään, ko tyskä-lainen oli tullu noutahan heitä AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Juhan-Petteri</emphasis>;  Samana pimmeenä iltana ilmestyi vieras Kuosuvaaran taka - - - «Mutta mie en ole yksin. Ulkopuolela - - - on vielä minun emäntä, Aaroni ja hänen tytär. Aaronin emäntä tuli sairhaaksi välilä. Hän on alemppaa jovenlaksossa, järven ylipuolela,» sanoi Juhan-Petteri KT 307; Emmä met nytkhään ole vielä niin kauheen vanhoita, vain sielä seit-temänkymmenen ijässä KT 312  —&gt; Anna-Kreeta-muori; Juhan-Petteri ja Maarita-ämmi sekä Aaroni-äiji ja Aaronin emäntä päättivät lähteä saksalaisten vankileiristä Kuosuvaaran taakse AR 13-14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Juhanes</emphasis>  juhannus, sankthans  —&gt; Erkki; Jos Juhanes tullee paita päälä, silloin paistaa aurinko olestamatta ’herkeämättä, yhtäjaksoisesti’ monta viikkoo KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juhlan|tunnet</emphasis>  juhlan tunne, juhlamieli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juhla|pithoon</emphasis>  juhla|käyttöön, for fest; sen kaffipalasen piti jättäät juhlapithoon. Sunnuntai-kaffiksi KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>julkisesti</emphasis>  julkeasti, suoraan päin naamaa, frekk, uforskammet; poika valetteli ’valehteli’ niin julkisesti hänele AR 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jumalan|palvelus</emphasis>  guds|tjeneste; Mies [Aaroni-äiji] aikoi pittäät sunnuntai|kokkoukset - - - Kymmeneltä alkoi jumalanpalvelus, johon oli kokkoontunnu sekä lästadiolaista ette kirkko-kristittyy väkkee, ja vieläpä uskotontaki väkkee KT 362
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juoskenelheet</emphasis>  juoneet; het olthiin juoskenelheet jotaki muuta kaffin sijasta KT 115; aijan-kuluksi ihmiset juoskenelthiin ’joivat, särpivät’ vettä KT 187
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juova </emphasis> (saam. juovva) kivikko, louhikko, juolikko, rakka, kolu, steinur; kivi|juova AR 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juovainen</emphasis>  kivikkoinen (kivikko ’steinmark, ur’); rinnet oli juovainen KT 10; isokiviset, juovaiset ... alaistomat tunturirintheet KT 17; —&gt; Silmäreikä|autšii - - - tämän pystö|rint-heisen lakson pohja on niin kivinen - - - Autšin pohja oli juovainen KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juova|tieva</emphasis>  kivikkoinen mäki; tiimoittain hän käveli päin korkkeinta vaaran lakkee ja jou-tui kiertähän pienen juova|tievan KT 85; Miehet nousthiin korkkeen juovatievan keilan-näköiselle lajele KT 136
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juovikko</emphasis>  (saam. juovva) kivikko, juolikko, louhikko, steinur; Kauheesti mies oli vielä karjunu puttoissa ’pudotessaan’ terävä|kivisheen juovikhoon KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jussa</emphasis>, Aren isä; Jussan talon on tyskälainen polttanu KT 117; Miehet laskethiin kuitenki alas Käyräjärven luokkaa ja käväisthiin Jussan talola. Het tiethiin ’he tiesivät’ entisestä kerrasta, ette talo oli palanu. Muurit siinä nävythiin pystössä. Asumahuonet ’asuin|talo’ oli palanu tuhaksi, samoin navetta ja ulkohuonet ’ulko|rakennus’ ja vielä latoki KT 178  —&gt; Soffi ja Jussa KT 311; Jussan-Soffin lamphaat KT 336; Tunturinalta het löyđđethiin toisen kerran tänä syksynä Jussan-Soffin lamphaat KT 352; Jussa ja Soffi lähtevät saksalaisten vankileiristä kohti Ailikaisen uomaa ja tulevat Matin ja Siirin luo AR 14-49; Jussaki oli uskovainen ja Lästadiuksen seuraaja AR 23; Jussan ainua perintö oli hänen oman pappansa, Niileksen, rauhalisuus ja kaikkikestävät hermot AR 40; Jussa ja Soffi pittäävät lähteet minun kans Aittiruthoon [Elli] AR 61
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>justhiin</emphasis>  juuri, tarkkaan, aivan, nøyaktig, eksakt; Iisakki ei ennää muistanukhaan justhiin koska ’milloin’ se Napoleonin sota oli sođittu KT 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jutama</emphasis>; ko taivhaala on tuommainen jutama KT 33-34; mies oli ... ihhailu ... sinistä tai-vasta, jossa juteliki ’jutelikin, kulkikin, liikkuikin’ vielä joku ilmatuulen lennättämä pilvi KT 34; (Iisakki) katteli taivasta ... ja näki jutaman. «Etelätuuli tässä taittaa lissäänttyyt, ko nuoin se lennättelle pilven riekalheita pohjaisheen» KT 49; Jutamaa|ki sieltä itätaivhaalta näkyi. Levottomat pilvet lennelthiin tuulen vieminä hyvvää lähtöö ’vauhtia’ kohđi etelää. Se tiesi pohjaistuulen alkkavan päivän pääle KT 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jutama-aika</emphasis>  aika jolloin porot siirtyvät kesälaitumelta talvilaitumelle (tai päin vastoin); AR 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jutama|tie</emphasis>  kulku|väylä, vaellus|polku; elläimitten ja ihmisten jutamatie KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juti jutamalla</emphasis>; Tyskälaista tuli tulemalla, juti jutamalla ’juti jutamasta päästyäänkin, kulki aina vaan’, pitkinä ... raitoina KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juttaat</emphasis>  kulkea, vaeltaa; Het tieđethiin sen, ette poro juttaa etelhään päin syksylä KT 265
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juurata</emphasis>  (no. jord|mor ’kätilö’) poi’ittaa, auttaa synnytyksessä; Hän [naapuri] saattoi juu-rata lehmän eli lamphaan KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juuri</emphasis>  aivan, ihan, kokonaan, tyystin, helt; syđän juuri halkkemassa ’sydän ihan halkeamai-sillaan’ KT 33; Kuitenki tänä päivänä oli kuosuvaarantakalaisilla vatta juuri täynnä ’vatsa aivan täynnä’ KT 93; Rastikaisa kiilui juuri valkkeena KT 202; Miehen ajattelukyky ei uleltunnu juuri niin pitkäle KT 210; hän [Soffi] tiesi, ette hän on köyhä, juuri köyhä. Ja juu-ri yksin mettän pimmeessä yössä AR 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juuri ette juuri</emphasis>  juuri ja juuri, med nød og neppe; Näitä [tunturinhuippuja] silmä juuri ette juuri erotti kaukana KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juuri|nat</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>u</emphasis>  juuresta tehty (kalan)pyydys KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>juur|muori</emphasis>  (no. jord|mor) kätilö; [naapuri] saattoi olla juurmuorina KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jyrsiskellä</emphasis>  nakerrella (jyrsiä ’å gnage’); jyrsiskellä kuivaa leivänpäätä ’kannikkaa’ KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jähđättäis</emphasis>  (se) jäähtyisi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jäkälä</emphasis>  (rein)lav
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jäkälä|nykimä</emphasis>  jäkälää, jota porot syövät, nykivät, jäkälä|laidun; Poron jäkälänykimää sielä [alastomilla tunturinrinteillä] saattaa olla KT 17; Net [porot] olthiin ... olheet juta-massa etelämäksi Kaarasjoven petäjämettiin ’petäjä|metsien’ suojaisille ja hyvile jäkälä-nykimille KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jäkälä|parta|vanhus</emphasis>  vanha koivu, jossa kasvaa jäkälää kuin partaa KT 7
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jälkhiin</emphasis>  jälkeen, perästä, jälkeen päin, etter; vuotta jälkhiin ’seuraavana vuonna’; pitkän sođan|aijan jälkhiin ’pitkän sota-ajan perästä’ KT 36; kysyi hän kerran jälkhiin ’joskus myöhemmin’ KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jälkhiin|keski|päivä</emphasis>  (no. etter|middag) ilta|päivä; jälkhiinkeskipäivän vähässä syksyisessä, puoliharmaajassa nävössä ’harmahtavassa valossa’ KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jälkhiinkeskipäivä|kaffi</emphasis>  iltapäivä|kahvi, ettermiddags|kaffe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jälli</emphasis>  (no. fiske|hjell ’kalan|kuivatus|teline’)  —&gt; kala|jälli; Jällissä oli syyrykallaa KT 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jälmi </emphasis> (no. hjelm) kypärä; hänen jälmi oli kolattannu ’kolahtanut’ punkkerin sementtiseinää vasten KT 369
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jänis</emphasis>  (lat. lepus timidus) hare; Monta jänistä het olthiin pölättänheet päivä|korjusta ’muuta-man jäniksen he olivat pelästyttäneet piilopaikasta, jossa ne olivat päivällä’. Pari jänistä het olthiin ampunheet ja keittänheet ruvaksi KT 239; jänis, kettu ja ihmiset AR 348-350
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jänkkä|luhta</emphasis>  suo|heinä, sara, starr; AR 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jänkkä|purssuu</emphasis>  suo|pursua (lat. myrica gale, no. Finnmarks pors ’suo|myrtti, suopursu’); Ođottamatta ’yllättäen, vastoin odotuksia’ sieltä löytyi Finnmarkun jänkkäpurssuu KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jänkä</emphasis>  (saam. jeaggi) puuta kasvava suo, räme, aapa, myr
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>järven|mukka</emphasis>  (järven|mutka) järven lahti KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>järvi|lantto</emphasis>  järven|lampare; Sielä ... kiilteli auringon paistheessa pikku järvilantto KT 136; järvi|lanttoinen ’pieni järvenlampare’ AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jättäät</emphasis>  jättää, antaa olla, å stille bort, la bli igjen; Mies [Juhan-Mikko] ajatteli perettä ’per-hettään’, jonka hänen oli ollu pakko jättäät methään likemäksi kyllää KT 121; ko se [viholi-nen] vain tyhä menis ja jäättäis ’jättäisi’ Pyssyjoven heile KT 208; Jättäät ei sopinu pienin-täkhään ruokapalaista KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jätästäät </emphasis> jättää (äkisti), å la bli igjen, reise bort fra; Yhđeksäntoistavuotisena hänelä oli ollu pakko jätästäät kotimaan AR 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jätökset</emphasis>  tähteet, rest; lämmitethiin ... ruokkaa niitä jätöksistä, mitä oli jäänny päivää ennen ’edellisen päivän tähteistä’ KT 202; Jätökset saatais jääđä ’tähteet saisivat jäädä’ vaikka toisheen ’seuraavaan’ päivään KT 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jääđä</emphasis>  jäädä, å bli igjen, værende; (het) jääthiin ’(he) jäivät’; Muistot jääthiin sinänsä ’sai-vat jäädä silleen, ei niistä sen enempää’ KT 19; jääkkää ’jääkää’ nyt sitte kaikki Jumalan halthuun AR 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jäähđättäät</emphasis>  jäähtyä, å bli kald; AR 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jää|karko</emphasis>  jäätynyt ranta-alue; Yli pitkän jääkarkon miehet olthiin lykästänheet venheen vesile AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jää|kausi</emphasis>  istid; Ko ihminen kävelee meren ranttaa, niin hän näkkee vieläki, ette maa on kohonu, sitä myöđen ko jääpaino ’(jään paino) painava jää’ on kađonu. Sieltä, kuitenki Rottiniemestä ja Panniniemestä, näkkee ihminen vieläki ullinrajat hyvin KT 159
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jää|kuorma</emphasis>  (jääkauden aikainen, painava) jääkerros; Hän katteli vaaran kylkkii, joissa vieläki näkyi selvästi jääkuorman jälkkii KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jääkäri</emphasis>  (no. jeger) metsästäjä, jahtimies; jääkäri; Jääkäriitäki oli, vielä paljonki ’jääkärei-tä|kin oli / jahtimiehiäkin oli, jopa useitakin’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jää|meri</emphasis>  Ishavet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jään|silittämä</emphasis>  jään, jääkauden silottama; issoi jäänsilittämmii kivvii KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jää|peitto</emphasis>  jää|peite, is|dekke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>jäättäät </emphasis> jättää, å stille bort, la bli igjen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Jördis</emphasis>  (no. Hjørdis); Pyssyjokheen oli syntyny tytärlapsi AR 304
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
KKK
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaađa</emphasis>  (ei) kaada
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalaat</emphasis>  kaalaa, kahlata, å vade; Joven het kaalethiin sen kautta, missä het olthiin kaffis-telheet. Siinähän se oliki se entisten ihmistenki vanha kaalama|sija KT 50; het kaalettais poikki joven ’he kahlaisivat joen yli’ KT 83; pojat olthiin kaalanheet joven poikki KT 191; kaalatta veđet kenkkiin ’kahlaatte niin että saatte vettä kenkiin’ KT 192; kaalaat syvvää vittii ’uutta lunta’ KT 410; kaalaat teile tietä ’(kahlata teille tietä) kulkea ensimmäisenä tekemässä tietä teitä varten’ KT 410
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalama|paikka</emphasis>  kahluu|paikka, vade|sted; Kaalama|paikat kuitenki ’ainakin’ piti tiettäät KT 95; AR 37-38
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalama|sija</emphasis>  kahluu|paikka, vade|sted; het kaalethiin Paksassokan solissevan ojan kaala-ma|sijasta poikki KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalaskella</emphasis>  ’kahlailla’; oli kaalaskellu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalastaat</emphasis>  kahlata, å vade; het jokka olthiin jo hakenheen ’etsineet’ matalat paikat, mistä ... saattais ’voisi’ kaalastaat poikki joven KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalela</emphasis>  kahlata, kahlailla, å vade; het olthiin kaalelheet nuoraa KT 192; kaalelthiin ’kahla-sivat’; [Rankkasateen jälkeen] Maassa oli vettä, niin ette ihminen sai kaalela ’joutui kahlai-lemaan’ KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalo</emphasis>  (saam. gállu) viileä, kolea, rå, kald; Aamuilma tuntui vähän kaalolta KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaalon|lainen</emphasis>  aika kylmä, kylmähkö, ganske kald; verestä, kaalonlaista aamuilmaa ’raitis-ta, kylmähköä aamu|ilmaa’ KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kaaras|joki</emphasis>  saam. Káraš|johka, no. Karasjok; Kaarasjoven - - - Kaarasjovesta - - - Kaaras-jokheen KT 288; Kaarasjovessaki ’-joellakin’ olis monta väärttii, mutta sinne taas ei kostuis ’pääsisi perille’ ko se, joka oli täysin tervet KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaatelheet</emphasis>  kaadelleet (puita) (kaadella ’kaataa pikku hiljaa, vähitellen’; kaataa ’å felle’) KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaattuut</emphasis>  kaatua, kuolla, tulla saaliiksi, å falle, bli drept; ja vielä hanhiki ’hanhi|kin’ taisi joskus kaattuut, jos ihminen vain pääsi ampumarajhaan KT 53  —&gt; ampuma|raja; kaattu-van ’kaatuvan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kađonut</emphasis>  kadotettu, hukassa oleva, eksynyt, forloren; [Iisakki ja Aleksanteri] Kahđen het nyt olthiin kävelheet läpi iltaista mettää – kaksi kađonutta ihmissieluu kotitiellä KT 206; Kaksi kađonutta ihmissieluu [Iisakki ja Anni] käveli yksinäisenä maailman pikipimmeessä yössä – kotitiellä ja tiellä kothiin KT 267; vanhaa satu, Johannes ja Hanna ja kađonut pik-kupoika Lassi AR 119-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kađosti</emphasis>  katosi, forsvant; sitte tyskälainen kađosti ’katosi’ Annin silmistä KT 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kađustannu</emphasis>  tullut katuneeksi, katunut; emäntä ei kađustannukhaan sitä, ette AR 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffe|erstatninki</emphasis>  (no. erstatning ’korvike, surrogat’) kahvin|korvike
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffeli </emphasis> (no. gaffel) haarukka; kaffelina ’haarukkana’ syöjilä oli vuoltu ’veistetty’ puutikku KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffi</emphasis>  (no. kaffe) kahvi; valet|kaffi ’vale|kahvi’; hernet|kaffi ’herne|kahvi’; usko eli ’tai’ luulo tekkee vielä ’jopa’ veenki kaffiksi KT 22; puolanvarpu|kaffi ’puolukanlehti|kahvi’; putaatinkuori|kaffi ’perunankuori|kahvi’ KT 22; miehet keitethiin «kaffii» - - - se maistui kirmeeltä ja palanheelta ’palaneelta’ ja siinä oli jonkulainen mustanlainen, epämiellyttävä färi KT 241; oikkeeta kaffii - - - Oikkee kaffi oli makkee - - - Elli leikasti vielä poronpint-taaki kafhiin AR 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffi|juusto</emphasis>  kahvi|juusto, leipäjuuston tyyppinen, mutta kuivempi juusto, jota murustellaan kahviin pehmenemään ja antamaan makua ja voimaa, kaffe|ost; AR 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffin|keitto|sija</emphasis>  KT 315
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffin|sijaistakhaan</emphasis>  kahvin|sijaista|kaan, korviketta|kaan AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffin|silmät</emphasis>  —&gt; silmä; kaffinkeittäjä ... kaatoi vielä viimi kaffinsilmätki ’kahvin muru-set|kin’ kattilhaan KT 286
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffi|palaisen</emphasis>  ’vähäisen, vaatimattoman kahvin’; Kaffi|palaisen het keitästethiin Tuoris-joven laksossa puolan|varvun lehđistä ’he kiehauttivat Tuorisjoen laaksossa puolukan|leh-distä vähän kahvia’ KT 48
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffistelemassa</emphasis>  kahvistelemassa (saam. gáfestallat / káfestallat ’kahvistella, å ta en kaffe-pause’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaffi|surrogaatti</emphasis>  kahvin korvike KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kahđeksen</emphasis>  kahdeksan, åtte
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kahđen</emphasis>  kahdestaan, (me, te, he) kaksi; Kahđen kokit jääthiin valkkeen vierheen istuske-lehan ja puhuskelehan KT 154; «Lähđemä nyt kattostahan ruokkaa jostaki? - - - «Niin, met kahđenko?» kysyi Äl-Jouni Iisakilta. «Kahđen vain»  KT 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaiken|paikan|höylä</emphasis>  joka|paikan|höylä, brukbar som potet til alt (höylä ’høvel’); Naapuri oli ja oli ollu kaikenpaikanhöylä KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaiketta </emphasis> ilman kaikkea, ilman mitään; Ruvatta ja kaiketta ’ilman ruokaa ja kaikkea muuta-kin’ KT 220; Niin heiđän tuliki, pärjätä kaiketta KT 261
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaikin</emphasis>  he kaikki (yhdessä), koko joukolla; Kaikin het kuitenki toivothiin ... sitä, ettei KT 97; Näin saathiin kaikin levätä KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaikka</emphasis>  (saam. gáiká) hupsu, höperö, tullete; Mie se ajattelin päivälä kaikenlaista turhata ja tyyhää ja pölättelin itteeni. «Kaikka ämmä ’hupsu eukko’!» sanoi hän [Anni itsestään] KT 281; AR 420
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaikkeus </emphasis> maailmankaikkeus, univers; «Onko tämä Kaikkeus tullu ’syntynyt’ tyyhästä, vain ’vai’ oliko se Luojan tekemä ihmet, maailman ensimäinen?» kysyi yksinäinen vahti-mies [Marthiini] KT 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaikkiin</emphasis>  kaikkien
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaima </emphasis> navnebror;  —&gt; nimiveli AR 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kainalo|sauvat</emphasis>  krykker; Paljot ’monet’ tehthiin matkaa kainalosauvoin avula - - - net mie-het, jokka sauvoin väjessä ’sauvojen varassa’ kävelthiin KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaino|rihmat</emphasis>  (saam. gáidnu ’köysi, rihma, tau’); Hän [Äärli] oli ottanu luovan alta vanhan kuuja|verkon ja kaino|rihmat - - - Mie siđoin verkon kumphaanki sivlaan [’(siula) johdin-pato’] kahđen|haaraisen kainon, heitin verkon nivan|niskale KT 344
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaippailheet</emphasis>  (he eivät, he olivat) kaipailleet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaippaus</emphasis>  kaipaus, kaipuu, tarve, lengsel, savn, behov; kaippaukset; kaippauksiikhaan (kai-pauksia|kaan) ’tarpeitakaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaira</emphasis>  (saam. gáira, lat. larus marinus) merilokki, svartbak; Kairoi ihmiset ei olheet ampun-heet. Mutta kyllä het munissa ’lokin munia keräämässä’ olthiin käväisheet kevväilä KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaisa</emphasis>  (saam. gáisa / gáisi) korkea, usein lumihuippuinen tunturi, tind, høyt fjell; Tunturi-maan paljot sokat ja korkkeet kaisat KT 186; Kaksi nuorta miestä ... heilä oli ollu niin kau-hee halu käväistä Rastikaisan päällä - - - jos kaisala ei ollu skontolakkii päässä - - - Aaro ei luullu heiđän päässevän kaisan lajele. Kaissan kyljissä saattais kyllä olla lunta ja jäätä KT 189
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaivaat</emphasis>  kaivaa, å grave; kaivama ’ammennamme, kauhomme’ net [lihat ja makkarat] sitte kaarhoin ’(kaaroihin) kaukaloihin’ ja annama net höyrättäät vielä KT 156; «Met hääđymä ’meidän täytyy’ kaivaat uuđen latriinan.» Sen het kaivastethiin KT 248
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaivastaat</emphasis>  (saam. goaivvastit, goivet) ammentaa, kaivaa, ottaa esiin, å grave, spa, ta frem; kaivastahan maahan; pappi ... oli kaivastannu ’ammentanut’ vettä pijola pojan harva|hyksi-selle pää|lajele ’pappi oli ammentanut vettä kourallaan pojan harva|hiuksiselle päälaelle’ KT 80; ihmisten tavarat kaivastethiin ylös maasta KT 106; Peittoo miehelä ei ollu - - - mis-täpä sen peiton nyt oliskhaan vielä kaivastannukhaan AR 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kajhoin</emphasis>  (kaja / kajja ’laudoista rakennettu venevaja’); Vanhat liinalankaverkot olthiin ha-jonheet eli lahonheet kajhoin ’venevajoihin’ KT 167-168
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kala|jälli</emphasis>  (no. hjell ’stillas til fisketørking’) kalankuivatusteline; het jatkathiin ... kalajälliin tykö. Jällissä oli puolikuivaa syyry|saittaa. Sammu oli sinä syksynä pyytäny Aren kanssa pallasta ja saittaa. Saiđat het olthiin panheet jälhiin kuivahan KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kala|matala</emphasis>  fiske|banke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalan|penikkä</emphasis>  kalan|poikanen; Ei näkyny kallaa suvanossa sen enämppää ko kalanpenik-kääkhään KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalan|pyyttäjä</emphasis>  kalan|pyytäjä, kalastaja, fisker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalaton</emphasis>  uten fisk, fisketom; järvi sattui olla kalaton KT 359
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalhaata</emphasis>  kaada, kaada|han, kaada|pas; Aijotko sieki kaffikupin? ... Noo, kalhaata vain ’kaadahan vaan’ vähän, jos kattilhaan on vielä jäänny pikku tilkkanen KT 78; hän otasti kattilan ja kalhaatti siihen vettä KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kaljalkan|nuora</emphasis>  —&gt; nuora; «...Kyllä se veres maksa|runnokka olis maistunu,» puhuskelt-hiin pakolaiset. Mutta uimala ihminen ei pääsis Torjun kala|matalhaan eikä Kaljalkan|nuo-ralekhaan AR 246
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalju|pää</emphasis>  flint|skalle; issoi jäänsilittämmii kivvii, jokka tuosta tästä nävythiin nostavan silleet kaljupäät ylös maasta KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kallis</emphasis>  kallisarvoinen, dyr, kostbar, kjær; miehet jätethiin kalhiit ’(kalliit) kallisarvoiset’ ruokalaukut hyvhään ’hyvään’ piilopaikhaan KT 325
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kallo</emphasis>  (saam. gállu) otsa, panne; hiki kallola ’otsansa hiessä’ KT 103; Hopusti hän nost-haatti glasit vasta ’taas’ takaisin kallole KT 128; hän pyyhkäisi vielä vaatheen hijala ’hihal-la’ hikkee korkkeelta kallolta KT 146; «Märän tukon ’kostean kääreen’ met aina pistimä sinun kallole, ko se oli niin kuuma AR 230
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalsukat </emphasis> (saam. biddu ’kalsu, säpäke, koipi|nahkainen säärystin’) leggins AR 141
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalthoon</emphasis>  kallelleen, viistoon; miehet olthiinki panheet seinäpuut vähän sisälepäin kalthoon KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaltteessa</emphasis>  kallistuvassa, vinossa (kallistua ’å helle, lute’); Sen [oven] pitiki aueta ulospäin sisälepäin kaltteessa turvet|seinässä KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalttiista</emphasis>  kaltiosta, fra kilde (kaltio ’lähde, kilde’); AR 518
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalu </emphasis> tarvekalu, tavara, alt fra kopper og kar til verktøy; sottiin välisenä halvan|aikana, mut-ta ko kaikki kalu oli halpa KT 47; Koti oli persoona, eikä mikhään mitätön kalu KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalvaat</emphasis>  kalvaa, å gnage, nage, tære; syđäntä kalvaava rauhattomuus KT 12; kalvaavin ’kalvavin’; Ei kukhaan kuitenkhaan saattanu anttaat näihin kalvaavhiin kysymykshiin mit-hään täyđelistä eli tyđyttävvää vastausta ’kukaan ei kuitenkaan pystynyt antamaan näihin mieltä kalvaviin kysymyksiin täydellistä tai tyydyttävää vastausta’ KT 97; Ajatus kalvais ’(kalvoi) vaivasi’ häntä silloin ja jäi kauvoiksi aikkaa kalvaahan ’kalvamaan’ onnetonta perheen|isänttää [Juhan-Mikko] KT 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalvailla</emphasis>  kalvaa (hieman, jatkuvasti), å gnage; Eikä tyyhän laukun kannikheet kalvailheet vähänkhään heiđän olkapäitä. KT 56; siinä se [syyllisyys] vain nyt kalvaili ja kirveli mie-hen sieluu KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalvet </emphasis> kalve, varjo, skygge; kalvheesheen ’(kalveeseen) varjoon, i skyggen’; Varemin ’aikaisemmin’ aamula oli koti vielä ollu korkkeen tunturin kalvheessa ’varjossa’ KT 118; Sitä talloo, joka jäi luokan kalvheesheen ’mäen varjoon, mäen katveeseen’, miehet ei näh-neet vaaran lajelta KT 333; pitkät kalvheet AR 235; kalvet AR 243
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalvi|koivu</emphasis>  (saam. gálva ’kuiva puuaines, varsinkin koivu’) kuiva koivu; Mettästä het hajethiin kalvikoivun, hakastethiin ’pilkkoivat’ sen pikkupuiksi KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kalvi|tuuli</emphasis>  (saam. gállu ’kolea, viileä sää, kjølig vær’) kylmä viima; Kylmä kalvituuli oli puhalellu hänen ohukaisten vaatheitten läpi koko aijan KT 295
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kamalan|lainen</emphasis>  kamala, hirveä, kauhea, skrekkelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kamfer|trooppiikhaan</emphasis>  (no. dråppe ’tippa’); Ei saannu kamfertrooppiikhaan ’kamferi|tip-poja|kaan’ AR 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kammi</emphasis>  turve|kammi, gamme  —&gt; iila-; kamhiin ’kammiin’ AR 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kammin|laittajat</emphasis>  kammin|rakentajat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kammoon</emphasis>  (kammoan) pelkään, kavahdan, varon; Mikä voima siinä miehessä [Iisakissa] on, ette mie [Äl-Jouni] kammoon häntä KT 136
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kammoottava</emphasis>  kammottava, fryktelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kammootti</emphasis>  kammotti, kauhistutti KT 406
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kamuflaasji|vaatheet</emphasis>  (no. kamuflasje ’maastoutuminen, maastoon sulauttaminen’) maas-to|puku AR 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kangas|toolit</emphasis>  (no. vev|stol) kangaspuut; Siinä olthiin palanheet ... kangastoolit, luomatoolit ’luoma|puut’ ja kaitheet ’kaiteet’, loimet ja kutheet [loimi, kuđet] - - - kaikenpaikanhöylää-ki ’joka|paikan|höylää|kin’ myöđen AR 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kankkee</emphasis>  kankea, jäykkä, stiv; Ruumis tuntui kankkeelta ’kankealta’ KT 99; kankkeet ’kankeat’, ’stive’; [raitis aamuilma] antoi voimaa ja elämää heiđän aamu|kankkeile ruum-hiile KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kannastethiin</emphasis>  (ottivat ja) kantoivat; Uunin|ki het kannastethiin ulos KT 292
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kannela </emphasis> kannella, kanniskella (kantaa ’å bære’); Mutta kovin vaaralista se oli kannela pyssyy KT 337
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kannikheet</emphasis>  olka|hihnat, reim over skuldrene; Eikä tyyhän laukun kannikheet kalvailheet vähänkhään heiđän olkapäitä KT 56; peukalot pistettyinä laukun kannikheitten ’kannikkei-den’ alle KT 87; vettäin ’vetäen’ raskasta laukkuu pörässä toisesta kannikheesta, joka kat-keiski ’katkesi|kin’ KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kanonilla</emphasis>  (no. kanon ’tykki’) (kanuunalla) tykillä KT 113; kauvemppaa kumisi kanoniin ’tykkien’ kauhistuttavaa ukonjyrinää KT 320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kansa</emphasis>  kansa, väki, nasjon, folk;<emphasis role='bold'> </emphasis>Ko kaksi suurta ideologiaa sattuu samhaan aikhaan, siitä saattaaki syttyyt ’syttyä’ kanssoin ’kansojen, kansain’ välinen riita KT 121; kauheeta kans-saa ’väkeä, folk’ se on [saksalaiset] KT 255; Sotatanterheila on  miljuuna nuorta kanssaa ’väkeä, ihmistä’ uhranu hengen KT 347
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kansan|kavalttaja</emphasis>  (Hitleristä) kansansa pettäjä AR 223
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kansan|sosialistinen</emphasis>  kansallis|sosialistinen, nasjonalsosialistisk; Nämät nuoret risti|retkei-lijä|pojat ’ristiretkeläispojat’, - - - joitten kurkusta kohois ’kohosi’ tyskän kansansosialis-tista sotalauluu KT 317
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kantama|aika</emphasis>  poron vasomis|aika (kanttaat ’vasoa’, ’å kalve’); Kevväilä poron kantama-aikana KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kantama|kippee</emphasis>  kipeänä poikimisen takia; jos hänelä [Annilla] ei sattunu olla lehmä eli lammas kantama|kippeenä KT 339
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kantama|laila</emphasis>  (saam. láhkai ’-lailla’) niin, sillä lailla, sillä tavalla, että niitä on hyvä kan-taa; miehet panthiin [poron] lihat taljoin ’taljojen’ sisäle ja laitethiin kaikki kantamalaila KT 146
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kantoinens ja juurinens</emphasis>  kantoineen, juurineen päivineen, med stubbe og røtter KT 8
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kanttajat</emphasis>  kantajat, bærerne
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kanttaat</emphasis>  kantaa, å bære; synnyttää, saada jälkeläisiä (saam. guoddit ’å kalve, lamme, få føll, verpe’): vasoa (poro), vasikoida (lehmä), varsoa (tamma), vuonia (uuhi), munia (lintu); ko het taas lähđethiin, tuli toisten vuoro kanttaat lihalaukkuu KT 146; «Olishan se ollu parempi kanttaat yksin tämän kuorman!» [syyllisyyden] KT 221; Kanttaat häntä met emmä olis jaksanheet KT 312; Vaajenhan se alkkaa kantelehan (kannella ’(pikkuhiljaa) vasoa’) toukokuun alkupuolella AR 494
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kantura</emphasis>  kengänkanta, korko; Muutamilla kulkkijoila oli rauttaa kanturoissa ja vielä nokis-saki ’kengänkärjissä|kin’, sillä ette kenkkii piti säästelä KT 45; net ... paukutelthiin rauta-kanturoita sillan plankkupohjaan, niin ette nelje viisi tuumaa vahva sillan pohja tärisi KT 68; ko historian armoton käsky komensi heitä menehän etheenpäin pörrääntyvän viholisen kengän kanturoissa ’aivan perääntyvien vihollisten kannoilla’ KT 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kapituleeranu</emphasis>  (no. å kapitulere) antautunut AR 169
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kappalet </emphasis> kappale, pala, stykke; kappalet [lihaa] mieheen KT 265
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kapperi</emphasis>  saam. Gahpir, 224 metriä korkea tunturi, 2 km Pyssyjoen kirkosta pohjois|luo-teeseen; Pyssyjoven rannala, Valkamantörmälä, - - -, Juhaneksen aikana, silloin ko aurinko paisteli Kapperin yli ja lämmitteli markina|ihmissii KT 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karanheet </emphasis> karanneet ’paenneet’; Ko oli jo hiljainen ’myöhäinen’ ilta ... panthiin nämät methään karanheet ihmiset nukuskelehan AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kardinaali|synti</emphasis>  perustavaa laatua oleva synti, peri|synti, arve|synd KT 327; KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karhu</emphasis>  (lat. ursus major) bjørn
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Karhu|kuoppa</emphasis>  [kruununtien länsipuoli]; Alapuolele tietä heilä oli pakko olestaat tuon alituisen kulvun tähđen. Koko päivä meni ođottamisheen siinä pienessä maankuopassa, Karhukuopassa KT 177 (KT 7 karhun|pesä|kuoppa)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karhuun</emphasis>  karuun (karu ’karrig’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karin|sekaiselle hieta|rannale</emphasis>  soransekaiselle hiekka|rannalle (kari ’sora, grus’) AR 143
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karitta</emphasis>  karitsa, lam; Het otastethiin vähän kuivaa karittan kylki|lihhaa|ki KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karistaat </emphasis> juosta, rynnätä; Hurraten se [ryssä] karisti tyskälaisten kimphuun KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karja</emphasis>  fe, krøtter; Emäntä itki karjan, Sumarin ja Raiđikin ja Tähđikin ja kaunhiin mustan kellolamphaan ja pienen uufis|karittan, jolla oli niin pehmee villa [Sumari, Raiđikki ja Täh-đikki ovat lehmännimiä; uufis|karitta ehkä: karitsa josta tulee isona uuhi; uuhi ’søye, hunn|-sau’] AR 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karkaissu </emphasis> ’karaissut, kovettanut’ (karkaisu ’herding’)  —&gt; kivettänny
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karkkaaja </emphasis> karkuri, pakolainen, flyktning; miehen [Hansin] oli ollut pakko lähteet met-hään, karkkaajan pölkö syđämessä KT 233; karkkaajat AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karkkais</emphasis>  (jos) karkaisi; vielä karkkaavaki ihminen ’jopa pakomatkallakin oleva ihminen’ AR 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karkkoo</emphasis>  ’(karkkoa) karkeaa’ (saam. gárggu); somerikko, sorapohja, strandbredd, grunne med grusstein; Juoksujalkkaa het menthiin Hesteniemen karkkoo KT 272; aivan karkole (sanonta) ’ihan pihalle’ AR 510
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karkuri</emphasis>  pakolainen, flyktning; Karkurina omassa maassa KT 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karsimattomiita</emphasis>  karsimattomia (karsia ’ottaa oksat pois, å avkviste’); ihmiset hakelthiin ja kanniskelthiin karsimattomiita koivunlalvoi ’koivun|latvoja, jotka he jättivät karsimatta’ KT 186
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kartano</emphasis>  piha, talo, gård; kartanhoon ’kartanoon’; Kuosuvaaran kartano KT 169
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kartano|huonet</emphasis>  talo, kartano, gård
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>karvas</emphasis>  (ru. karbas ’pienehkö vene’) karvas-tyyppinen vene; Heti oli täytyny iso kolmi-soutuinen karvas ’Iso kolmisoutuinen karvas-tyyppinen vene oli tullut heti täyteen’ KT 23; puolikolmattasoutoinen karvas AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kashoon</emphasis>  kasaan; Ruokkaa ei ollu karttunu kashoon KT 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kassuut</emphasis>  kasvaa, å vokse; Lakson pohjala kasuis ’kasvoi’ ja kassuu ’kasvaa’ vieläki kaiken-laista pohjaismaitten kukkaa ja marjaa KT 7; kassuu ’kasva!’; [syylisyys] kasui päivä päi-vältä KT 205; jos se vain pääsis kassuuhan KT 212; lapset olthiin kasunheet ’lapset olivat kasvaneet’; Sitte Anni siirtyi taas Kopanruthoon, missä hän aikoinans ’aikoinaan’ oli asunu ja kasunu täyđeksi ’kasvanut, varttunut aikuiseksi’ KT 155
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kassuut ylös</emphasis>  (no. å vokse opp) varttua; Siinä [talossa] Pikkupoika oli kasunu ylös KT 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kasteltaiski</emphasis>  ’kastelisivat|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kastheela </emphasis> kasteessa, ved dop
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kastunhankhaan </emphasis> kastumaan|kaan, kastua|kaan; Niin noppeesti se kaikki meni, ettei hänen villakangashousut kerinheet kastunhankhaan läpi KT 398
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kastuttannu</emphasis>  kastellut; Sađet oli kastuttannu maan KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kasuis</emphasis>  (kasvoi) ruoka vain pyöri suussa, menemättä alas; Ruoka ei ennää maistunu hänele. Se kasuis emänän suuhun ja hän nieleskeli ja nieleskeli, mutte aivan vähäinen oli se ruoka-palanen, jonka hän sai alas AR 123; AR 510
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kasvoi </emphasis> kasvoja (kasvot ’ansikte’) KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kataja </emphasis> (lat. juniperus communis; kataja on sitkeä pensas, joka taipuu muttei taitu) einer; Katajaa nämät miehet ja vaimot olthiin – ja terästä KT 218; Sunnuntaihin ’sunnuntaita var-ten, sunnuntaiksi’ se|hän piti|ki tupa olla puhđas ja katajalta haisseva - - - Anni-mamma oli levhäättänny ’(nopeasti) levittänyt’ katajan|neuloiki ’katajan|neulasia|kin, pieniä katajan-oksia’ laattiile AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katajan|marja</emphasis>  eine|bær; Anni kokkoili katajan|marjoi ruvan höystöksi ja vei net korjhuun KT 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katastroofhiin </emphasis> (no. katastrofe) katastroofiin, täydelliseen tuhoon KT 407
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kateetari</emphasis>  (no. kateter) kateederi, opettajan pöytä koululuokassa; kateettarhiin ’kateederiin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katheuksen</emphasis>  kateuden (kateus ’misunnelse’); uuđen silkkihuivin, jonka riessaimet olthiin heiluskelleet tuulessa sunnuntaikirkkomatkalla ja saanheet vielä kranniämmiinki katheuk-sen palahan täyđelä voimala KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katkaistetuksi </emphasis> katkaistuksi; saađa katkaistetuksi tiet, telefoonilinjat ja sillat ryssän viivyt-tämiseksi KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katkkeis</emphasis>  katkeaisi, tulisi tauko; ruvankanttajat ... jääthiin ... ođottelehan väliaikkaa, ette kolonni katkkeis. Katkoo ei kuitenkhaan näyttäny tullevan. Miesvirta etelhään jatkui KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katko</emphasis>  katkos, väli, tauko  —&gt; katkkeis; Unessa Iisakki oli nähny katkoi ’katkelmia, pät-kiä’ venet|matkastaki KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katois</emphasis>  (hän, se) katosi, hävisi; Miksi sie katoisit ’katosit’ äsköin ’äsken’ tuola Tuoris-vaaran lajela? KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattela</emphasis>  katsella, å se på; kattelehan ’katselemaan’; mutta kuitenki piti mies kattela ’ainakin miehen oli pakko katsella’, mitä kävelee KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoiliki</emphasis>  (katoili|kin) hävisi (välillä); Kuosuvaaran korkkeesheen lakheen alkoi päive-mällä aurinko vähän loistelehanki, vaikka se joskus välilä vielä kattoiliki kokonhans pilvi-peiton taka. Muutaman viikon päästä kattois ’katoaisi’ vielä ’jopa’ aurinkoki kokonhans KT 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoin</emphasis>  kattojen (katto ’tak’); kattoin alla ’katon alla, sisällä’ KT 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoin</emphasis>  katsoen; ulkopuolelta kattoin ’päältäpäin katsoen’ KT 278
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattois</emphasis>  katoaisi (kadota ’å forsvinne’); tunturin rintheilä näkyi vielä vähän aamuskonttoo ’aamu|sumua’, mutta kyllä sekin kattois ’katoaisi’ päivän päälle ’päivällä’ KT 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoja</emphasis>  katsoja, tilskuer, seer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katto|kivi</emphasis>  liuske|kivi, skifer; Alaattiin ’Alattion / Altan’ harmaaja kattokivi oli korreen-tannu ’koristanut, tehnyt koreammaksi, komistanut’ miehen [Jussan] maalatun kođin AR 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoo</emphasis>  (hän) katoaa, eksyy, forsvinner; sie kattoot ’sinä katoat’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoot</emphasis>  katsoa, å se på; pitäisimmäkö met kattoot ’katsoa, pitää’ tätä rangaistukseksi KT 82; Sokan päällä kattovitten ’katselevien’ miesten viha alkoi nousehan KT 103; kattohan ’katsomaan’; Hän [Hansi] kattoi ’(katsoi) piti, arvioi’ koko tätä hommaa koomiliseksi KT 169; Anni ... kattoi hänheen ’katsoi häntä, katseli häntä’ kyynelheitten läpi KT 204; Kukapa ei olisi ollu huolissa, ko nälkä kattoo ’katsoo’ ihmistä suoraa silmhiin ’suoraan silmiin’ KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattoskella</emphasis>  katsoskella, å se på; Kattoskelehanko ’Katselemaan|ko’ KT 9; Olis se kyllä soma kattoskella ja tutkiskella tätä järvee vähän tarkemin KT 130; Nälkä alkoi kattoskele-han heitä suoraa silmhiin KT 288
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kattostaat</emphasis>  katsahtaa, vilkaista, å kaste et blikk på; kattostamassa; kattostahan; kattosti ’(hän) katsahti’; Varan vuoksi senthään piti kattostaat ’kaiken varalta piti kuitenkin vil-kaista’ KT 70; Hän oli ... kattostannu ’(hän on, oli) vilkaissut, katsonut’, paljonko se kello oikhein saattais olla KT 80; Aaro ... aikoi kattostaat Marthiinin jalkkaa, mutta ko mies oli kauheesti väsyny, niin jäi se jalan kattostaminen toistaiseksi. «Ko mie nyt tässä levättän ’levähdän’ vähän, se ’niin’ silloin met kattostamma» KT 246
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>katuhan</emphasis>  katumaan (katua ’å angre’) KT 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauhela lähđölä</emphasis>  hirveällä vauhdilla KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauhistuttaviita</emphasis>  kauhistuttavia (kauhistuttava ’kauhea’, ’forskrekkelig’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaunheus</emphasis>  kauneus, skjønnhet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kaunhiin</emphasis>  kaunein, den peneste; maailman paras ja kaunhiin emäntä AR 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauppa|mies</emphasis>  kauppias, kjøp|mann
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kausta|puut</emphasis>  —&gt; rekipuut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvas </emphasis> kauas, langt (bort); kauvemaksi ’kauemmaksi’, ’lengre bort’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvaskhoon</emphasis>  ’kuinka|han kauas?’ KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvemppa </emphasis>kauempana, kauempaa, lengre bort
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvoiksi</emphasis>  kauaksi aikaa, pitkäksi aikaa, kauan, lenge
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvoin</emphasis>  kauan, pitkäksi aikaa, pitkään, lenge; Mitä kauvoimin ’pitempään’ hän valvoi, sitä piđemäksi tuli ’kävi’ aika KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kauvoinkhoon</emphasis>  kauan|ko|han, hvor lenge (dette måtte være); Kauvoinkhoon tämä aika tulis vielä jatkuhan KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kavala </emphasis> viekas, listig; Mutta riekkoo miehet ei saanheet koskhaan: Se oli ollu heitä kava-lampi ’viekkaampi kuin he’ KT 331
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keđen</emphasis>  keden (kesi ’nahan ohut pintakerros, kalvo, kelmu, ketto’); Liha saattais kelvataki ’voisi kelvata|kin’, ko siitä leikkais keđen pois KT 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keerni </emphasis> kerni|lumi, kovarakeinen hankiais|lumi, skare, kornet snø; AR 289; AR 348
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keerni|keli</emphasis>  skare; kevväinen keernikeli ’kevät|hankiaiset’ AR 484
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kehđata</emphasis>  kehdata, viitsiä, å orke, gidde; siirttyyt niin kauvas methään, ettei herrasväki kehtais lähteet hakehan heitä KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kehitelthiin</emphasis>  kehivät auki, käärivät auki (rautalankaa rullasta) AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kehno</emphasis>  heikko, svak; Tämä näytti ollevan raskheemppaa ko hän, kehno vaimi-ihminen, olis jaksanu kanttaat KT 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Keino|luppo</emphasis>  (saam. geaidnu ’tie’, geaidno- ’tie-, tien-’); Keinoluppo, ihmisten ja mettän-elläimitten vanha tie yli Tuorisvaaran KT 48; 52; 56; Keinolupon päälle kaverukset oles-tuthiin syömhään KT 111; «Keinolupon päälle met kokkoonumma, ennen ko lähđemä tun-turille,» sanoi hän [Iisakki] vielä. «Siinä on sakkee rutopaikka ja tieva KT 243; Keinolupon etelän-puolen mettäkuopassa het nukattethiin - - - Keinolupon iđänpäästä het käännythiin etelhään ylös Tuorisjokireikkää, sieltä taas pohjaisheen korkkeelta Kottisokan vestarinnettä. Kulkkijat tulthiin Ison Sitnupään kautta kiini Vaaranpäihin. Vaaran kylkkee miehet seurail-thiin kohta Gaalpihan saakka, ja taas kääntyi heiđän tie kohđi etelää - - - het muutethiin suunnan Kottisokkaa kohđi. Koko tämä tunturimaa näytti ollevan tyyhää KT 352-353; Kei-nolupon kautta ihmiset olis tulheet alas kylhään. Mutta ko Anna-Kreeta-ämmi oli sairas-tunnu matkala, oli heilä pakko tulla toista ja piđemppää tietä Luovinjuoskinkurun kautta. Tuorisjoven laksossa kelkka ei olis kuitenkhaan kulkenu KT 414; Tunturinalle - - - Maa-kunnan järven pohjaisenpäässä tuli taas lepo - - - Maanalustievan kota KT 415
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Keisi </emphasis> no. Kjæs KT 154;  —&gt; Brännä; Keisin uoma|mettä AR 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Keisin|klubi</emphasis>  (saam. Keaisa|klubbu, no. Kjæs|klubben) Porsanginvuonon rannalla, Muot-ke|johkan / Kjæs|elvan suun pohjoispuolella oleva tunturisokka; AR 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keitto|astia</emphasis>  kattila, pata, kjele; keitto|astiin ’keitto|astian’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keitto|puu</emphasis>  keitinselkä (nuotion yllä); Mies ... henkasti ’ripusti’ kattilan keittopuuhun kie-huhan KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keittämä|laila</emphasis>  niin että ne [makkarat] olivat valmiita keitettäviksi KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keittäät  </emphasis>keittää, å koke; Nyt piti vielä keittäät iltakaffin KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keituri</emphasis>  (no. geit) vuohi; kiima|keituri ’kiimassa oleva vuohi’ KT 264; keiturinmaiđosta lai-tettuu kaffijuustoo AR 55; keiturille ja sen kitsile ’vuohelle ja sen karitsalle’ AR 78; keitu-rin|juustoo  ’vuohenjuustoa’ AR 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keitästäät</emphasis> <emphasis role='bold'>/ keittästäät </emphasis> ottaa ja keittää, kiehauttaa, å koke; Miehet laitethiin valkkeen ’tu-len, nuotion’ ja keitästethiin «kaffii» KT 22; keitästäät «kaffin» KT 47; het olthiin keitäs-tänheet ’he olivat keittäneet’; Keitästäkkää, pojat, kaffii KT 137; Vanhassa kaffinkeitto-paikassa miehet keitästethiin vielä kaffipalasenki ’vähän kahvia’ KT 245; isäntä aikoi vielä keittästäät lihhaa vierhaile KT 387
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keksiit</emphasis>  keksiä, å finne opp, finne på
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keksu|poksi</emphasis>  (no. boks ’laatikko’) keksi|laatikko AR 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kello|lumma</emphasis>  kello|tasku  —&gt; lumma
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kelpais</emphasis>  kelpasi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kelppaava</emphasis>  kelpaava, kelvollinen, passende, dyktig, dugelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kengän|nokka</emphasis>  kengän|kärki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kenkä|heinät</emphasis>  —&gt; fierata AR 52-53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kenttä</emphasis>  nurmikko, aho, niitty; Unessa mies näki emänän kävelevän niitettyy kenttä myöđen KT 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kenttä </emphasis> saam. Gieddi, no. Leirpollen KT 154; silloin ko mie [Anni] kävelin Kentän met-tissä lammastokan kans KT 155
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kenttälaiset</emphasis>  AR 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kentän joven päällä</emphasis>, yksi paikoista, joissa Pyssyjoen pakolaisia oli; —&gt; Ailikaisen uoma
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kentän kouluhuone ja opettaja</emphasis> KT 198-199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kenttä|paikka</emphasis>  kenttä (saam. gieddi, šillju), nurmikko, aho KT 18; kenttäpaikkanen KT 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keppoiset / kepposet</emphasis>  keuhkot, lungene; samala tulvi kothaan hyvältä tunttuvaa, verestä, kaalonlaista aamu|ilmaa, jota nuoit herreilä ollevat ihmiset mielelä veđäskelthiin kepposhiin ’samalla tulvi kotaan hyvältä tuntuvaa, raitista, kylmänlaista aamuilmaa, jota nuo hereillä olevat ihmiset mielihyvin vetelivät keuhkoihinsa’ KT 77; hän ... veti ... ilmaa syväle kiini keppoisten pienimphiinki suonhiin ’aina keuhkojen pienimpiin suoniinkin asti’ ja tyyhensi ’tyhjensi’ taas ilman KT 88; keppoishiin ... kepposista KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerjyläinen</emphasis>  kerjäläinen, tigger; AR 34
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerkkiit</emphasis>  (saam. geargat) keritä, ehtiä, saada tehdyksi ajoissa, tulla valmiiksi, valmistua, å ha tid, rekke, bli ferdig, få ferdig; jokka ensin olthiin kerinheet ’ehtineet’ siihen KT 10; kerkis ’(hän) kerkisi, ehti’; Eikö het olis pitänheet jo ... kerkkiit tulehan ’(keritä tulemaan) ehtiä tulla’ KT 85; Jos met piđämä kerkkiit tääpänä iilaamasta, niin ei ole muuta ko alkkaat KT 94; jos hän kerkkiis ’(kerkiäisi) ehtisi’ lähtehän KT 97; Ko Äärli oli keriny muistele-masta ’kun Äärli oli päättänyt kertomuksensa’ KT 202; ennen ko toiset ... kerithiin ilmoit-tahankhaan niitä KT 208; «Mies tuli niin ko uusi,» sanoi Marthiini, ko het kerithiin ’kun he olivat (tästä puuhasta) valmiita’ KT 340; ko lyhyt syyspäivä oli keriny jo pimenehän ennen ko het kerithiin syömästä, miehet jääthiin illaksi ja yöksi siihen KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerni|lumi</emphasis>  skare, kornet snø; AR 309; AR 348
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerran</emphasis>  joskus, jonain päivänä; Kerran mie vielä kysynki Iisakilta millä laila hän tuli toim-heen sielä luođi|satheessa KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerran aikkaa</emphasis>  ennen muinoin, før i tida, i gamle dager
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerskatuita</emphasis>  (kerskattuja) kehuttuja, ylistettyjä; näitä ylen kerskatuita maita KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kerttaa ennenkhään</emphasis>  koskaan aikaisemminkaan; yksi kerttaa ’yksi kerrallaan’ KT 374; kymmeniitä kerttoi ’kymmeniä kertoja’ KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keski|pistet</emphasis>  keski|piste, midtpunkt; heiđän mielenkiinnon keskipistet KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keskipäivä|ateri</emphasis>  päivällinen, middag
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keskipäivä|ruoka</emphasis>  päivällinen, middag; gen. -ruvan; «Koska se keskipäiväruoka on tää-pänä?» ... «No, sanoma siinä neljeltä» KT 186
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keski|uolli</emphasis>  joven keski|uolli AR 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kessää</emphasis>  —&gt; kesä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kestäät </emphasis> kestää, sietää, å holde ut, tåle; Net [silmät] ei tahtonheet kestäät tätä Jumalan auringon kirkhautta KT 120; Mie hääđyn kestäät ja käänttyyt KT 214; Sota tuopi vihan kanssoin ’kansojen’ välile. Toinen kansa ei ennää ymmärä eli kestä ’siedä’ toista KT 221; Sen [sateen] miehet kyllä kestettäis ’kestäisivät’. Mutta sitä, ettei tullu tiettoi ’tietoja’ mist-hään, sitä het ei kestänheet niin hyvin KT 274; vatta ei ennää tahtonu kestäät tätä alituista lihan syömistä KT 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kesä </emphasis> sommer; oli talhoon tullu iloinen joulujuhla, vieläpä keskelä kessääki ’jopa keskellä kesää|kin’ KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kesä|aithaan</emphasis>  aittaan, jota käytettiin kesällä nukkumapaikkana; ko krannitytär tuli Juha-neksen yönä sinun kesä|aithaan KT 352
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kesälinen</emphasis>  (kesällinen) kesällä tehty; Vasta nyt hän sai kuulla kesälisestä sopimuksesta KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ketara|puut</emphasis>  —&gt; rekipuut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kettu</emphasis>  (lat. canis vulpes) rev
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ketun|pyy</emphasis>đ<emphasis role='bold'>össä</emphasis>  ketun|pyynissä (ketun|pyynti ’revjakt’); naakkiin - - - samala laila ko enti-sinä rauhanaikoina ketunpyyđössä, niin ko tyskälaisila olis ollu ketun|korvat päässä KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kevenellä</emphasis>  kevennellä, tehdä kevyemmäksi; ei sopinu kevenellä laukkuu KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>keventtäät </emphasis> keventää, tehdä kevyemmäksi; «Semmoinen matka tekkee aina hyvvää ihmi-selle. Kuitenki ’ainakin’ se keventtää ’keventää’ ihmisen mielen. Minun mielihän keveni paljon sillä matkala» KT 326
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kevittäät</emphasis>  keventää, tehdä kevyemmäksi; Puhuminen asiasta kevitti hänen ... ommaatunttoo ’kevensi hänen omaa|tuntoaan’ KT 304
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kevvee</emphasis>  kepeä, kevyt, lett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kevvemästi</emphasis>  kevyemmin, lettere
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kevväin</emphasis>  kevät, vår; kevväimen ’kevään’; kevväila ’keväällä, om våren’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>-ki</emphasis>  -kin ’myös, også’; se|ki ’se|kin’, ’det også’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiehuut</emphasis>  kiehua, å koke; kiehuut poristen KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kielas</emphasis>  (saam. gielas) pitkä ja kapea selänne, lang, smal og høy åsrygg; Monta ryssän fank-kii sen sijhaan tyskälainen ampui Mettä|järven kielakselle KT 285
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kielelinen</emphasis>  kielitaitoinen, språkmektig; [Matin ja Siirin] Laavosta kuului merenrantalaisen kieltä ja poropaimenen kieltä [kveeniä ja pohjoissaamea]. Ei kukhaan olis saattanu kielttäät sitä, ette kieleliset nämät ihmiset tosin ’todellakin’ olthiinki AR 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kieli</emphasis>  språk; omala kielelä KT 129; Ko poropaimen saattoi norjaa ja omma kieltä [pohjois-saamen kaarasjoen murretta] ja lisäksi puhui vielä pyssyjokilaistenki kieltä, niin tunturilla pyssyjokilaistelthiin, ja puhuskelthiin vähän paimenen kieltäki. Het olthiin kieltten tuntti-joita KT 138; Koulussahan opettaja puhui siitä [jääkaudesta], vaikka mie kyllä en ymmär-tännykhään niin paljoo. Opettajahan puhui vielä norjaa, Trøndelagin dialekti, niin mie en tosin ’todellakaan’ ymmärtänny KT 159; Kielenki het olthiin säilyttänheet AR 26; Varo-vaisesti Elli likeni Matin ja Siirin laavoo - - - Merenrantalaisten tuttuu kieltä sieltä kuului emännän korvhiin. Elli - - - puhuskeli kolmee kieltä, niin ko Norjan paras filologi, hän ymmärsi kaikki Norjan kielet AR 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kielttyyt</emphasis>  kieltäytyä; Jos ihminen kieltyi ’kieltäytyi’ lähtemästä sothaan KT 205; net, jokka kielttyvät ’kieltäytyvät’ lähtemästä KT 286
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kielttäät</emphasis>  kieltää, å forby, nekte; kielttäät ei sopinu eikä saattanukhaan KT 158; Olisin pitä-ny ’minun olisi pitänyt’ kovasti kielttäät heiđät lähtemästä ’kieltää heitä lähtemästä KT 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kierskelehän</emphasis>  kieriskelemään, pyöriskelemään
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kierttäät</emphasis>  kiertää, å dreie, skru, omgå; joka eli ’tai’ mikä liikkui, sen piti kierttäät. Mennä ympäri KT 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kieruna</emphasis>  (saam. giron) kiiruna, tuntuririekko, fjellrype; kieruna|maa ’riekonpyynti|paikka’; kierunan, naalin eli hukan pyyđössä KT 119; vielä joku outariekko ja kierunaki KT 132; tässä Tuorisvaaran kieruna|rintheelä KT 237; Joku kieruna pyrätti äristen lenthoon heiđän pölättämänä sen päivä|unesta KT 353; kieruna|tokat KT 393
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiikaroittija</emphasis>  (no. kikkert ’kiikari’) kiikaroitsija, kiikarilla katsoja
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiikaroitteminen</emphasis>  kiikaroiminen, kiikarilla katsominen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiikkuut</emphasis>  (saam. gakcut) kiivetä, kivuta, kavuta, nousta (johonkin), å klatre opp; miehet ... kiikuthiin ylös pystön, savisen joventörmän KT 69; Huohottain hän oli kiikkunu ylös luo-kan KT 179; Rastikaisa on korkkee. Mies se pittää olla, joka kiikkuu sinne KT 189
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiikuskella</emphasis>  kiivetä, kavuta, kivuta, å klatre opp; met lähđemä kiikuskelehan ylös vaaran|-rinnettä KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiilo </emphasis> kiilto, loiste, glans; pieni ilon kiilo silmissä KT 256
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiilttävä</emphasis>  kiiltävä, blank, glinsende
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiiluilla  </emphasis>loistella; tyskäläisten biilin|lyhđyt juuri kiiluilthiin pilkkapimmeessä sađet|yössä KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiiluut</emphasis>  kiilua, loistaa, å lyse; Kaikki oli vain mustaa. Taivas sen sijhaan oli muuta. Pim-meenäki aamuna sieltä saattoi kiiluut tähtee; lukematon joukko sieltä näkyi nytki räpyttel-levän ’tuikkivan’ hänen silmhiin KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiini</emphasis>  aina (johonkin asti), perille, enda til; pakolaiset päästhiin kiini lakson pohjale KT 10; kiini kylhään asti ’aina kylään asti’ KT 38; kiini kylhään saakka KT 51; kiini Tuorisvaaran korkkeimalle lajele ’aina Tuorisvaaran korkeimmalle laelle (huipulle) asti’ KT 52; Ihmiset ahkeroithiin kuitenki kiini siksi ko ’aina siihen asti kun’ aurinko nousi korkkeimillens KT 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiintteinä</emphasis>  (kiinteinä) kireinä; poskilihat kiintteinä ja hamphaita pureskellen KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiipaisi</emphasis>  kipaisi, kiipesi (nopeasti); se [tie] kiipaisi vaaran yli KT 38; pojat ... kiipaisthiin ’nousivat (nopeasti)’ pystön, kivikköisen tunturinrintheen KT 190
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiiret</emphasis>  kiire, hast; Siitä oli syntyny kova kiiret KT 370; «Saattoi se kyllä tyskälainen am-muskella ilmhaanki ’ilmaan|kin’, ette fangit marsittais joutuisemmasti ’nopeammin’.» Viholisellahan oli aina kiiret AR 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiirettiit </emphasis> kiirehtiä, å skynde seg; AR 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiitelä</emphasis>  kiitellä, å takke (flere ganger); Vähästä het olthiin kiittelheet KT 11; ketä tässä nyt olis pitäny kiitelä KT 73; pitäis se piian ’ehkä’ ennen kiitelä ruvankanttajoita ko häntä [An-nia]. Niilehän ’(niille|hän) heille|hän’ se kuului kiitos KT 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kitsi </emphasis> keiturinkaritsa, vuohenkaritsa AR 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiittäät</emphasis>  kiittää, å takke; hän häättyy kiittäät itteensä ’hän joutuu kiittämään, hän saa kiittää itseään [omaa tyhmyyttään]’ KT 50; Nuoit jumalattomat ihmiset ei kyllä kiitetäkhään ’eivät kyllä kiitä|kään’ KT 73; Met saamma kiittäät hyväntahtoista, ystävälistä ja inhimilistä väärtti|joukkoo KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kiksi|niemi</emphasis>  saam. Giksenjárga, no. Børselvnes; Laivat kerithiin kattoohan ’ehtivät kadota’ heiđän silmistä Kiksiniemen vaaran taka ’taakse’ KT 353
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>killee</emphasis>  kilakka, kirkas; huuttain kovala, killeelä, läpileikkavalla ’läpi|tunkevalla’ äänelä ko-mento- ja kirous|sannoi ryssile ja vielä omileki ’omille|kin’ KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kilppaa</emphasis>  kilpaa, kilvan, om kapp
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kimalttava</emphasis>  (kuuluvasta, korkeasta komentoäänestä); Joku tyskälainen huuto kuului sieltä. Sen kimmeen ’kimeän’, kimalttavan äänen nämä miehet olthiin oppinheet tuntehan jo sota-vuosina KT 225  —&gt; killee
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kinterheilä</emphasis>  kintereillä, kannoilla, i hælene, like etter
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kintuila</emphasis>  (kintuilla) kintereillä, kannoilla, heti perässä; Iisakki vain käveli vaaraa poika hänen kintuila KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kipen</emphasis>  kipinä, kipuna, kypene, kyven, helt litt av noe; pieni harthauđen kipen mielessä KT 16; [usko] kyti pienenä kipenheenä ’kipeneenä’, siemenen suurukaisena KT 25; kipenheet ’kipinät’; kipenheitä ’kipinöitä’; Pieninki kipen ’kipinä’ saattais sytyttäät kauheen liekin KT 221; Pieni ilon kipen syttyi ämmin syđämheen KT 309; Toivon kipen oli taas syttyny heiđän sieluin ’sielujensa’ pohjalle KT 380
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kippee</emphasis>  kipeä, sairas, sjuk, vond; Lieneekö hän tullu kippeeksi? KT 12; Ämmi oli hyvin kippee, ja kivut tunnuthiin tyhä ’vain, yhä vain’ lissäänttyvän KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kipu </emphasis> smerte; kivut ’smertene’; Hansin ääni - - - «Hansi se on,» sanoi sairas [Anni-Kreeta-muori] äänheen. «Se on selvä. En mie unistele enkä kestämättömitten kippuin ’kipujen’ takia taajo enkä houraakhaan KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiraista  </emphasis>tulla kiroilleeksi, käyttää kirosanoja; Miksi net ...» hän kohta kiraissee, mutta muisti kyllä, ettei pitäis kirota KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiratti </emphasis> kärähti, napsahti (palaessaan); mies ... heitti täin arinhaan. Valkkeessa kiratti kerran KT 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirisi</emphasis>  ratisi, ritisi; kuurainen marjavarpu kirisi miesten jalkkoin alla, ko het kävelthiin KT 268; jalan alla kova, kirisseva ’narskuva, natiseva’ lumitie KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirjhaittaat</emphasis>  kirjoittaa (nopeasti, tuosta vaan), å skrive; Mies kirjhaitti ’otti ja kirjoitti’ vain kirjaan ihmisten velat KT 57; Olihan se opettaja kirjhaattanu faarin eđestä preevinki KT 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirjoitelthiin</emphasis>  kirjoittelivat; näile ihmisille, jokka ittensä tietämättä kirjoitelthiin historiaa KT 124
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirkko</emphasis>  kirke; Pyssyjoen kirkon polttaminen KT 332-333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirkko|huone</emphasis>  kirkko|rakennus; Viholinen oli alkanu saastuttahan vielä ’jopa’ pyssyjoki-laisten pyhhää, valkkeeta kirkkohuonettaki ’kirkko|rakennusta|kin’ KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirkon|maa</emphasis>  kirkko|maa, hautausmaa, kirke|gård
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirmheeltä</emphasis>  (kirmeältä), «kaffin» mausta, ehkä: paha, kitkerä; Se oli kuumaa, se maistui kirmheeltä ja palanheelta ’(palaneelta) poltetulta’ KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirota</emphasis>  käyttää kirosanoja, å banne, bruke bannord
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirous|sanat</emphasis>  kiro|sanat, bann|ord; Kiroussanoila hän [Äl-Jouni] olis loukanu tuota luotet-tavvaa miestä [Iisakkia]. - - - «Semmoiset sanat ei tultais minun syntisestä suusta Iisakin kuulten» KT 130
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirroila</emphasis>  kiroilla, å bruke bannord; kirroilehan ’kiroilemaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirrooja</emphasis>  kiroilija, en som banner
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirroominen</emphasis>  kiroileminen, kiroilu, bruk av bannord; hänen [Iisakin] Iisakki-äijivainaja oli kovasti kiellely heiltä, lapsilta kaikki kirroomisen KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirsi|maa</emphasis>  kirsi, routa|maa, iki|roudan|maa (routa ’tele’); Tyhä vainajat ja tuhotut ajoneuvot ja tankit olthiin jäänheet Litzajoven rannan kirsimaahan ikuisiksi aijoiksi KT 109; kirttä AR 278
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kirsti</emphasis>  KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kirventelehän</emphasis>  kirvelemään (kirvellä ’å svi’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kistrand</emphasis>  Porsangin vuonon länsipuolella;  —&gt; Pyssyjoven polttaminen;  —&gt; lääninpappi; Kistrannissa; Kistranhiin; lääki KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kittuva</emphasis>  (kituva) kivulloinen, vaivainen, heikko; Oli tässä [Maanalustievan kammissa] kyl-lä yksi kahđenkymmenenvuotinen krannipoikaki, partapoika, joka pimmeessä oli kittuval-la äänelä valetellu ’kituliaalla äänellä valehdellut’ suomen kieltä puhhuvalle tyskälaisele et-te vanha hän kyllä oli KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiussaahan</emphasis>  kiusaamaan (kiusata ’å plage, erte’); nämät kiussaavat unet KT 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kiussaila</emphasis>  kiusailla, å erte; Oli soma kiussaila nuoita tietämättömiitä KT 249; kiussailu ’(hän, se ei) kiusaillut’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivettänny</emphasis>  tehnyt kovaksi kuin kivi, kovettanut, paaduttanut, forherdet; Hän [Pikkupoika] oli kivettänny oman syđmen, eli oikheemin tuo talon polttaminen oli karkaissu pojan her-ken lapsen|syđämen KT 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivi|huone</emphasis>  lihansäilytyshuone, kellari KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivi|karko</emphasis>  (saam. gárgu) kivinen ranta, somerikko, sorainen ranta, grusbanke, stein-grunne, strandbredd
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivi|kova</emphasis>  stein|hard
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivi|rinne</emphasis>  kivinen, kallioinen rinne
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivi|ura</emphasis>  kummeli, kivilatomus; Mutta ura näkyi tievan lajela. Se oli merkkinä siitä, ette tästä meni vanha käimä|tie. Kivi|ura oli tunturitten fyyry|lyhty (no. fyr ’majakka’) KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivrin käyrin</emphasis>  tuohen käpristymisestä rullalle (kävertyä, kivertyä, käpristyä ’å krøke seg’) KT 343  —&gt; honka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kivvee </emphasis> kiveä ’kivi|kova’, ’hard som stein’; Sylilapsena jo poika oli ollu kivvee ’luja, kova kuin kivi’ KT 80
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Klaarikka</emphasis>  Katekismus eli Uskonopinselitykset selkeästi esitettyinä; «Ei sinun piđä varas-taat!» - - - Ei täälä ollu niin helppo muistaat kaikki <emphasis>Kymmenen käskyy</emphasis>. Heilä näjet ei ollu sattunu tulla otetuksi <emphasis>Klaarikkaakhaan</emphasis> myötä tänne tunturitten taka KT 79; Kaikki heilä oli jäänny oppimatta: Raamatun historia, Klaarikka, norjan kieli, äiđinkieli ja vieläpä räkinkiki ’laskeminen|kin’ KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>klasi </emphasis> (no. glas ’lasi’) ikkuna, vindu; klasi|reikä ’ikkuna-aukko’ AR 243
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Klemetti</emphasis>  nuori mies, lohenpyytäjä KT 78; Klemetti ja Albärtti KT 102; Klemetti ja Siig-valli menivät juoksujalkaa yli tunturin [kolmas käynti Pyssyjoen kylässä] KT 269-270; Pojat menthiin kattostahan Klemetin talloo KT 273; Siigvalli ja Klemetti tiedustelu|hom-missa ja käymässä Aittirudossa AR 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kliippa</emphasis>  (no. kles|klype) pyykki|poika; het hengastethiin vaatheet kuivaahan. Kliippoi pojat teheskelthiin ’laittelivat’ koivun|oksista. Puunkappalheen toisen pään het vain halkaistel-thiin vähän, ja kliippa oli valmis KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>klooraantunnu</emphasis>  (no. å klarne ’selvitä’) selvinnyt (kahvista), klarnet KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>klooratakhaan</emphasis>  selvittää|kään AR 144
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kläppi</emphasis>  lapsi, barn; AR 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>knapitti</emphasis> ’napitti’; knapitettu ’napitettu’; Viljoin ’ketjujen’ toisessa päässä oli hänellä kulta-kello knapitetun västin oikkeenpuolisessa alalummassa ’napitettujen liivien oikeanpuoli-sessa ala|taskussa’ KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>knappi </emphasis> (no. knapp) nappi; Joku neulaisi ’ompeli nopeasti’ knapin kulunheesheen paithaan KT 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ko</emphasis>  spørrepartikkel; Mutta otit ko ’otit|ko’ sie net poron korvat myötä KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ko</emphasis>  kun, når; mutta ko ’mutta kun’; silloin ko
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ko</emphasis>  ’kuin, som’; ennen ko ’ennen kuin’; niin kauvas ko ’niin kauas kuin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ko</emphasis>đ<emphasis role='bold'>in</emphasis>  —&gt; koti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kođin|väki</emphasis>  koti|väki; hetki ’he|kin’ olthiin jättänheet kođin ja kođin|väjen KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohđata</emphasis>  kohdata, tavata, å treffe, møtte; ahman ja hukan tunturin hiihtaja oli saattanu kohđata joka päivä KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohđi kahđalensa</emphasis>  seppo selälleen, aivan auki, helt åpen; Ođottamatta aukeni kođan koi-vu|puu|ovi kohđi kahđalensa KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohđi</emphasis>  kohti (+ partit.) luo, luokse, päin, mot; Pyssyjoki kierteli kiilttävänä ja kaunhiina hoppeevanana tänä auringonpaistheisena syyspäivänä kohđi pohjaista ’Pyssyjoki kierteli kiiltävänä ja kauniina hopea|vanana tänä auringonpaisteisena syyspäivänä pohjoista kohti’ KT 7; Mies kääntyi ja lähti kävelehän kohđi kottaa ja kottii (’kotaa ja kotia päin’) KT 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohđi|pystö</emphasis>  kohti|suora, pystysuora, lodd|rett; rinnet oli juovainen ’kivikkoinen’, ja välilä saattoi olla kohđipystö pahtaki ’pysty|suora kallio|kin’ KT 10; Hän näki tyskän offiseerin hyppäävän alas kohđipystöstä, viiđenkymmenen meetterin korkkeesta pahđasta KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohois</emphasis>  kohosi; ko mieliala kohois korkkeele ’kun mieliala kohosi korkealle’ KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kohta / kohtapa</emphasis>  melkein, lähes, nesten, nesten ikke; sakkeenlaista risukkoo, jonka läpi ihminen kohta ei päässy muuten ko pujettelemalla ’jokseenkin tiheää risukkoa, jonka läpi ihmisen oli melkein mahdotonta päästä muuten kuin pujottelemalla’ KT 10; Ko iltapuol-heen oli tullu kohtapa ’melkeinpä’ jo pimmee KT 56; ihmiset kattoskelthiin tuota liha-läjjää, minkä heiđän kohta vielä nukkuissa tuo mies oli tuonnu heile kaukaiselta tunturilta KT 89; kohta se [risuilla kamufloitu kammi] ei nävykhään tänne KT 187; Miehet täytethiin laukut kohta kannen alle KT 235; Koti jäi kohta auttiiksi ’lähes autioksi, tyhjäksi’ KT 247; Pimmeessä met viimen kävimä ’kävelimme’ kohta kottaa vasten ’lähes pahki kotaan’ ko kota oli niin hyvin risuila kamufleerattu KT 285; Vahingotta mies kuitenki pääsi kohtapa kiini toisele rannale ’melkein toiselle rannalle asti’ KT 398
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Koin|tähti</emphasis>  Aamu|tähti, Venus, morgen|stjerne; Pohjais|iđän ’koillisen’ taivhaala hän näki vielä ison Kointähđenki räphäättävän silmä ’vilkuttavan silmäänsä’ KT 171; Iso tähtiki itä-pohjaistaivhaala ’tähti|kin koillisella taivaalla’, jota entisen aijan ihmiset olthiin sanonheet Kointähđeksi eli Koiton|tähđeksi ’Aamu|tähdeksi’, oli nyt kađonu KT 396
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koiras|poro</emphasis>  poro|uros, hannkjønnrein; KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koitela </emphasis> koettaa, yrittää, å prøve (å gjøre); Ihmiset koitelthiin saađa iilatuksi niin paljon ko vähänkhään oli mahđolista, ennen ko het heitethiin ja otethiin illan ’ihmiset yrittivät saada iilatuksi niin paljon kuin suinkin mahdollista ennen kuin he lakkasivat [iilaamasta] ja päät-tivät työpäivän’ KT 83; Kuitenki ’ainakin’ oli pakko koitela pittäät näitä mettäkumppaniita hyvässä toivossa AR 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittaat</emphasis>  tulla (valoisa) aamu; siksi ko uusi toivon päivä taas koittais KT 98  —&gt; koitto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittaat</emphasis>  (koittaa) koettaa, yrittää, å prøve; «Koittaat se kuitenki pitäis hakkeet ’etsiä’ ruok-kaa, vaikka sieltä tulis ketä» KT 225; [jalka] oli rođattannu ’rusahtanut’ hänen koittaissa ’yrittäessään’ temmata sen irti KT 246; koittaat saađa jotaki kovotuksi ’kootuksi’ KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittelu / koitelu</emphasis>  (hän, se on, oli) koettanut, yrittänyt, koetellut; Iisakki jäi olehan unen ja valvheila olemisen rajamaalla. Kauvemaksi ’Kauemmas [uneen]’ mies ei päässy, vaikka kunka hän olis koittelu, tosinki koittelu ’vaikka hän kuinka olisi yritellyt, todella|kin yritel-lyt’ KT 161; Marthiini paikoittain oli hyppely ’hypellyt’ yhđelä jalala, paikoittain taas koitelu ominensaki kävelä ’koettanut kävellä omin|kin jaloin’ KT 246
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koitto</emphasis>  aamun|koitto, gry, demring; koitto oli jo alkamassa itähän ’tulemaan’ vähän itä|taiv-haale KT 130; Pohjais|itä|taivhaalta ’koilliselta taivaalta’ alkoi koitto KT 185
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittolainen</emphasis>  vähäinen aamunkajo, aamunkoiton aavistus; Pohjais|iđässä kiilui jo koittolai-nen KT 146
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittui</emphasis>  koitui, tuli, ble; vaanat ’niukat’ ruokavarat vähethiin päivä päivältä. Siitä koittui heile elämän pahhin ’pahin’ puoli KT 358
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koittuu</emphasis>  koittaa, tulee; Aamula koittuu taas uusi ja parempi päivä KT 286
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivu|kaarhaan</emphasis>  koivusta tehtyyn kaukaloon; kirvheelä veistethyyn koivukaarhaan KT 152  —&gt; puu|kaarhoin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivukko</emphasis>  koivikko, bjørkelund
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivun|lalva</emphasis>  koivun|latva (lalva ’latva, tretopp’); koivun|lalvoi ’koivun|latvoja’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivun|tyvviin</emphasis> (koivun|tyvien); tyvi ’kanto, juuri’; ehkä myös ’runko’; paksujen koivun-tyvviin katkominen ... KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivun|urppaa</emphasis>  ehkä: koivun|urpuja (vai: silmuja?); AR 327
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivupuu|luova</emphasis>  koivusta tehty luova, säilytyskoju KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivu|rungan</emphasis>  ehkä: koivua kasvavan kapean laakson; Skierrisen kivi- ja pounu|rannan kautta het jatkathiin ja menthiin läpi vanhan joven kaivaman koivurungan, ja päästiin niin ko päästhiinki Kurkkiin|suvanon alapuolele entisheen, tunnethuun kaalama|paikhaan KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koivu|valkkee</emphasis>  koivu|valkea, nuotio jossa palaa koivupuuta (valkkee ’bål, ild’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kojama</emphasis>  (saam. goadjin) kojamo, (uros)lohi; Pahtasuvanon alapuolta ’Pahtasuvannon alta, alapuolelta’ miehet löyđethiin ison kojaman joven hoikasta nuorasta - - - Iso kojama oli hil-jain ’myöhään’ syksylä noussu jokheen ja oli vieläki kirkas ja hyvä KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kojetteli</emphasis>  (koetteli) yritteli; Voimala Iisakki kojetteli saađa sormet tottelehan KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kojetti</emphasis>  (hän) koetti, yritti; hän kojetti jättäät ajatukset syylisyyđestä KT 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kojettu</emphasis>  koettu (kokkeet ’kokea’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokkeet</emphasis>  kokea, joutua kokemaan, å oppleve; kokkeet tämänlaisen ... aijan AR 48
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokko</emphasis>  (lat. aquila) kotka, ørn; [lihan] het ... viethiin luovan alle, jossa sen piti säilyyt met-tän eläviltä ja linnuilta - - - Korppi ja kokko oltais muutoin hakanheet ja pilanheet kaikki ihmisten ruokavarat KT 151; AR 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokkoontuut</emphasis>  kokoontua, kertyä, å (for)samle seg, samle seg opp; Järven mukassa on mon-ta syvvää kuoppaa, joihin rautu saattaa kokkoontuut joskus kutema-aikana KT 125; Yksi nuori mies ... poltti täit. «Lämmitelkkää nyt sielä valkkeessa, etettä ’ettette’ tarvitte kok-hoonttuut minun kainaloihin» KT 330; Kaikki tavara oli ollu kortila - - - Mistäpä se sitte ihmisille oliskhaan pitäny kokkoontuut ’kertyä’ tavaraa AR 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokkoot</emphasis>  koota, å samle; Monesti saattoi mies ... kuorustaat ’riisua’ paiđan päältä ja kok-koot täit pois KT 330; Ei löytyny mithään kokkoomista ’(kokoamista) koottavaa’ KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kokko|sokan|suvanto</emphasis>  AR 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koko</emphasis>  edes; «Semmoisheen kysymykseen mie en viiti koko vastatakhaan ’en viitsi edes vastata(kaan)’ KT 171; «Tyskälainen ei tulis tänne. Ei se koko tohtiskhaan ’edes uskaltaisi-kaan’ tulla» KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koko|gryyni|velli</emphasis>  lihakeitto, jossa on lampaanlihaa ja kokonaisia ohraryynejä (kokonaiset ryynit &gt; &lt; rikotut ryynit) KT 415
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokonhans</emphasis>  kokonaan, tyystin, helt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokon|merkit</emphasis>  AR 277;  —&gt; kokko
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kokousten kävvijä</emphasis>  lestadiolaisten kokouksissa käyvä ihminen; Viimeksi veisasti vielä joku kokousten kävvijä virrenki KT 157
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kolmihaarainen kuru</emphasis>  (kartta: saam. Golmma|hárat|johka, kv. Kolmihaarainen kurunjoki  —&gt; Puoltši); AR 85; AR 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kolo</emphasis>  kolkko, kauhistuttava, stygg, forferdelig; AR 481
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kolominen</emphasis>  salvaminen, loveaminen, puiden veistäminen hirsien tapaan rakennuspuiksi; Kirvesmiehile alkoi kauhee puunhakko, paksuin koivuntyvviin katkominen, ... ja kolomi-nen, ettei puut lahottais ’Kirvesmiehille alkoi kauhea puunhakkuu, paksujen koivun|tyvien katkominen, ... ja salvaminen, jotteivat puut lahoaisi’ KT 21; monta pitkää, kolottuu koivu-rankkaa KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kolonni </emphasis> (no. kolonne) kolonna, rivistö; Nyt kolonni kolonnin pörhään juti kohđi tyskälais-ten isänmaata! KT 22; ruvankanttajat ... jääthiin ... ođottelehan väliaikkaa, ette kolonni katkkeis ’katkeaisi’ KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komenella</emphasis>  (eivät) komentele; Äl-Jouni ajatteli, ettei net kaatunheet nyt kuitenkhaan ’aina-kaan’ komenella meitä KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komenttoo </emphasis> komentoa, käskyä; hänen sormet olthiin kuitenki kylmästä kauheesti kangis-tuksissa, eikä net tahtonheet totela hänen komenttoo KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komenttaat</emphasis>  komentaa, å kommandere; hän oli antanu komenttaat ittensä lähtehän sota-retkele ’hän oli antanut komentaa itsensä lähtemään sotaretkelle’ KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komfortti</emphasis>  (no. komfort) mukavuus
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komfyyri</emphasis>  (no. komfyr) hella; uuni, komfyyri, oli melkkeinpä sulanu köökin loukhoon ’keittiön nurkkaan’ AR 221; komfyyrin paisti|uunissa AR 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kommee </emphasis> komea, flott, imponerende, mektig, majestetisk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kommenteeraten </emphasis> kommentoiden (no. å kommentere ’kommentoida’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kommi </emphasis> (saam. gumma) kulho, kum; Tuossa kommissa on rassuuta ’rasvaa’ jos halluut ’haluat’ KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kommuuni</emphasis>  (no. kommune) kunta; kommuunin|nauta AR 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komo</emphasis>  kohollaan oleva kivi tai jää; Äl-Jouni vielä kaappais isoila kourila yhđen [raudun] vähän alemppaa. Hän oli ... nähny kalan komon alla KT 131; suojan mie löysin jonku kiven komon alta KT 202; kolme miestä istuskeli valkkeen rannassa Pahtasuvanon alapäässä pie-nen komopahđan alla KT 214; turvet|komo KT 212; komo|kivi  AR 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>komppani </emphasis> (no. kompani) komppania; «Kompani <emphasis>helt om holdt</emphasis>» (holdt sa. Halt! ’Seis!) AR 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konnuttellija</emphasis>  ilveilijä, huumorismies, leikinlaskija, en spøkefull person; Joku tupakaton ’jolla [myöskään, hänelläkään] ei ollut tupakkaa’ konnuttellija aikoi annastaat miehele vähän tupakkaa piiphuun KT 20; Yksi veljeksistä, joka oli pikku konnuttellija sanoi - - - toiset naurattethiin hänen sannoi ’sanojaan’ AR 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konnuuđella</emphasis>  konnuudella, viekkaudella ja vääryydellä; Ei Iisakki ajatellu tehđä tätä jotaki [yllätystä] milhään konnuuđella KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konsti </emphasis> (no. konst) keino; Muutakhaan konsti ’(konstii) keinoa’ pyssyjokilaisila ei ollu löy-tyny elämänsäilyttämisheen [kuin vaihtaa hillat tavaraan] KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konttain</emphasis>  kontaten, konttaamalla; Kiini|ottamisen uhalaki ’kiinni|joutumisen uhalla|kin’ kaksi miestä lähti konttain sinne. Viimi matkan het vielä tehthiin matkaa vattalans ’jopa vatsallaan (ryömien)’ KT 233
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kontti</emphasis>  ydinluu, margebein;  —&gt; yđin|kontti; Tässä tullee vielä kontti ja liemikuppi KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konflytti</emphasis>  (no. konvolutt) kirjekuori; emäntä ... oli ojentanu  miehele militäärhistä tulheen, ruskeen konflytin ’puolustusvoimilta tulleen ruskean kirjekuoren’ KT 164
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>konvoiji</emphasis>  (no. konvoi ’det at handelsskip i følge blir eskortert av krigsskip’) saattue; Sielä [Jäämerellä] on piian havaittu kuorma- ja sotalaivakonvoijin ’ehkä huomattu ... saattue, tehty havainto ... saattueesta’ KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koomilisuus</emphasis>  koomillisuus, koomisuus KT 169
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Koosseni</emphasis>  Goosen; keitästämmä vain lihavan lihapađan. Elämä ’elämme’ niinko israelilai-set Egyptin Koossenissa! KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kopan|ruto</emphasis>  —&gt; ruto; hän [Anni] oli paimenellu ruokkovanhemitten karjaa Kopanruđon talvipaikassa ja Paivujoven sisälä KT 154; Kopanruthoon KT 155; Kopan|ruđossa KT 281; AR 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kopara</emphasis>  (saam. guobir ’klov’) sorkka tai kavio, poron kopara; Hän oli ... pannu ’lähtenyt’ toisten miesten pörhään juosten mitä jo koparoista ’kintuista’ vähänkhään oli lähteny KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korisseva</emphasis>  koriseva, kuriseva; löyttäät jotaki, millä täyttäis tyyhän, korissevan vattan KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koristelehan</emphasis>  siivoilemaan KT 150
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koristen </emphasis> kuristen; vatta koristen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korjaakkaa</emphasis>  korjatkaa, ottakaa talteen; Korjaakkaa pojat tyhä korvat ’ottakaa, pojat, vain talteen korvat [poroilta, jotka olette ottaneet niestaporoiksi]’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korjais</emphasis>  korjasi, sai sadoksi; Ihminen kylväis ’kylvi’ vihhaa ja korjais vihhaa KT 95-96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korjata</emphasis>  panna talteen, panna korjuuseen, piilottaa, å gjemme; (hän) haki methään korjatun pyssyn ja kiikarin KT 85; Ko heilä ennen oli ollu pyssy myötä, het olthiin korjanheet sen methään ylipuolele tietä KT 337
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korjussa </emphasis> (korjuussa) tallessa, piilossa, varastossa; Kokki ... haki monta ’muutaman’ poron kieltä korjusta ’tallesta’ luovan päältä ’säilytyslavalta’ KT 173; Anni kokkoili katajan|mar-joi ... ja vei net korjhuun ’talteen, varastoon’ KT 237; Korjussa ’piilossa’ oli kuitenki ’aina-kin’ haulikoita. Petäjissä net hengathiin ’riippuivat’ sielä jossaki KT 263; Korjustans punai-nen kettu kuuli jäniksen likenevän AR 349
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korkkee</emphasis>  korkea, (äänestä) kova, høy; korkkeela ’korkealla’; Kuosuvaaran korkkeimalle lajele ’korkeimmalle laelle’ (laki ’huippu’, ’topp’) KT 9; korkkeimillens ’korkeimmilleen, lakipisteeseensä’ KT 79; täälä näin korkkeelä pohjaisessa ’ylhäällä pohjoisessa’ KT 237; Niin korkkeela ’kovalla’ äänelä ko mies mitenkhään saattoi, hän huusi toisile: «TYYSKÄ-LAISET» KT 370
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korkkee|kattoinen</emphasis>  jonka katto on korkealla; Korkkeekattoinen kirkko tämä luonto onki. Korkkeekattoisempi ko ihmisten pystyttämä kirkko koskhaan saattais tulla KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korkkee|paino</emphasis>  høy|trykk ’korkea|paine’; sielun korkkeepaino ja kalvaava omantunnon vaiva KT 268
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korkkeus</emphasis>  korkeus, høyde; korkkeuđesta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korkukaisina </emphasis> korkuisina; oikkeeta myrskyilmaa, ko paarot menhään ’aallot (menevät) vyöryvät’ kymmenen meetterin korkukaisina KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korporaali </emphasis> (no. korporal) korpraali; AR 489
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korppi</emphasis>  (lat. corvus corax, ru. korp) ravn; Kaukana näkyi korppi lentelevän ... Se oli hake-massa raattoi ’etsimässä raatoja’ KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kortila</emphasis>  (osto)kortilla, jolla sai säännöstelyn alaista tavaraa; Kaikki oli ollu kortila KT 20; Kengät olthiin olheet vain kortila sođanaikana, niin ko kaikki muuki tavara ’kenkiä sai vain ostokorteilla niin kuin sota-aikana kaikkea muutakin tavaraa’ KT 45; kortilakhaan ’(ei) kortilla|kaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korttelin verran</emphasis>  (saam. goartil ’kortteli, vaaksa, kvart alen, avstånd mellom strakt tømmel og pekefinger som lengdemål’) vaaksan verran; eđelisenä yönä oli taas satanu kortelin uutta lunta tunturille KT 410
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korva</emphasis>  øre; [poron] korvat ovat tärkeät omistajan korvamerkkien takia tai niiden puuttu-misen, jolloin on kyseessä peura, øremerkede reinsørene; Lihat pitäis panna luovhaan. Ja korvat korhjuun ’talteen’! Saapi anttaat net poromies Aslakalle ko rauha tullee. 30 kruunuu tahtoo hän porosta KT 242
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korva|kalvo</emphasis> täry|kalvo, tromme|hinne
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korva|puolela</emphasis>  puolella korvalla; Siksi ämmi jäiki kuuntelehan toisten puhetta vain korva-puolela KT 378
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korvat pystössä</emphasis>  —&gt; pystö
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korvhaan|pistävä</emphasis>  korviin sattuva; korvhaanpistävää ulvonttaa [pommituksen ja laukaus-ten ääniä] KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korviin ympäri</emphasis>  ympäri korvia
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>korvittomat</emphasis>  (korvattomat) kuurot; Esivallat olthiin korvittomat hänen [Anna-Kreetan] vai-voile. Jumala se piian ’ehkä’ kuulis KT 377
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koska</emphasis>  milloin, jolloin, kun, når, da
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koskakhoon</emphasis>  (koska|ko|han) milloin|ko|han, når tid det måtte være; koskakhoon net tyskä-laiset jätettäis ’jättäisivät’ Pyssyjoven KT 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koska|ki</emphasis>  aina|kin; niinko varkhaat koskaki KT 17
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Koskamo</emphasis>  saarnamies Olli Koskamo; AR 246
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koskeet</emphasis>  koskea, koskettaa, å røre, berøre; jos ihminen käđelä tahi olala ’kädellään tai olka-päällään’ sattui koskeet niihin [puunoksiin] ’sattui koskettamaan’ KT 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koskelo</emphasis>  (lat. mergus)  useita lajeja koskeloita, myös sotkat ovat samaa sukua; fisk|ender, dykk|ender;  —&gt; merilinnut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koskattaat</emphasis> / <emphasis role='bold'>koskhaattaat  </emphasis>koskettaa, å røre; koskhaatti ’(hän) kosketti’ sormenpäilä maata KT 88; Jos joku ... sattui koskattaat okshaan, sai hän kylmää sađetvettä niskhaan KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kossila</emphasis>  (kosia ’å fri’) kosima|puuhissa AR 129; kossi|matkala AR 130; kossima|matka ’ko-sio|matka’ AR 176; Toinen vissiin kossila ’kosio|reissulla’ ja kaveri kossi|miehenä ’puhe|-miehenä’ AR 206
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kostaat</emphasis>  kostaa, å hevne seg på noen; syđämessä Pikkupoika lupais ’lupasi’ kostaat tyskä-laisele tuon talon polttamisen KT 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koste</emphasis>  (saam. goatnil) akan|virta, bakevje; kostheet AR 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kostua</emphasis>  kastua, å bli våt, bli fuktig; vaatheet olthiin kostunheet ’olivat kastuneet’ KT 10
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kostua</emphasis>  (saam. goastat) päästä perille (huonoista olosuhteista huolimatta), å komme seg fram, nå fram; Hän [nilkkansa loukannut Marthiini] ei ollu ennää kostunu ’pystynyt kulke-maan’ omin voimin. Häntä olthiin toiset joutunheet taluttelehan yli tunturin KT 246; netki [Maanalustievan kuopassa elävät vanhat ihmiset] aijothiin siirttyyt, mutta hän [Iisakki] ei uskonu siitä kyllä tulevan mithään ... ko net ihmiset ei olis kostunheet lähtehän ’kyenneet lähtemään’ kauvemaksi KT 252; ko hän [Anni-Kreeta-ämmi] oli välilä tullu niin sairhaaksi, ettei hän ennää kostunu kävelä omin voimin KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kota</emphasis>  (saam. goahti) gamme; kothaan ’kotaan’; Mies . . . lähti kävelehän kohđi kottaa ja kottii ’kotaa ja kotia kohti’ KT 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kota|koulu</emphasis>  Pyssyjoen lastenkoulu KT 79; Kentässä het olthiin käynheet kotakouluu ennen sottaa, muutamat jo Ensimäisen maailmansođan aikana KT 219; Se heiđän koulu ei ollu kyllä ollukhaan niin rappee ’runsas’. Nuorimat heistä olthiin käynheet kaksi, kolme vuotta kotakouluu, 12 viikkoo vuođessa. - - - Mutta olis heilä saannu olla opettaja, joka olis saat-tanu Heiđän Kielen KT 218; «Auta lähimäistä! Rakasta lähimäistä!» Näin hän [Iisakki] oli oppinu kotakoulussa vain oliko se rippikoulussa sottiin välisenä lyhykäisenä rauhanaikana KT 405; Tällä matkala Aittiruđon emäntä [Elli] oli oppinu enämän ko Kaarasjoven kota-koulussa. Silloin hän ei ollu puhelu ko saamen kieltä AR 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kotalainen</emphasis>  kotanen, pienehkö kota, ganske liten, beskjedent gamme
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kota|sija</emphasis>  laavu|paikka; Miehet sivvutethiin Hukka|mukan ja Palaisen kota|sijan kentän KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kota|suvanto</emphasis>; Samassa alkoiki kyllä nousehan savvuu ’savua’ jokivarrelta. «Se savvu noussee Kotasuvanon pohjaisenpuolelta» KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kota|väjele</emphasis>  kota|väki ’kodassa asuvat ihmiset’; hän oli löytäny ruokkaa nälkkyvälle kota-väjele, joka nyt oli hänen talonväki, hänen oman, maaimale haijaantunheen perheen sijala  ’maailmalle hajaantuneen perheensä sijasta’ KT 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koti</emphasis>  hjem; kođin ’kodin’; kottii ’kotia’; koti oli saanu nimen niin ko ihminenki - - - Koti oli persoona, eikä mikhään mitätön kalu KT 97; lähteet kottoo ’kotoa lähteminen, å dra hjemmefra’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koti|kastet</emphasis>  koti|kaste, hjemme|dop; [Naapuri] saattoi suorittaa kotikastheen, jos joku haluis kastaat lapsen ennen ko kylässä oli kirkkopyhä KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koti|kota</emphasis>  hjemgamme; olthiin kuosuvaarantakalaiset paranelheet koti|kottaa - - - lissää pystö|puita - - - paksumat iilat KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koti|pounu</emphasis>  koti|keko (muurahaiskeosta) KT 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kottaa</emphasis>  kotaa  —&gt; kota
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kottii</emphasis>  kotia  —&gt; koti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kotti|ruđon|oja</emphasis>  —&gt; Kottiruto AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kotti|ruto</emphasis>  kartassa Godde|rohto / Tunturin|ruto: [Maanalustievan kuoppa – Paivumukka] Miehet kaalethiin ’kahlasivat’ Tuorisjoven poikki entisestä kaalamapaikasta ja kiikuthiin ’nousivat’ Kottiruđon ojan päälle. Siihen het jääthiin päiväksi lanttojärvisen rannale KT 230; [Kottiruđon ojan päällä, järvilanttosen rannalla] Jos mithään vaaralista itäis ’jotain vaarallista ilmestyisi siihen’ heiđän likele, vahti pitäis aijoissa ’ajoissa’ jo anttaat merkin heile, ette het päästäis Kottiruđon sisäle ja Sitnulakson kautta Kottisokhaan. Sinne se ei tulis tyskälainen heiđän pörhään KT 230; Taas miehet laskethiin alas Kottiruđon ojareik-kää, niin ko ennenki, ko het talven aikana olthiin tulemassa riekonpyyđöstä KT 231; AR 89; AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kotti|sokka</emphasis>  saam. Stuorra Godde|
  </para>

  <para>
ohkka (goddi ’peura, villrein’,
  </para>

  <para>
ohkka ’laki, huippu, topp’), no. Villreintoppen (507 m), Tuorisjoen oikealla puolella, noin 6 km Pyssyjoen kir-kosta kaakkoon; KT 332; Pohjaisheen kalttevaa Kottisokan rinnettä miehet laskeskelthiin kiini Kottiruthoon ja sieltä Tuorisjoven lakson sisäle, kaalastelthiin matalan joven ja vase-manpuolen ranttaa het kävelthiin pimmeetä mettää vanhaasheen polkhuun saakka. Siitä het käännythiin kylhään päin. Miehet kierrethiin Kukkujänkänsokan kaukkaa etelänpuolelta sokkaa, jossa oli kaksi tyskälaisten puoleksi pahtoin välhiin ’jyrkkien kallioiden väliin’ muurattuu kivipunkkerii KT 335
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kotti|vaara</emphasis>  (kartta: Gottet|várri); vanhaa Kottivaara, villiporoin laiđun AR 7; AR 117
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kottoo</emphasis>  kotoa  —&gt; koti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koulu|huone</emphasis>  koulu|talo; Kentän kouluhuone ja opettaja KT 198-199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koulu|laulu</emphasis>  skolesang; Aijan kuluksi mettän assujat laulethiin jonku koululaulunki KT 157
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koura</emphasis>  käsi, nyrkki, neve, hånd; Hänelä olthiin vankat ’vahvat’ työmiehen kourat KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kouralinen</emphasis>  kourallinen, håndfull; Kyllä se mie pistän sitä [kahvia] kattilhaan vaikkapa pari, kolmeki kouralista KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kouru|sölkä</emphasis>  selkä, joka on kourullaan; kyyristi joki voimakkaan kourusölän KT 8
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>koutui</emphasis>  tulla pintaan, pysyä pinnalla; meri kiehui ko kala koutui ’kalaa nousi pintaan’ KT 23; Venet koutui ’pysyi pinnalla, kellui’ AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kova</emphasis>  ankara, streng, hard; näinä kovina päivinä; kovissa kolmissakymmenissä ’kovalla kolmekymmentäluvulla, 30-luvun pula-aikana’ KT 357; Kovemissa nelissäkymmenissä ’[Vielä] kovemmalla 1940-luvulla’ KT 358
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kova|säinen</emphasis>  myrskyisä, myrskylle altis; kova|säisile ’myrskyisille’; Kovasäishiin niemen-nokhiin ’myrskyisiin niemenkärkiin’ KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kova sää</emphasis>  myrsky, raju|ilma, storm, uvær; «Sehän se [Aaro] tuliki niin ko kova sää minun [Annin] nuorheen tyttären|syđämheen ’nuoren tytön sydämeeni’ KT 155; kovan sään aika-na ’myrskyn kestäessä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kovossa</emphasis>  koossa, koolla, samlet (kovossa &gt; &lt; hajalla); Koko bataljuuni oli seisonu kovossa haminassa ’koolla satamassa’, ennen ko käsky oli annettu siirtymisestä vähän hajale vieri-puolheen ’hajaantumaan syrjemmälle’ KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kovota</emphasis>  koota, å samle; Ennen päivän työ alkkuu, ihminen tarvitti vielä leväättäät ja kovota lissää voimaa KT 89; tavarat, joita ihmiset köyhyyđen läpi olthiin saanheet kovotuksi ’koo-tuksi’ KT 104; mitä ihmiset ... olthiin kovonheet ’olivat koonneet’ KT 104; kovota talven hillat AR 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kovvempi</emphasis>  kovempi; Vielä kivveeki kovvempi ’vielä kiveäkin kovempi’ KT 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kovvii</emphasis>  kovia —&gt; kova
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kraagi</emphasis>  (no. Krag-Jørgensen -gevær) norjalainen armeijan kivääri; Monta Kraakkii ’Muu-tama Krag-kivääri’ KT 36; Kraagila kyllä saattais amppuut villiporon eli peuran, jos vain pääsis ampumarajhaan KT 36; Kraagin luođi oli menny vaseman lavan läpi KT 86; Kahđe-la miehelä oli Kraagi valakassa KT 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krambuođi </emphasis> (no. krambu ’landhandel’) kauppa; krambuođin oli viholinen poltastannu AR 110
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranaattiin</emphasis>  kranaattien KT 320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni</emphasis>  (no. granne ’nabo’) naapuri; krannii ’(krannia) naapuria’; krannitta ’ilman krannia’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krannikset </emphasis> naapurukset, naapurit KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni|laavo</emphasis>  naapuri|laavu AR 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni|poika</emphasis>  naapurin|poika
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni|puura</emphasis>  varastorakennus, jossa naapurit asuivat; AR 257
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni|talo</emphasis>  naaapuri|talo, nabo|hus
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranni|tytär</emphasis>  naapurin|tyttö
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kranttu</emphasis>  kronkeli, valikoiva siinä mitä suostuu syömään, mitä ei
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krantustella</emphasis>  olla kranttu, kronglata ruuan kanssa; Ei sopinu krantustella tänä syksynä. Se joka oli kranttu, sai olla ruvatta KT 271
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krapista / rapista</emphasis>  å rasle; Saattoi se olla vaikka lintu, joka rapisten lennästi ’lensi (nope-asti)’ methään - - - mikä kuului krapissevan ’rapisevan’ puihin AR 20; krapisten AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kreasuutta</emphasis>  (no. kreosot ’væske av løvtretjære som brukes til impregnering og desinfi-sering’) kreosootti; [kreosoottia käytetään desinfioimiseen ja puun lahosuojaukseen; se sisältää mm. kreosoleja, jotka ovat ihoa syövyttäviä, myrkyllisiä aineita; kun perääntyvät saksalaiset pilasivat tahallaan leipävaraston kreosootilla, tarkoitus oli, ettei kukaan voisi syödä niitä myrkytettyjä leipiä]; Tyskän sotamiehen syyryy kreasuutta|tumppu ’kreasuutalla pilattua saksan sotamiehen hapanlimppua’ heilä [Siigvallilla ja Klemetillä] oli matka|nies-tana laukussa AR 192; «Tyskän pilattuu leippää ihmiset on löytänheet Patokođanmukasta, mutta niissä on niin paljon kreasuuttaa, ettei net kyllä kelvattais ihmisen ruvaksi AR 197; AR 207; Tyskän sotamiehen kreasuutala voiđelttuu leippää AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kreasuutta|makkuukhaan</emphasis>  kreosootin makua|kaan (maku ’smak’); Tässä leivässä se ei ollu kreasuutta|makhuukhaan AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kreasuutta|tolppa</emphasis>  kreosootilla kyllästetty puhelinpylväs AR 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kreasuutta|tumppu</emphasis>  AR 206
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kroppi </emphasis> (no. kropp) ruumis; Hyvin sie [Kuosuvaaran turvetkammi] olet lämmitelly ’läm-mittänyt’ minun kylmää kroppii KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krouvi / krovvi</emphasis>  (no. grov ’karkea’) karkea; faarin krouvissa työkourassa pännä ’kynä’ ei ollu tahtonu pyssyyt niin hyvin KT 199; krovvi leipä AR 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kruunun|tie</emphasis> valtatie 98 Ifjordista ja Kunesista Pyssyjokeen ja Pyssyjoesta Lemmijokeen, Lakselviin; kruununtieltä sen sijhaan kantoi tuuli biilin ja motorisykkelin surinaa miesten kuuntelevhiin korvhiin KT 59; sielä kruununtielä oli väkkee jutamassa Lemmijokheen päin KT 110; Kuukausittain tyskälainen oli siirtely ’siirrellyt’  sotaväkkee ja -tavaraa pitkin näitä Pohjais-Norjan juuri valmistunheita kruununteitä (s. 317) Kirkkoniemen ja Kaarasjoven kautta Suomheen KT 316-317; kruununtie ylhäältä katsottuna maisemassa, Ellin ja Soffin käynti Ullukapperin laella katsomassa, mitä kruununtiellä liikkui AR 117-119
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kruununtien itäpuoli</emphasis>; mm. Jussan talo, Petterin talo; [Jussan talolta] Miehet jatkathiin kulkkuu ithään päin, het menthiin Petterin talon sivvu, kaalastethiin Paivurungan ja noust-hiin Pikkuluokkaa ylös. Luokan päältä miehet käännythiin enämen pohjaista kohđi, Laat-jänkän ranttaa het kuljethiin siksi ko tulthiin Ruostetkuopan kohđale. Siitä het laskethiin luokan alle. Sinne oli Petteri kaivanu maahan putaatti|ankan - - - Ruostetmukkaa het noust-hiin taas takaisin jänkän ranthaan. Vanhaata polkkuu het seurathiin Pitšipahđan laathaan kautta ja menthiin kruununtien yli Patokođanmukhaan saakka. Siitä löytyi tyskälaisten leivänsäilytyspaikka KT 178; Parisattaa meetterii tien ylipuolela miehet havaitthiin monta-kymmentä tyskän leippää. Net het otethiin niestaksi. Vanhaata hevos- ja käimätietä kave-rukset kuljeskelthiin Tuorisjoven kaalamapaikhaan ja seurathiin tietä Lauriin. Laurin joven sisälä oli lammastokka - - - Are huvvais ’huusi’ Kellolamphaan nimen - - - miehet tunnet-hiin net Jussan-Soffin lamphaiksi KT 336
  </para>

  <para>
– Paivu|runka
  </para>

  <para>
– Pikku|luokka
  </para>

  <para>
– Laat|jänkän ranta
  </para>

  <para>
– Ruostet|kuoppa
  </para>

  <para>
– Ruostet|mukka
  </para>

  <para>
– Pitšipahđan laatas
  </para>

  <para>
– Patokođan|mukka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kruununtien länsipuoli</emphasis>, mm. Paussokka; vähän piilopaikkoi - - - Paussokka  [—&gt; Paus-sokka] - - - likemäksi ette likemäksi kyllää. Miehet sivvutethiin Hukkamukan ja Palaisen kotasijan kentän, hypäthiin yli rapakkoisen [s. 70] ojankuopan ja siitä het kuorathiin ihmi-sen vanhaata käimätietä Laathaan, siksi ko het päästhiin Hietatien päälle. - - - miehet las-kethiin alas Hietatien, hypäthiin Hannin Niileksen ojan poikki, - - - ja käännythiin käve-lehän Käyräjärven etelänpuolista luhta- eli kenkäheinäranttaa Käyräjärven luokan alustaa merheen päin  [—&gt; Käyräjärvi]  - - - Järven alapäästä heilä oli meininki käänttyyt Aalkhaan - - - Aaronin putaattimaalle, puolentoista sattaa meetterii alapuolele talloo KT 69-70; Ruto, Jounin kylä; Pausjänkkä; Willen talo; kenttä; venethamina; Piipahta; Syyrykopan niemi; Niemisokka; Simonin tupa; Karhukuoppa KT 176-177; Maraston käimätietä het tulthiin kruununtien ylipuolele ja päästhiin ilman muuta yli tien. Rapakkoisen Laatjänkän järven pohjaisenpäätä het seurailthiin käimätietä ja laskethiin Hannin Niileksen ojareikkää petäjät-tömhään Outhaan. Kylän vestapuolta, Aalkkan kautta, miehet kävelthiin kiini jovenrant-haan, Anttonin suvanon alapäähän KT 231; Tie oli tyyhä. Laatjänkän itäranttaa miehet kävelthiin ja tulthiin Pitšipahđan kautta luokan päälle. Juhan-Petterin talo näkyi ehheenä - - - miehet käännythiin Hukkaruthoon päin. Hukkaruđon Antin talloo ei näkyny. Ođottamatta ’joutumatta odottamaan’ miehet päästhiin taas tien yli KT 336
  </para>

  <para>
– Paus|sokka
  </para>

  <para>
– Hukka|mukka
  </para>

  <para>
– Palaisen kotasijan kenttä
  </para>

  <para>
– Laatas (Laathaan)
  </para>

  <para>
– Hieta|tie
  </para>

  <para>
– Hannin Niileksen oja
  </para>

  <para>
– Käyrä|järvi
  </para>

  <para>
– Käyrä|järven luokka
  </para>

  <para>
– Aalkka
  </para>

  <para>
– Aaronin putaattimaa
  </para>

  <para>
– Ruto
  </para>

  <para>
– Jounin kylä
  </para>

  <para>
– Paus|jänkkä
  </para>

  <para>
– Willen talo
  </para>

  <para>
– kenttä
  </para>

  <para>
– venet|hamina
  </para>

  <para>
– Piipahta
  </para>

  <para>
– Syyrykopan niemi
  </para>

  <para>
– Niemi|sokka
  </para>

  <para>
– Simonin tupa
  </para>

  <para>
– Karhu|kuoppa
  </para>

  <para>
– Maraston käimä|tie
  </para>

  <para>
– Laat|jänkän järvi
  </para>

  <para>
– petäjätön Outa
  </para>

  <para>
– Anttonin suvanto
  </para>

  <para>
– Pitši|pahta
  </para>

  <para>
– Juhan-Petterin talo
  </para>

  <para>
– Hukka|ruto
  </para>

  <para>
– Hukkaruđon Antin talo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kruununtien ylitys</emphasis>;  Vasta Liikajoven etelänpuolta kalankanttajat liukattethiin yli tien kah-đen kolonnin vällii ’kahden kolonnan välistä’ - - - miehet kävelthiin Riukkuin kautta Kei-nolupon päälle KT 235; Äl-Jouni käveli kahđen kumppanin, kranni-Iisakin ja Hansin kans, läpi Hukkaruđon. Kruununtien poikki het päästhiin ilman muuta ... Patokođanmukka oli ensimäinen paikka, missä het aijothiin käväistä KT 235
  </para>

  <para>
– Liikajoki
  </para>

  <para>
– Riukkuin?
  </para>

  <para>
– Keinoluppo
  </para>

  <para>
– Hukka|ruto
  </para>

  <para>
– Patokođan|mukka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kruusi|kuppi</emphasis>  (no. krus ’muki’); Vierhaile emäntä antoi lihat fathiin ja liemen kruusikup-hiin. Talonväki otti lihan kätheen ja liemen puukuphiin, gukshiin AR 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>krystallin selvä</emphasis>  (no. krystall|klar) kristallinkirkas, aivan selvä; Se asia oli Iisakille krystal-lin selvä. «Hallitus vasttais ’vastaisi’ omista tevoista, Iisakki omista» KT 206
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuhmu</emphasis>  pullistuma, kul, bule; hyvinki nyrkin suurukainen kuhmu kupheessa ’kyljessä’ KT 414
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuhnimassa</emphasis>  viivyttelemässä; Mitä tyskälaiset olthiin tekemässä ja kuhnimassa sielä, sitä miehet ei nähneet pimmeessä KT 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuhunki</emphasis>: kuka kuhunki ’kuka minnekin’; Silloin ... olthiin toisetki kađonheet heti johonki, kuka kuhunki KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuitenki</emphasis>  aina|kin, oli miten oli, siitä huolimatta, i all fall, likevel; Se kysymys jäi vastaa-matta. Kuitenki vielä KT 53; Pimmeetä poika pölkäis paljon - - - Kuitenki hän pakotti itten-sä ’(pakotti itsensä) pakottautui’ jäämhään tunturinrintheele AR 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuiva|puu|valkkee</emphasis>  kuivista puista tehty tuli; Kuivapuuvalkkee paloi sähisten ja suhisten ja vikisten arinalla KT 29
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivaahan</emphasis>  kuivamaan, kuivumaan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivaamattomat</emphasis>  kuivumattomat, ehtymättömät; «Luojan lähteet on isot. Loppumatto-mat!» - - - «Kuivaamattomat!» KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivaatettu </emphasis> kuivattu, tørket; kuivaatettuu lamphaan|kylkkee KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivata</emphasis>  kuivua, å tørke, bli tørr; Puuthan tarvithiin kuivata ’puiden|han piti kuivua’ KT 26; se [aurinko] kuivaatti miesten märät vaatheet KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivaattaat</emphasis>  kuivata, å tørke; Liehmuu etelänväry ja syysauringon loistava, lämmittävä sil-mä, autethiin vielä kuivaattaat näitten kulkkijoitten traasu|vaatheita ’rääsyisiä vaatteita’ KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuivhaan</emphasis>  kuivumaan; het pesthiin ja valmistelthiin [poron] lihat, nyljethiin jalat ja pant-hiin koivet kuivhaan KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuka kuuhun|ki</emphasis>  kuka minne|kin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kukka</emphasis>  kutka, hvilke; olthiin het jo sopinheet siitäki, ette kukka miehet lähđettäis ’he olivat jo sopinet siitäkin, kutka miehet lähtisivät’ KT 38; Astukkaa sisäle, kukka lienettä ’keitä sitten mahdatte ollakin’ KT 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kukkaro</emphasis>  tupakkakukkaro, tupakkamassi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kukkujänkän|sokka</emphasis>  (kartta; saam. Gukku|jeaggi, kv. Kukku|jänkkä; saam. Gukku|várri, kv. Kukku|vaara); Kukkujänkänsokka on vähäinen mäki, jonka halki Kruununtie kulkee ja jolta näkee hyvin Pyssyjoen kylälle; KT 39; Olihan sielä [Pyssyjoen kylässä] kylliksi vah-timiestä, Kukkujänkänsokassa kuitenki, kiikari käđessä vaanimassa mitä missäki liikattais ’liikahtaisi’ KT 98; ylös Kukku|jänkän öystä|ranttaa ’itä|rantaa, itä|reunaa’ KT 317
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulkeet / kulkkeet</emphasis>  kulkea, å gå; kulkkeet mettissä KT 56; Kulkkeissa ’kulkiessa, kun kul-jettiin’ alas joki|reikkää KT 67; jokka ei ennää itte olheet jaksanheet kulkeet KT 109; Tyy-hähän ’tyhjä|hän’ tämä mettä on. Keitä nyt sielä pitäis kulkkeet keskelä yötä KT 309; Vaa-ralista oli kulkeet kylässä KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulkheila</emphasis>  kulkemassa; viholisen sotajoukko sielä on kulkheila KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulkkija</emphasis>  kulkija, vandrer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulkkuu</emphasis>  (partit.) kulkua ’matkaa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulluissa</emphasis>  kuluessa; aijan kulluissa ’ajan mittaan, med tiden’; vuosisattoin kulluissa ’vuosi-satojen kuluessa’, ’i løpet av århundrede’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulta|viljat</emphasis>  kultaiset vitjat, kultaketjut; kellon kiilttävät kultaviljat kaunhiissa kaaressa yli ymmyräisen ’pyöreän’ mahan KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulttuurin kanttajat</emphasis>  (no. å være bærer av en tradisjon) kulttuurin kantajat, ironisesti sak-salaisista eurooppalaisen kulttuurin kantavina voimina  —&gt; rauhan kulttuuri AR 74; AR 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuluttaat / kuluuttaat</emphasis>  kuluttaa, å slite, bruke; se on väärin kuluttaat kallista armonaikkaa laiskhuutheen KT 18; Yksin hän sai kuluuttaat aikkaa KT 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kulvun</emphasis>  kulun, kulkemisen; Hajonutta perettäki hän muisti. Se teki hänen kulvun vähän alakuloisemaksi KT 133; Miehet olthiin puunrajan ylipuolela - - - Se teki kulvun helpo-maksi KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kummainen</emphasis>  (kummoinen) millainen, minkälainen, hva slags; Oli hyvä tiettäät, kummai-nen joki oli KT 95; Nyt piti nähđä kummaista sielä [Pyssyjoen kylässä] oli KT 52; kum-maista mettää sielä kasuis ’millaista metsää siellä kasvoi’ KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kummitus</emphasis>  spøkelse; hänen [Annin] ruokkofaari ... oli nähny kummituksen merenrannala KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kumppaaki</emphasis>  kumpaa|kin, molempia, begge to
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kumppustaat</emphasis>  kompastua, langeta, å snuble, falle; Satheela saattoi ihminen väärin astuissa kumppustaat silmälensä vesilanthoon eli rapajänkän silmhäänki KT 30; [Jouni] oli jo juuri kumppustamassa tuhkaisheen ahjo|arinhaan KT 147; Vanhan latriinan kuopan miehet pei-tethiin hieđala ja turpheela ’hiekalla ja turpeella’, ettei kukhaan kumppustais siihen pim-meelä ’pimeässä’ KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuninkhaan|lakki</emphasis>  (ru. kungs|huva) verkko|maha, reticulum, nett|mage
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kunka kauvas</emphasis>  kuinka kauas, hvor langt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kunnia</emphasis>  ære; kunnian kenttä AR 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kunnialinen</emphasis>  kunniakas, æreforpliktet; tämän kunnialisen ruvan|noutama|toimen ’tämän kunniatehtävän, ruuan etsimisen’ KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kunnian|tunnet</emphasis>  kunnian|tunto, hederlighet, æresforpliktelse; Kunniantunnet ja vieläpä kunnian|himoki ’ambisjon’ asui hänen [Äl-Jounin] sielun pohjala KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuohuhan</emphasis>  kuohumaan (kuohua ’å snuble, falle’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuohukko</emphasis>  kuohut, kuohuva (vesi, veri); liukas, märkä kala puikatti käđen läpi takaisin kurkkiin kuohukkoon ’kuohuvaan putoukseen’ KT 65; [Pyssyjoen polttaminen] Viha ei ollu kaukana heistä [kuosuvaarantakalaisista]. Nyt virtais ’virtasi’ veri kuohukkona ’kohisten (kuin koski)’ heiđän suonissa KT 251
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuohuttaat </emphasis> päästää (kuohumaan) kiehumaan yli; Siiri siilisti liemen ja jätti sitte ruoka-pađan kiehuskelehan. Hän siirrästi sen vielä vähän vieripuolheen, ettei se kuohuis ’(kuo-huisi) kiehuisi yli’. Ei sopinu kuohuttaat hyvä rassuuta valkkeesheen ’hyvää rasvaa tuleen’ AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuomu</emphasis>  ehkä: jotakin likaa ja sotkua; laattiila oli kauheesti kuomuu ja roskaa AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuoppa</emphasis>  grop, hull; laakso, dal; Pyssyjoven kuoppa KT 274; Ojan kuoppaa miehet olthiin kävelheet ja sillä kađonheet pojan silmistä KT 291; Oven tyskälaiset olthiin repäisheet irti ja heittänheet maan kuophaan KT 292
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuoppaakhoon</emphasis>  kuopat|koon, haudatkoon
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuorata</emphasis>  (saam. guorrat) noudattaa, seurata (tietä, jälkiä); Siitä se [polku] kuorais Tuoris-vaaran rinnettä alas Tunturin|alle ja kyytitti kulkkijan kiini kylhään saakka ’siitä polku kul-ki Tuorisvaaran rinnettä alas Tunturinjuurelle ja kyyditsi kulkijan aina kylään asti’ KT 51; Tätä tietä kuorathiin nämätkin kuusi kulkkevaa matkamiestä KT 52; siitä het kuorathiin ihmisten vanhaata käimä|tietä kautta Laathaan KT 70; toisten jalanjälkiä kuoraten KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuorma</emphasis>  taakka, paino, lass; Vasta aamula ... päästhiin jahtimiehet perile kuorminens ’kuormineen’ KT 241; Mutta leppoo ’lepoa’ mies [Iisakki] ei saannu - - - Iänkaikkinen se oli, se kuorma, jonka Sallima oli laskenu hänen harttiile KT 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuormaa</emphasis>  panee kuormaksi; kestäät hänen pittää, kestäät kaiken sen, mitä elämä kuormaa hänen voimattomille olile ’(olkapäilleen) hartioilleen’ KT 257
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuorrustaat </emphasis> kuorustaa, riisua, å kle av; Monesti saattoi mies kulkkeissa yksin mettässä, kuorrustaat paiđan päältä ja kokkoot ’koota’ täit pois KT 330
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuorsastaat</emphasis>  kuorsata, å snorke; Se joka sölälens ’seljällään’ nukkui, saattoi kuorsastaat KT 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuorssaaminen</emphasis>  kuorsaaminen, snorking
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuossassa</emphasis>  (saam. guossái, guossis) (kestittävänä) vieraana; Jos lohenpyyttäjällä oli aikkaa, käväisi hän kyllä mielelä ’mielellään’ väärttin kuossassaki ja sai juuskokaffii ja ruokkaa AR 6
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuossutella</emphasis>  (saam. guossohit ’kestitä, tarjota’); muori oli vielä kuossutellu päälis|piimää ja verestä lehmänvoileippää vesimärile poijile KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kuosujoki|reikä</emphasis>  Kuosujoen|laakso; Pöräkkäin ruvanhakkijat kävelthiin ylös tunturin kylk-kee, pientä Kuosujokireikkää melkeinpä vestas päin ’lähes länteen’. Jokireiässä oli vähän suojaaki KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kuosu|ruto</emphasis>  saam. Goaso|rohtu; Kuosuruto on Kuosuvaaran kaakkoiskulmassa, vajaan 400 metrin korkeudessa; Kuosurudosta on linnuntietä Pyssyjoen kirkolle noin 25 km, maastossa liikkuen hyvinkin 10-15 km lisää; matkaan menee nuorelta, reippaalta mieheltä päivä; KT 16-17; KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kuosu|vaara</emphasis>  saam. Goasu|varri; laaja, noin 10 km pitkä vaara Pyssyjoen vasemmalla ran-nalla; se on 400 metristä 600 metrin korkeudella merenpinnasta; Vesta|kuosuvaara (no. vest ’länsi’); net ihmiset, jokka assuvat etelänpuolela jokkee - - - paljon niistä on menny pak-hoon kiini ’aina’ Kuosuvaaran taka, nuoin kolmekymmentä henkkee AR 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuosuvaarantakalaiset</emphasis>  asuthiin nyt Maanalustievan kuopassa AR 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kuosuvaaran|tavus</emphasis>  KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuotta</emphasis>  (saam. guoddá) pään|alunen, tyyny, pute; Riisumatta vaatheita hän sovitteli pään|-aluslaisen ’tyynyntapaisen, sen mitä hän nyt käyttikin tyynyn sijasta’ hyvin sijale, laski pään kuottale, ja samassa hän oli unen maailmassa KT 76; Soffi käännysti toisele kyljele, paraanteli päänaluksen, kaulahuivin, jonka hän oli tällästänny kuottaksi ’laittanut tyynyn-tapaiseksi’ siihen marjavarpu|pounun päälle AR 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kupata</emphasis>  (saam.
  </para>

  <para>
uoggut) nokkia, å hakke, pikke; kertomalla legendan pienestä tiaisesta, vuoresta ja siitä aijasta, jonka maailman pienin tiainen tarvittis koko vaaran kuppaamisheen - - - ko tiainen on kupanu koko vaaran KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kupheessa</emphasis>  kupeessa (kuve ’kylki, side’) KT 414
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kurkhaattamassa </emphasis> kurkistamassa, katsomassa; pitäis tässä käväistä kurkhaattamassa, vie-läkö sielä näkyis tyskälaisväkkee AR 218
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kurkkii</emphasis>  (saam. gorži) kurkkio, vesiputous, foss; kurkkiin kuohukkoon  —&gt; kuohukko; kurkhiisheen päin ’putouksen suuntaan’ KT 68; Joku käväisi häđissä ’hädässä, hätätilan-teessa’ kattostamassa Raakkaskurkkiitaki, mutta sillä kerttaa kurkkii oli niin ko lakaistu KT 359; lakshoon, jonka pohjala kesälä virttaili pauhaava jokinen kurkkiinens ja nivoinens ’putouksineen ja virtapaikkoineen’ AR 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Kurkkiin alla</emphasis>  hyvä kalanpyyntipaikka KT 23; Raakkas|kurkkiin alta KT 36; Kurkkiin|su-vanon alapuolele entisheen tunnethuun kaalama|paikhaan KT 68; AR 123; Kurkkiin|väli AR 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kurkkoitteli</emphasis>  kurkisteli, pilkisteli; aurinko, joka nyt vain kurkkoitteli vielä pilviin vällii ’enää pilkisteli pilvien raosta’ KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kurppa</emphasis>  (saam. gurpi) pienehkö kantamus, mytty, nyytti KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuru</emphasis>  (saam. gurra) smal dal, kløft; latriinan pitkä, hoikka kuoppa KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuru|reikä</emphasis>  kapea laakso; «Tuolta sinne piian ’ehkä’ pääsis, tuota kurureikkää» KT 144
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuska</emphasis>  (no. kusk) kuski, hevoskuski; «Aber schnell, Mensch!» - - - Näitä sannoi ihmiset vihathiin sielun pohjalta saakka. - - - Tuoi huuto oli niin ko ruoskan ääni, ko ruoska paukat-taa ’paukahtaa’ kuskan käđessä KT 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuttoot</emphasis>  kutoa, binde (garn); verkkoo ei ollu miehelä vara kuttoot KT 131
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kutu|lohtaki</emphasis>  kutu|lohta|kin (kutu- ’gyte-’, lohi ’laks’); miehet olthiin havainheet kallaa - - - kutulohtaki sielä oli näkyny KT 337
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kutu|rauttuu</emphasis>  kutu|rautua (kutu- ’gyte-’); Koko [ylisen Saarijärven] alapää näytti ollevan täynä kuturauttuu KT 131
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuu</emphasis>  rasva, fett; vertä, makkarasuolta ja kuuta, hyvvää munhaiskuuta ’munuaisrasvaa’ KT 148; [poron] kuut ’rasvat (vatsanpeitteen rasvakerros ja selkärangan sisäpuolella oleva rasva)’ KT 239; Laittunheethan net Maanalustievan ihmiset tosin olthiinki. Kuu ei painanu heitä eikä heissä ollu liikapainookhaan AR 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuu</emphasis>  måne
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuu syntyy</emphasis>  tulee uusi kuu; Jos kuu syntyy etelässä, niin tullee hyvä sää. Jos kuu taas synt-tyy pohjaisessa, niin silloin tullee huono sää KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuđain</emphasis>  kuu, kuutamo, måne; kuuđain [oli paistanut] illasta aamhuun KT 54; Heiđän näkönä ’valonaan’ oli vielä ’enää’ vain kuuđain AR 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuđamaton / kuutamaton</emphasis>, jolloin kuu ei paista; pimmeetä, kuuđamatonta yötä myöđen AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuđen</emphasis>  kuudestaan; Ja mitä met kuuđen ’vi seksmannsgruppe’ olisimma pitänheet tehđä tuommaiselle isole, sottaa kokenheelle viholisjoukole ’vihollisjoukolle, jolla on sota|koke-musta’ KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuđesta</emphasis>  kuudesta (kuusi ’seks’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuhunki</emphasis>: kuka kuuhunki ’kuka mihin|kin’ KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuja </emphasis> järvilohi, taimen, ørret; AR 27
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuja|verkko</emphasis>  —&gt; pyytö|neuvot; Yksi heistä tukaisi vanhan kuujaverkon laukun kannen alle KT 235; KT 262
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuukausittain|ki</emphasis>  kuukausi|kaupalla|kin, kuukausi|määriä|kin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuulatti  </emphasis>—&gt; kuuluut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuliainen</emphasis>  totteleva(inen), lydig; Pojat olthiin kuuliaiset KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuulla</emphasis>  å høre; kuulheet ’(eivät) kuulleet’; «Muitten kuulten ’muitten kuullen, jos muita olisi kuulemassa’ mie en kyllä kysyis» KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuulo</emphasis>  kuulopuheet, huhut (&gt; &lt; varma tieto); Täyttä totta se oli, se mitä het olthiin kuulheet tyskälaisesta - - - Kaikki se pannee maan tasale. Polttaa ja hajottaa. Mutta nyt se ei ennää ollu vain kuuloo. Nyt ihmiset tiethiin ’tiesivät’ KT • ; Kuuloo se on KT 311  —&gt; makka; Ihmiset olthiin ennen jo kuulheet tyskälaisen tarkasta työmallista. Mutta het ei olheet aina uskonheet (106) kuulhoin ’kuulopuheisiin’ AR 105-106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuulustannu</emphasis>  kuulunut  —&gt; kuunneleskelthiin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuluut</emphasis>  kuulua, sattua kuulumaan, å høres, lyde; Vasta puoli yhđentoista aikana kuulatti  ’kuului’ joku naurattavan ’naurahtavan’ ulkona KT 191; mettästä kuulatti taittuvan puun-oksan risahtava ääni KT 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuma</emphasis>:  sitä kuuma ’saman tien, samalla, yksin tein’ AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuunnela</emphasis>  å lytte; kuunnella korvia ’lukea tunnustelemalla poron korvamerkkejä’; Sormila mies kuunteli karvaisten korviin syrjii. Net olthiin ehheet [’ehjät, ehyet’, ts. kyseessä oli peura eli merkitsemätön villiporo]. Ei niistä näyttäny löyttyvän kenenkhään merkkii KT 86; Kaikki tämä oli niin kaunista kuulla ja kuunnela KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuunneleskella</emphasis>  kuulostella, kuunnella (kerta toisensa perästä, vähän väliä); Het kävelthiin ja hajeskelthiin ’etsiskelivät’ ja kuunneleskelthiin ja kattoleskelthiin ’katsoskelivat’ AR 16; Tiimoi het ... kuunneleskelthiin ’kuulostelivat kerta toisensa perään’, ette kuuluisko se siel-tä ihmisen ääntä jostaki kuopasta - - - pyssyjokilaista ei kuulustannu eikä nävystännykhään ’yhdestäkään pyssyjokilaisesta ei kuulunut hiiskaustakaan eikä näkynyt vilaustakaan’ AR 19; Kuitenki hän vielä kuuntelesti ’tunnusteli (tutkien)’ emänän [kyseessä on kuumeessa oleva aittirutolainen] kainaloita ja kaulan issoo verisuonta AR 199; sairhaanhoittajat kuun-neleskelthiin emänän kalloo ’kokeilivat emännän otsaa’ AR 202
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuuntelemattomuus</emphasis>  tottelemattomuus, ulydighet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuura</emphasis>  rimfrost
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuurainen</emphasis>  rimete; Kuurainen marjavarpu kirisi ’ratisi, ritisi’ miesten jalkkain ’jalkojen’ alla KT 268
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuusi|puu|kirkko</emphasis>  (kuusi ’gran’) kuusipuusta rakennettu [Pyssyjoen] kirkko; Roihuten ja paukkuin ’paukkuen’ kuiva kuusipuukirkko paloi KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuutama </emphasis> kuutamo, kuun valo, måneskinn; Pitkät vitivalkkeet, lamut tunturimaat levithiin kuutaman paistheessa miesten silmiin etheen AR 187
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuutamaton</emphasis>  jolloin kuu ei paista; tänä pimmeenä, kuutamattomana sađet|yönä ’sateisena yönä, jolloin kuu|kaan ei paistanut’ KT 66; Kuutamaton yö oli tosinki ’todellakin, tosi’ pimmee KT 179; kuutamattomassa yössä KT 338
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kuvvii</emphasis>  kuvia, bilder (kuva ’bild’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kvääni</emphasis>  kveeni, kainulainen, kven; arvoo se on heiläki, Pyssyjoven kvääniilä KT 42; Iisakki oli kvääni. Pyssyjokilainen ja kvääni ja norjan kansalainen KT 201; Ihmiset alethiin vähi-tellen eppäilehän ommiiki esivalttoi, jokka ei näyttänheet perustavan ’välittävän’ heistä ja heiđän toimheentulosta ’pärjäämisestään’. «Mitäpä merkitystä se monela ’muutamalla’ köyhälä Finnmarkun kväänilä on maailman politiikissa?» kyselthiin pakolaiset KT 261; AR 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyđethiin</emphasis>  kytivät (kyteä ’å ulme’); talloin jätökset ’(talojen jäännökset) se mitä taloista oli jäljellä’ kyđethiin vielä KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyjeny</emphasis>  kyennyt, pystynyt; tähän asti hän ei ollu kyjeny löytähän oikkeita, hyvvii vastauksii KT 222
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kykhyyn</emphasis>  kykyyn (kyky ’evne, kompetanse’); Ruvanhakkijoitten taas oli pakko luottaat omhaan kykhyyn ja onheen KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylhään</emphasis>  kylään (kylä ’kirkonkylä, kylän keskusta’, ’grend, landsby, tettsted omkring en kirke’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylhään|tullijat</emphasis>  miehet, jotka tulivat [Pyssyjoen] kylään; Kylhään|tullijat siirrythiin met-tän läpi KT 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylki|liha</emphasis>  (kylki ’side’, liha ’kjøtt’); Het otastethiin vähän kuivaa karittan kylki|lihhaa|ki KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylkkee</emphasis>  kylkeä (kylki ’side’); ylös tunturin kylkkee ’tunturin kylkeä (kuvetta) ylös’, ’opp-etter fjellsida’ KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylliksi</emphasis>  tarpeeksi, nok, tilstrekkelig; Kylliksi ruokkaa KT 93; Niitä [vieroväkkee, saksa-laisia] het ei halunheet nähđä ennää tässä maailmassa. - - - Herrasväjeltä het olthiin jo saan-heet kylliksi ’se mitä herrasväki oli heille antanut, riitti / herrasväestä he olivat jo saaneet tarpeekseen’. Ja kylliksi on kyllä kylliksi. Kuitenki heiđän mielestä ja puolesta KT 228
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyllästynny</emphasis>  Siitä aterista ihminen ei kyllästynny ’tullut kylläiseksi’ KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylmettyyt</emphasis>  jäätyä, mennä routaan, å fryse, ise, tele; ennen ko maa kylmettyi pakkasöitten alkkaissa KT 19; elävähoppee oli kylmettynyt ’jähmettynyt’ mittarissa KT 198; Nälkkyyt ’nälkiintyä, olla nälässä’ Kuosuvaaran takana saattais, mutta ei kylmettyyt, niin kauvoin ko puita saatais arinhaan KT 298; Vain järvenranthoin saattoi yönaikana kylmettyyt ohukaista jäätä. Päivälä jää sulais ’suli’ KT 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylmilä </emphasis> kylmillään; Kylä näytti ollevan tyyhä, pimmee ja kylmilä. Ei näkyny parafiini-lampun kuttuvaa näkköö ’kutsuvaa valoa’ KT 174
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylmäksi</emphasis>: mennä kylmäksi (saam. mannat galmmas) pyörtyä, å besvime KT 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylmästynny</emphasis>  valittanut kylmyyttä (saam. galmmašit ’pitää liian kylmänä’); Sitten miehet kaalastethiin joven poikki, eikä yksikhään ennää kylmästynny tätä tosin ’todella’ syys-kylmää vettä KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylväillä</emphasis>  kylvää (kerta toisensa jälkeen, usein, vähän kerrallaan); Hän [Aaro] kylväis ’kyl-vi’ uskoo, toivoo ja rakhautta – ensinäki ’varsinkin’ rakhautta mies kylväili KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylvätä</emphasis>  kylvää, levittää, istuttaa, juurruttaa, å så, spre, plante; oli kylvätty ’oli kylvetty’; Kylvätä maussärin patruunii ihmisten kentile KT 60; Ihminen kylväis vihhaa ja korjais vihhaa ’ihminen kylvi vihaa ja korjasi vihan satoa’ KT 95-96; molemat jalat lujin kylvät-tyinä tähän karulta näyttävhään, siunathuun maahan ’molemmat jalat lujasti (istutettuina) juurtuneina tähän karulta näyttävään, siunattuun (pyhään) maahan’ KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kylän väki</emphasis> oli mettässä, Kentän joven päällä, Ailigaisen uomassa, Aittiruđossa. Maan-alustievan asukhaat elethiin vielä tervheinä Maanalustievan kuopassa KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kymi|saaphaat</emphasis>  (no. gummi|støvel) kumi|saappaat; hän ... pyyhkäisi marjavarvun roskat villakangashousuista, joitten suut olthiin issoin kymisaaphaitten vartten ’suurten kumi-saappaiden varsien’ päällä KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kynshiin</emphasis>  kynsiin, käsiin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kynsi|puut</emphasis>  makuu- ja istumispaikan käytävästä erottavat kynnyspuut; «Panemako met pojat vielä poikkipuita tähän laattiile. Kynsipuita?» - - - viisi pitkää, sirroo ’siroa’ koivuu. Niistä het veistästethiin pois tuohen ja parkin ja sijoitethiin net vuotheitten jalkkoin|päähän KT 168; «Kynsipuut siihen tulthiin, niin ko elläin|navethaan KT 169;  —&gt; käimä|sija
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kypsy</emphasis>  kypsä, moden, gjennomkokt, -steikt; net on jo kiehunheet monta tiimaa ... net kyllä oliski pitänheet keritä kiehuhan kypsyksi ’niiden olisi|kin pitänyt ehtiä kiehua kypsäksi’ KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kypsy|hilla</emphasis>  —&gt; laatta|hilla  AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyset</emphasis>  kyse, kysymys, spørsmål; tuli kyset siitäki, ette pitäiskö tässä lähteet jahthiin ’heräsi sekin kysymys, että pitäisikö tässä lähteä metsälle’ KT 35; mistä oli kyset KT 243
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyssyvästi</emphasis>  kysyvästi, kysyvällä äänensävyllä; «Jaa, tet oletta vielä täälä?» sanoi toinen kyssyvästi KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kytehän</emphasis>  kytemään; Arinhaan jäi vielä pieni ahjo ’hiillos’ kytehän KT 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyttevhään</emphasis>  kytevään; Puita het lisästethiin puoli kyttevhään ahjoon ’hiillokseen’ KT 10
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyynespäät</emphasis>  kyynärpäät, albue
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kynsiskelehän</emphasis>  (kynsiskelemään) kynsiskellä, raapia kynsillään; Mies joutui alkkaat kyn-siskelehän kainaloita ja uuđesti tappahan täit KT 330
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyyryssä</emphasis>  kumarassa, bøyd
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyytitti </emphasis> kyyditti, kuljetti; [polku] kyytitti kulkkijan kiini kylhään saakka ’aina kylään asti’ KT 51; venheilä se kyytittee ’kyyditsee, kuljettaa’ KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kyytätä</emphasis>  seurata, å følge; Iisakin takapuolela hän käveli kyyttäin (’seuraten’) tuota viiđen miehen joukkoo 67; Toisila oli työtä kyytätä miestä ko hän asteli alas loivaa tunturin-rinnettä KT 146; [Annin ruokkofaari] oli nähny kummituksen merenrannala. Hän oli pim-meenä iltana havainu kauheen ison miehenhaamun kyyttävän itteensä - - - Vieläki haamu oli kyytäny KT 154;  Syylisyys kyyttäis ’seurasi’ Iisakkii joka paikassa KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käđen kuulola</emphasis>  käsi|kopelolla, käsillä tunnustellen; Sielä oli pilkka|pimmee. Ihminen ei nähny mithään. Käđen kuulola piti löyttäät arinan KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käiminen </emphasis> kulkeminen, käynti; Tyskälaisele heiđän käimisestä ’(käymisestä) käynnistään’ ei olis pitäny jääđä pienintäkhään tiettoo KT 71; käimhäänkhään ’käymään|kään’; Millä laila se niittenki kans tulle käimhään ’(tullee käymään) käynee|kään’ KT 290; käiminen oli hiđastunnu välilä KT 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käimä|sija</emphasis>  tila, jossa voi kulkea, käytävä; [kynsipuut sijoitettiin] vuotheitten jalkkoin|-päähän ’vuoteiden jalko|päähän’, niin ette siihen tuli neljeskantti ’neliskanttinen tila, neli-kulmainen tila’ ja jäi soma käimäsija KT 168
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käimä|tie</emphasis>  käymä|tie, polku, sti; Tuorisvaaran ikivanha ihmisten ja elläimitten käimätie KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käimättä</emphasis>  käymättä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käimä|vaatheet</emphasis>  (no. gåbort|klær) meno|vaatteet, kyläily|vaatteet (&gt; &lt; arki|vaatteet)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käipi|pä</emphasis>  käypä|hän (—&gt; käyđä)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käiväisiski</emphasis>  käväisisi|kin, kävisi|kin (pikaisesti) AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärntelilainen</emphasis>  Itävallan Kärntenistä oleva; Kyyristyksissä ’kyyryssä, kumarassa’ mies siirtyi niin likele, ette hän alkoi näkehän «viholista», olishan sielä saattanu olla vaikka kärn-tenilaistaki ’joku kärntenilainen|kin’ KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärppä</emphasis>  (lat. mustela erminea) røyskatt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärrön|rathaita</emphasis>  KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärröt</emphasis>  kärryt, kjerrer; Hevosta kulki kärröt pörässä KT 52; Näkyi sielä joku ihmistokka vetelevän kärröi|ki pörässä ... kärröissä istuskeli eli makkaili ihmistä ... Kärröin|vettäjillä ja kärröissä ollevilla ihmisillä näytethiin ollevan muunlaiset vaatheet ko tyskän sotamiehilä KT 61; kärhöin ’kärryihin’ KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärssiit / kärsiit </emphasis> kärsiä, å lide; mitä hän [Iisakki] oikheen ajatteli tästä ulkomaalaisesta herrasväjestä, jonka tähđen hänen ja hänen perheenki oli pakko kärssiit ja olla vielä pako-laisinaki omassa maassa KT 175; «Miksi minun pittää kärsiit kaikesta tästä» [Iisakki] KT 361
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kärssivälisesti</emphasis>  kärsivällisesti, med tålmodighet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käsi</emphasis>  hånd; käshiin ’käsiin’; käsiläki ’(käsillä|kin) käsistäänkin’ hän on seppä ’osaava’ ja taitava mies KT 67; kässiin ’käsien’; kässii ’käsiä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käsi|kranaatti</emphasis>  hånd|kranat; levittäät käsikranaattii risukkoihin, eli mihin vain KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käsittänny</emphasis>  (käsittänyt) omaksunut, saanut; Semmoisen vihan tämä mies oli pitkän sođan aikana käsittänny viholiselle ’saanut vihollista kohtaan’ AR 205
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käsi|työ</emphasis>, saam. duodji, hånd|arbeid:
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='underline'>– poronnahan valmistelu ja siitä tehtävät turkit ja jalkineet</emphasis> AR 126-127; ks. <emphasis>Lapin käsityöt </emphasis>s. 98-157 Nahkatyöt; Jalkineet; Peskit sekä <emphasis>Håndbok i duodji</emphasis> s. 57-61 Reiskinn, s. 67-74 Bearbeiding, impregnering og oppbevaring av skinn, s. 123-136 Vedlikehold og reparasjon av tradisjonelle klær
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
kuiva porontaljaläjä ... kesinhens ’kesi|neen (päivineen)’ ... Ellilä ei ollu rassuuta ’rasvaa’, eikä häneltä liieny jauhookhaan ’liiennyt jauhoa|kaan’, josta hän olis laitastannu voiđetta ja voiđelu taljat AR 126
  </para>

  <para>
– nahkoja ei oltu alettu valmistella käyttöä varten; ensimmäinen vaihe olisi ollut rasvojen ja kesien (kalvojen) nylkeminen tuoreesta nahasta; puhdistetut nahat suolataan, kuivataan ul-kona uluilla (ulku ’seiväs, tanko’) ja sitten käsitellään suurus|voitelu|aineilla (kirnupiimää tai maitoa, rasvaa, suolaa, ruisjauhoja)
  </para>

  <para>
– <emphasis>kesi</emphasis> (saam. assi) ihon|alais|kudos, kalvot, hinner, bakside av skinn
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
... voiđelu taljat, ette net olis saattanu pieksäät, neskätä ja tielluut pehmeiksi peski- eli ’tai’ pöykkyri|nahoiksi AR 126
  </para>

  <para>
– <emphasis>pieksäät</emphasis> (piestä) hakata, saam. cábmit, pehmittää nahka parkittaessa, å gjøre mykere ved barking
  </para>

  <para>
– <emphasis>neskätä</emphasis>, saam. neaskit, kaapia kesi nahasta näskäimellä (saam. jiehkku ’jiekiö, näskäin, nahan kaavin, räkkirauta, skinnskrape’)
  </para>

  <para>
– <emphasis>tielluut</emphasis>, saam. deallut, käsitellä pehmeiksi (kuin säämiskä), å semske skinn
  </para>

  <para>
– <emphasis>peski</emphasis>, saam. beaska, poronnahkainen turkki, pesk
  </para>

  <para>
– <emphasis>pöykkyri</emphasis>, saam. bevkor, iso, pitkäkarvainen peski, långhåret pesk
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Ellilä oli monta suonikunturaa. Soffi ja Elli punostethiin ison läjän neulomasuonii, pari kymmentä yhteensä. Het hajethiin kaksi mustaa koipikunturaa, pehmitytethiin koivet, lei-kastethiin nutukanpohjat, tsjulkkumat, iltit ja ruojuksetki AR 126
  </para>

  <para>
– <emphasis>suoni|kuntura</emphasis>, saam. suotna|gottur, yhden poron koipien (jalkojen) suonet, senene på reinens fire bein
  </para>

  <para>
– <emphasis>neuloma|suoni</emphasis>, saam. suotna, goarrun|suotna, ompeluvalmis suoni|rihma
  </para>

  <para>
– <emphasis>koipi|kuntura</emphasis>, käsittelemättömät koipinahat; yhdestä kunturasta tulee yhdet koipinahka-kengät, nutukkaat, skaller (saam. goikket, nuhtat / nuhtot, nuvttot); musta tai valkoinen väri sopii pyhänutukoihin, svart passer for fin|stas|skaller
  </para>

  <para>
– <emphasis>iltti,</emphasis> kauto, kengän etuosan päälliskappale, saam. alddas, overstykke på skaller
  </para>

  <para>
– <emphasis>ruojus</emphasis>, saam. ruojas, nutukkaan varren sivu- ja takakappale, bakbjoren på skaller
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
Närppeestä keiturinkoivesta het vielä leikastethiin pöräliekutki ja nivotetusta porontaljasta anikat, johon het pistethiin paulan kiini - -  - purka|nutukat - - - tieppu|paulat - - - kuret|-nutukat - - - kiverät nokat AR 126-127
  </para>

  <para>
– <emphasis>anikat</emphasis>, saam. hánat, anikka, hanikka, silmukka paulakengissä paulan kiinnittämistä var-ten, skinnhempe på komag
  </para>

  <para>
<emphasis>– purka|nutukat  </emphasis>(saam. borgi) lyhyt|karvaiset, silo|karvaiset, elokuussa karvan|luonnin aikaan saadusta nahasta tehdyt juhla|nutukat
  </para>

  <para>
– <emphasis>tieppu|paulat</emphasis>  (nahasta) punotut kengännyörit, paulat, joiden päässä on tupsut (saam. diehppi ’tupsu, dusk’)
  </para>

  <para>
– <emphasis>kuret|nutukat</emphasis>  nutukat, joissa on kure|kujat ja nauhat (saam. snoraldat ’nyöritys, kure-nauha, snøring’)
  </para>

  <para>
– <emphasis>kiverät nokat</emphasis>  ylöspäin ja taaksepäin käyrät kärkiosat (saam. gavvar ’käyrä, kippura, oppoverbøyd, bakoverbøyd’)
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käskeet</emphasis>  kutsua, nimittää, å kalle; Ja tuo iso äijän|käppyrä, niin het käskethiin häntä ittek-đsens ’itseksensä, mielessään’, ajeli motorisykkelii ’moottori|pyörää’ ja hoputteli KT 59-60; «Niin se pittääki pölätellä viholisjoukkoi, jokka käskemättä ’kutsumatta, uten invitasjon’ on tulheet Norjhaan KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kätköö</emphasis>  kätköä (kätkö ’gjemme’); putaatti|kätkö KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käväistä / käiväistä</emphasis>  å gå som snarest; Hän oli jo keriny käväisehän ’ehtinyt käväistä’ ulkonaki kattostamassa säätä KT 94; ko het olthiin käväisheet krannin kylässä ’kun he olivat käväisseet naapurissa kylässä’ KT 48; Raakkasjoven suussa saakka Klemetti sanoi ittensä käynheen ’käyneensä’, eli luuli ittensä käväisheen ’luuli käväisseensä’ sielä saakka KT 78; Pitäiskö kukhaan ’jonkun’ käväistä Maanalustievan takana? - - - Kyllä mie lähđen käiväisehän ’käväisemään’ KT 181; «Kiitos, ette tulit käiväisehän» AR 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käy</emphasis>đ<emphasis role='bold'>ä</emphasis>  käydä, kulkea (jalan), å gå, besøke; hän käipi ’hän käy, kulkee’; Het olthiin jo käyn-heet ’he olivat kävelleet’ pitkän matkan KT 10; Ko ennen ei ollu tullu käytyksi sielä ’kun ennen ei ollut tullut käydyksi siellä’ KT 78; käimättä ’käymättä’; Metki kävemä ’me|kin kä-vimme’ kirkossa jouluina ja päässiäispyhinä. Muutoin poropaimen ei pääse käimhään sielä KT 391; käyđä mettää ’kulkea metsässä’ AR 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Käyräjärvi</emphasis>  (kartta: saam. Mohkke|javri, no. Krok|vannet, kv. Käyrä|järvi), Paussokan ja Juntintörmän välissä Kruununtien länsipuolella KT 70; (het) käännythiin kävelehän Käyrä-järven etelänpuolista luhta- eli kenkäheinä|ranttaa Käyräjärven luokan alustaa merheen päin KT 70; Äl-Jouni pääsi neljen miehen kans Käyräjärven luokale. Siihen het olestethiin kuun-telehan KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käytyksi </emphasis> —&gt; käyđä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käännästäät </emphasis> kääntää (nopeasti); Mihin päin vain mies käännästi ’käänsikin’ kiikarin, nä-kyi joku liikkuvan KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käänttyyt</emphasis>  kääntyä, palata takaisin, tehdä parannus, å vende seg, omvende seg; Mie hääđyn kestäät ja käänttyyt KT 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käänttäät</emphasis>  kääntää, å vende, snu, dreie; käänttäissä ’kääntyessään’; «Saattaisko ’voisiko’ ihminen koskhaan rakastaat senlaista vihollista, käänttäät sille toisen posken lyöttäväksi» KT 228
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käärhäätetty</emphasis>  kääräisty, kietaistu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>käärmet</emphasis>  käärme, slange, orm; [Aleksanteri oli] suijutellu ’venytellyt’ jäseniitä niin ko käärmet KT 264
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>köökki</emphasis>  (no. kjøkken) kyökki, keittiö; köökissä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>köökki|pöytä</emphasis>  keittiönpöytä; Miehet istuttethiin vielä viitisen minuuttii köökkipöyđän vieressä KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>kööli</emphasis>  (no. kjøl) (veneen, laivan) köli; Miehet kattostethiin köölii ja köölilauttoi, vattalauttoi ja kylkilauttoi ja vielä riipatki het tutkiskelthiin AR 272
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
LLL
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laađinkiita</emphasis>  ammuksia; Löytyiskö sitte [haulikon] laađinkiita misthään? KT 263
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laagis|vuono</emphasis>; met purjettimma Laagisvuonoo pohjaisheen, ja ko tulima Sværholtin alle, saima ... etelätuulen KT 23  —&gt; Lagis|vuono
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laajuus</emphasis>  lakeus, flate; (hän) lähti ... kävelehän ... tunturin mettättömhään ylenmääräisheen laajuuteen päin ’hän lähti kävelemään suunnattoman suurelle tunturilakeudelle, jossa ei kasvanut metsää’ KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laappar|joki</emphasis>  AR 56
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laappar|järvi</emphasis>  (kartassa: Láppar|jávrit) kaksi Láppar|johkan keskijuoksulla olevaa järveä kruununtien ja Lápparnjuniksen eteläpään välissä; AR 38
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laappar|laatas</emphasis>  AR 56
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laappar|nenä</emphasis>  AR 56; AR 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laassa</emphasis>  (saam. lásis / lássis) sileä kallio, loiva kalliosaari, flatt skjær; AR •
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laatas|maa</emphasis>  (no. flate) tasanne, tasanko; Jänkistä löyttyy hillaa, ja lamuilta laatasmailta mustikkaa ja puolaa KT 9
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laathaan</emphasis>  KT 70  —&gt; kruununtien länsipuoli; Laathaale KT 110;  —&gt; Paussokka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laat|jänkkä</emphasis>;  [Marasto] etelänpuolele jokkee ... Hilmari ... Hänen kotitalo oli ollu etelän-puolela jokkee - - - Parisattaa meetterii talon ylipuolela Laatjänkän syrjän mettäpaikaisessa pitäis olla jotaki ruokatavaraa KT 317; Hilmari ei päässy palotumtile ’palo|tontille’. Mutta jänkänrannasta miehet löythiin ’löysivät’ pienen jauhokäärön ja vähän kuivaa lihhaa KT 317; Laatjänkän itäranttaa miehet kävelthiin ja tulthiin Pitšipahđan kautta luokan päälle. Juhan-Petterin talo näkyi ehheenä - - - miehet käännythiin Hukkaruthoon päin. Hukkaruđon Antin talloo ei näkyny KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laatta|hilla</emphasis>  (saam. láddat ’kypsyä (marjoista))’; kypsy|hilla, kypsät lakat; Jänkiltä oli saatu ... kilokaupala laatta|hillaa KT 57; AR 56; kypsy|hilla AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laattee</emphasis>  laakea, flat, jevn; laatteele kivele ... arinan nuskaan ’nurkkaan, til hjørn’ KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laatteelensa</emphasis>  lappeelleen, flatside mot flatside (lape ’flatside’); Toiset ... lađoskelhtiin niitä [turpeita] seinhiin, laatteelensa tietenki KT 72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laattii / laatti</emphasis>  lattia, gulv; laattiile ’lattialle’; laattiitakhaan ’lattiaa|kaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laavarin|kuru</emphasis> (kuru saam. gurra, skur
  </para>

  <para>
u ’sola’, ’smal dal, kløft’); Vestapuolela jokkee ’Tuorisjoen länsipuolella’ nousi Tuorisvaara. Edessä aukeni toisela puolela jokkee Laa-varinkuru KT 48; Toinen kohtaamapaikka on Laavarinkurun ylipuolela, entisessä kaffin-keitto|paikassa KT 176; Miehet jatkathiin matkaa kahđen Tuorisvaaran vällii, nousthiin Keinoluppoo Tuorisvaaran päälle ja kohđathiin toiset Laavarinkurun suussa KT 188; KT 273; hän [Siigvalli] oliki tullu Tuorisjoven lakshoon. Vasta Laavarinkurun kautta mies oli tuntenu entiset riekkomaat. Keinoluppoo hän sitte oli tullu Tuorisvaaran yli ja Soron yli Uratievan pohjaisenpuolta. Ruđon syrjästä hän löysi toiset KT 295
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laavo</emphasis>  (saam. lávvu)  laavu, lavvo, samisk sommertelt; laavo sielä on pystössä. Varovai-sesti miehet kuitenki likenythiin laavoo - - - Laavole miehet menthiin - - - Miehet kysythiin saataisko het yösijan laavhoon. Lämpimässä laavossa oli hyvä leppäät ’levätä’ KT 387; Isomasta ja paremasta talvee varten villaraanuila vahvenetusta laavosta, ko tuo paimen-laavo, missä het olthiin nukkunheet yön, tuli Aslakan emäntä, Ravna KT 389; Yhtenä ilta-na, ko nämät nelje ihmistä olthiin istuskelemassa laavossa, Elli ja Piera [isäntäväki] arinan oikkeela puolela ja vierhaat [Soffi ja Jussa] vasemalla AR 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lađoskella</emphasis>  latoa (kerta toisensa jälkeen, pikkuhiljaa); Toiset kannelthiin ja lađoskelthiin ’kanniskelivat ja ladoskelivat’ niitä [turpeita] seinhiin KT 72; longotella turvetta, kannela ja lađoskella iilhaan KT 74  —&gt; iila
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lagis|vuono</emphasis>  saam. Láges|vuotna, no. Lakse|fjord, Lais|vuono AR 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lagisvuonon|pörä</emphasis>  AR 252
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lahhonutta</emphasis>  lahonnutta (lahonnut ’råttnet, morken’); lahhoohan ’lahoamaan’ KT 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lahtunu</emphasis>  (saam. šlávvat ’kostua, kastua’) kostunut, kastunut; Harttiit ’Hartiat’ paleluthiin eniten, ko aluspaita oli vähän lahtunu KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lahtuu</emphasis>  lauhtuu, lämpenee; nyt se kyllä pojat lahtuu - - - aamula ... sää oliki lahtunu KT 406
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laihiin</emphasis>; Siinä [niitty|kammissa] kävis laihiin ’kävisi päinsä, olisi mahdollista’ olla yön aijan AR 44
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laila</emphasis>  millä laila ’millä lailla, miten’; Millä laila pojat tullee rullikasta ’siankärsämöstä’ ruu-su? KT 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>-laila</emphasis>  (saam. láhkai) sillä lailla, siten että voi tehdä sitä, mitä yhdyssanan alkuosa merkit-see, esim. kantama|laila ’niin että kantaminen käy päinsä, onnistuu hyvin’; Mettä tulis aivan mustaksi, talven laila ’niin kuin se talvella (yleensä) on’ KT 289; Toiset laitethiin lihat nop-peimitten ’niin nopeasti kuin suinkin’ keittämä|laila ’keitto|kuntoon’ KT 401; miksi mie [Elli] laitoin kaiken talven laila ’talvikuntoon’ Aittiruđossa AR 70; asuma|laila AR 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laiskutella</emphasis>  laiskotella, å late seg; laiskuttelehän ’laiskottelemaan’; «Mitäpä tässä pittää vii-vytellä ja laiskutella. Laiskuttelemalla ihminen ei saa mithään» KT 386
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laita|maile</emphasis>  laitamille, ulkopuolelle; [Saksan armeijan] eteneminen oli pysättynny ’pysäh-tynyt’ Litzajoven rantatörmile ja Leningradin laitamaile KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laittaat</emphasis>  laittaa, tehdä, å lage, gjøre; «Miksi net [saksalaiset] piđethiin laittaat tämmäisen vaivan meile?» KT 100; «Mie en saata laittaat makkaroita, ko ei ole lankkaa, millä mie neuloisin suolen aukkeimet kiini» KT 249; Hänen kasvhoin ’kasvoihinsa’ oli ajan aura lait-tanu syvvii vakkoi ’oli ajan aura (laittanut) kyntänyt syviä vakoja’ KT 378
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laittasti</emphasis>  laittoi (nopeasti), tekaisi; Hansi laittasti vielä kynnyksenki oven alle, pisti sen sijale ’pani sen paikoilleen’ KT 168
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laituskelehan</emphasis>  laihtua (vähitellen); Ihmiset alethiin laituskelehan KT 359; Tänä syksynä ihmiset laituskelthiin AR 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laittunu </emphasis> laihtunut (laihtua ’å ta av, bli magrere’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laivoi</emphasis>  laivoja (laiva ’skip, båt’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laje-</emphasis>  —&gt; laki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lajjii</emphasis>  lajia; parasta lajjii ’parasta lajia’ KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lakaistu</emphasis>  (lakaista ’å feie, sope’); Uoma oli tyyhä. Lakaistu. Ihmistä ei löytyny AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laki</emphasis>  (tunturin, vaaran) laki, huippu; lajen ’laen’; lajela ’laella’; tiimoittain ’tunti kaupalla’ hän käveli päin korkkeinta vaaran lakkee ’tunturin lakea’ KT 85; Kuosuvaaran korkkees-heen lakheen ’korkealle laelle’ alkoi päivemällä aurinko vähän loistelehanki, vaikka se joskus välilä vielä kattoiliki ’(katoili|kin) hävisikin’ kokonhans pilvipeiton alle KT 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laki</emphasis>  lov; lajit ’lait’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lakiskella</emphasis>  juoda, latkia; AR 350
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lakki|verka</emphasis>  punainen verka, jota käytetään saamelaisnaisten lakkien tekoon; siinä uisken-teli ... kaunista tunturitammukkaa, jonka suomu oli pikimusta, mutta täkkä ’liha’ niin ko kiiltävä, punainen lakkiverka AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lakso</emphasis>  laakso, dal; laksoo ’laaksoa’; lakshoon ’laaksoon’; pitkän pitkä hankala matka yli tunturitten ja kautta laksoin KT 107; lakshoihinki ’laaksoihin|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lalla ja Kristoffer</emphasis>  kaksi seitaa, vanha palvontapaikka AR 124
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lalva</emphasis>  latva, (tre)topp; Kuosujoven lalvala het vielä istuskelthiin KT 183; Tuuli ottiki jo koivun lalvhoin ’latvoihin’ KT 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lama </emphasis> laihtunut, laiha, mager; lammaa ’laihaa’ AR 152; neljen laman sotavuođen pörästä AR 207; lamanlainen ’laihahko, laihan sorttinen’ AR 420; lammaa lihhaa ’laihaa [poron] lihaa, rasvatonta lihaa’ AR 517
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lammas|tokka</emphasis>  lammas|lauma, saueflokk; Laurin joven sisälä oli lammastokka - - - Lam-phaat olthiin ... kesyt - - - Are huvvais ’huusi’ Kellolamphaan nimen - - - miehet tunnethiin net Jussan-Soffin lamphaiksi KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lamphaan|kylkkee</emphasis>  lampaan|kylkeä (lammas ’sau’, kylki ’side’); kuivaatettuu lamphaan-kylkkee, lappaa (lapa ’bog’) ja paistii KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lamu</emphasis>  suuri, laaja, vid, utstrakt; lamuilta laatasmailta ’laajoilta (ylä)tasangoilta’ [löyttyy] mustikkaa ja puolaa KT 9; Ihminen ei olis koskhaan saattanu ajatella sitä, ette näin ylhäälä tunturilla olis saattanu olla näin lammuu, isopuista, runsasta mettää KT 96; tutustuis ... tähän lamhuun, paaroilevhaan ’aaltoilevaan’ tunturimaahan KT 119; Kuosuruto oli niin lamu KT 185
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>langettaat</emphasis>  langettaa, å felle; langettaat tuommaisen kauhistuttavan tuomion ’langettaa tuollaisen hirveän tuomion’ KT 40; langettaat kuolemantuomion KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lankeis</emphasis>  lankesi; Samalla lankeis kyllä kaikki eđesvastaus toimheentulosta näitten miesten lujile olile ’vahvoille hartioille’ KR 259
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lanto|ruto</emphasis>  —&gt; ruto; ko het olthiin menheet eli tulheet läpi pimmeen Lantoruđon, missä ihmiset kaikkina aikoina olthiin nähneet kaikenlaista pöläkettä KT 53; Kylän vestapuolta, Aalkkan kautta, miehet kävelthiin kiini joven ranthaan, Anttonin suvanon alapäähän - - - Jos joku ihminen likenis, matalaa nivvaa pääsis poikki joven ja sieltä Lantoruthoon KT 231
  </para>

  <para>
– Lantoruto
  </para>

  <para>
– Aalkka
  </para>

  <para>
– Anttonin suvanto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lantto</emphasis>  (saam. láttu ’lampi, tjern, dam’, luoppal ’lampi jonka läpi virtaa puro tai joki’, ’liten innsjø som det går elv igjennom’) lompolo; järvi|lantto; Siihen [Kottiruđon ojan päälle] het jääthiin päiväksi lanttojärvisen ’pienen järvenlampareen’ rannale. Lanttojärvessä kuhisi vääjäkköö KT 230; Het jouđuthiin ... mennä ympäri ’kiertää’ syvän ja pölättävän lanton|ki AR 37; Jussa ja Soffi seurailthiin ojjaa ’ojaa’ kiini pienheen järvi|lanttoisheen saakka ’aina pienelle järvenlampareelle asti’ AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lapin|puukko</emphasis>  samekniv; hän [Annin ruokkofaari] oli viimen ottanu lapinpuukon tupesta ja vetäny ristin merkin yli polvun (polku ’sti’) KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lappaa</emphasis>  lapaa (lapa, gen. lavan ’bog’); kuivaatettuu lamphaankylkee, lappaa ja paistii KT 70; Keskeltä lappaa luođi oli menny läpi KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lappii</emphasis>  lapio, spade; lappiin ’lapion’; lappiila ’lapiolla’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lappii|mies</emphasis>  lapio|mies, lapioija
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lappii|mies|joukko</emphasis>  KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laskeet </emphasis> laskeutua; laskeet pitkäksi sölälensä maahan KT 81; mie lähđin laskehan ’laskeu-tumaan’ alas tunturin itärinnettä KT 202; laskeissa ’laskeutuessaan’ ... alas ... rinnettä KT 228; Varovasti mies piti laskeet ’miehen piti laskeutua’ alas laksonrinnettä KT 396
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laskeet</emphasis>  laskea, päästää, antaa tehdä jotakin, å slippe, løse, ettergi; laskea alas; laskeet yli-kerran KT 28; Mies laski peuralta veren KT 86; Ko mie piđin laskeet net lähtehän sinne ’Että minun piti päästää heidät lähtemään sinne’ KT 191; laskehan ’laskemaan’; laskeet irti ’päästää irti’; Pimmeessä ei saattais laskeet ’voisi päästää’ kethään likele KT 231; Suru ei laskenu häntä niin vähälä KT 256; Juoksujalkkaa, niin ko heiđän tapa aina oli ollu ennenki, nuoret miehet [Klemetti ja Siigvalli] olthiin laskenheet ’päästelleet, tulleet vauhdilla’ yli tunturin KT 269; Kovan tuulen takia nuoren miehen oli ollu pakko laskeet ’antaa mennä’ vähän myötätuuleen KT 295; Vielä painavamaksi kuorma tullee, ko sitä ei saata sekunik-sikhaan ’sekunniksi|kaan’ laskeet maahan KT 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laskettaat torvon</emphasis>  laskea dorg-pyydys KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lasketti</emphasis>  (hän) laski, laskeutui; hän lasketti laukun maahan KT 88; Yksi toisena pörhään lasketti sölälensä vuotheele ’yksi toisena perästä laskeutui vuoteelle selälleen’ KT 93-94; mies ... lasketti ittensä sölälens ’laskeutui selälleen’ vuotheele KT 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lassi</emphasis>  —&gt; Aittirutolaiset; Jounin Lassi, nuori emäntä, koirat ja elo; he olivat siirtyneet Luovinjuoskista Aittirutoon, koska Luovinjuoski oli aivan liian likellä tietä AR 79-80  —&gt; Jounin Lassi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lassi-poika</emphasis>, Soffin kummipoika AR 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lassi</emphasis>, vanha tarina Mukkajärventievan kadonneesta pikkupojasta AR 119-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lasti|biili</emphasis>  (no. laste|bil) kuorma-auto; «Kyllä se minun syđän alkoi takohan ’(takomaan) takoa’ rinnassa, ko sen tyskän lastibiilin nävöt loistastethiin minun kantapäihin ’saksalaisen kuorma-auton valot valaisivat kantapäitäni’ KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>latriina</emphasis>  (no. latrine)  (kenttä)käymälä KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lattuuta</emphasis>  latua (latu saam. láhttu ’skiløype’); Taas kävelthiin vierhaat väärttin sivakoitten ja ahkiin lattuuta ’suksien ja ahkion latua’ KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukassa</emphasis>  juosten; Hansi ... oli ... lähteny laukassa kaverin pörässä yli kenttiin ja aittoin ’Hansi oli lähtenyt juosten kaverin perässä kenttien (pihamaiden) ja aitojen yli’ KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukhuin</emphasis>  laukkuihin (laukku ’bag, veske’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukkee</emphasis>  lauhkea, mild; Tunturin laukkee tuuli KT 43; Etelätuulen laukkee väry KT 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukkoja</emphasis>  juoksija
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukkoot</emphasis>  laukkoa, juosta, å løpe; Iisakki pani täyttä lähtöö laukkohan ’lähti täyttä vauhtia juoksemaan’ etelhään päin KT 370; Mies jatkais matkaa laukkoin KT 371
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laukoskelthiin</emphasis>  juoksivat; Pörässä net [saksalaiset] vielä laukoskelthiin, mutta met voitima kilpajuoksun parila askelheella KT 276
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulaat</emphasis>  laulaa, å synge; Paljon sinne oli menny väkkee, ko net [saksalaiset] laulain ’lau-laen’ olthiin menheet ithään päin KT 316; poromies lähti iloisesti laulain poromiehen tavala [joikaten] KT 392
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulastaat</emphasis>  ottaa ja laulaa; Kuosuvaaran kartano ... viimen het vielä laulastethiin koululau-lunki ja sen päälle muutamat veisastethiin vielä virrenki, jonka het olthiin oppinheet koko-uksissa. Iisakki ajatteli vielä laulastaat siitä laulusta, minkä kirjoittamisen hän oli aloittannu Saarijärven alapäässä. - - - Tohtisko hän koskaan laulaat sitä? KT 192-193
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulela</emphasis>  å småsynge, synge litt, av og til; Pitkän, pimmeen syysillan kuosuvaarantakalaiset kulutethiin sisälä laulelemalla ja muistelemalla sattui ’kertomalla satuja’ ja puhelemalla kaikenlaisista asioista KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulun|rinnat</emphasis>  hyvästä, kuuluvasta laulu|äänestä; Anni oli kuullu vielä tuon Antti-lukka-rinki äänen. Silläki miehelä olthiin hyvät laulun|rinnat KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulun|tevossa</emphasis>  laulun tekemisessä; [Iisakki] alkoi taas ajattelehan sitä lauluu, mitä hän oli alkanu tekehän Saarijärven rannala - - - kauvemaksi mies ei päässy tällä kerttaa laulun-tevossa KT 211
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>laulut</emphasis> (laulu ’sang’) <emphasis role='bold'>ja virret</emphasis> (virsi ’salm’)
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
LAULUT:
  </para>

  <para>
– Aleksanteri lauloi kouluaikana opittua laulua «Nå synger vi på vår tur...» KT 102
  </para>

  <para>
– ihmiset ... nouđastethiin jovesta kylmää, kirkasta vettä. «Tämähän on niin ko Saimaan kanavan vettä,» sanoi Hansi ko muisti laulun, jota het olthiin lauleskelheet lauvantai-iltoina Valkamantörmälä KT 167
  </para>

  <para>
– (Marthiinin sepittämä lorulaulu) «Kaunis on ilma, kaunis on maa. Kaunis on aurinko, kaunis on sää. Ja meri on niin sinisen sininen,» urrutteli vahti [Marthiini], joka samassa val-misteli eli sepitteli oman lorulaulun sanatki vielä. Vain aijankuluksi KT 237
  </para>

  <para>
– Petteri laulasti vielä sievälä laulunäänelä vanhan perintölaulunki jostaki junasta ja aseman kellosta - - - Mie olen oppinu sen entisiltä ihmisiltä - - - sen perintölaulun KT 248
  </para>

  <para>
– Het [kuosuvaarantakalaiset ja heidän vieraansa] puhelivat pilkkalauluista, joita het olthiin laittanheet ja laulelheet. Äl-Jouni laulastiki vielä yhđen, jonka hän itte oli laittanu KT 286; Äl-Jounin pilalaulu KT 302
  </para>

  <para>
– Hansi käveli ja urrutteli jotaki lauluu matkala tunturin yli. Se kevitti hänen mieltä ja kulkkuu ja lyhensi aikkaa. F. E. Sillanpään sotamarsin mies oli oppinu karigasniemilaisilta. «Täältä kumpujen kätköstä metki ’me|kin’ tulema,» ajatteli Hansi ja nauratti KT 314 [Sillanpään marssilaulu 1939, sävel Aimo Mustonen; Suuri Toivelaulukirja 3 s. 170-171; Ensimmäinen säkeistö kuuluu: <emphasis>Kotikontujen tienoilta tervehtien / tämä laulumme kaiku-koon / yli peltojen, vetten ja tunturien / aina Hangosta Petsamoon. / Sama kaiku on askelten, / kyllä vaistomme tuntee sen, / kuinka kumpujen kätköstä mullasta maan / isät katsovat poikiaan</emphasis>.]
  </para>

  <para>
– Ennen lähtöö [Tuorisjoven kaffinkeittosijasta alas kylään] Aleksanteri laulasti vielä ensi-mäisen värsyn Alaattissa [Altan pataljoonassa] opitusta sotamiehen laulustaki KT 315
  </para>

  <para>
– [matkalla Kuosuvaarasta takaisin Pyssyjoen kylään] Marthiinilla ei ollu kottii. Sillä hän lauleskeliki kerran toisensa pörhään ette «kotitonna kuljeskelen nyt [”Mustalainen”, 1. säkeistö: <emphasis>Mustalaiseks olen syntynyt, koditonna kuljeskelen nyt; luonnon lapsi, mitä huo-linkaan, kun vaan vapahana olla saan</emphasis>; ks. esim. MATTI YLI-TEPSA – MERJA YLIVAARA, <emphasis role='bold'>Maastamuuttajien laulu</emphasis>. Gummerus 2008. ISBN 978-952-202-099-4 s. 160]» KT 409
  </para>

  <para>
– Elli oli iloinen ja onnelinen [tehtyään päätöksen siitä, että Jussa ja Soffi lähtevät hänen kanssaan Aittirutoon]. Hän lauleli poropaimenen tavala ’joikasi’ kulkkeissa tunturii AR 62
  </para>

  <para>
– peräytyvät saksalaiset joukot kruununtiellä – Elli ja Soffi tarkastelevat heitä Ullukapperin laelta; Kurja, harmaaja ihmisvirta - - - Traasuisina ja väsynheinä ja alakuloisina, nyt laulas-tamattakhaan sođan ja kunnian voittolaului AR 118
  </para>

  <para>
– Sitte Elli alkoi aijankuluksi laulelehan vanhoita koululaului. Hän saattoi laulaat ’osasi laulaa’ ja vieläki hän muisti kouluaijan lapsenlaului ’lastenlauluja kouluajalta’. Mutta saa-menkielistä koululauluu emäntä ei saattanu. Sen sijhaan hän muisti virren, jota kaaras-jokilainen ushein oli veissailu suurina juhlina Kaarasjoven pienessä, valkkeessa kirkossa AR 141
  </para>

  <para>
– Poro- ja kyyttimies Aslakka tuli niin iloiseksi, ko hän pääsi Tenonlakshoon, ette hän pelkästä syđämen ilosta, joikasti toisile omasta morssiimesta, Kaarasjoven kaunhiimasta tytärlapsesta AR 214
  </para>

  <para>
– «Sun valvari vei! Ette poika oli kelvolliinen!» laulasti Äl-Jouni vielä iloisesti AR 280-281 [”Maantie on kova kävellä”, 3. säkeistö: <emphasis>Lääkäri käänsi ja välskäri väänsi / ja poika oli kel-vollinen. Hei valvarivei, sun valvarivei, ja poika oli kelvollinen. Poijasta tehtiin kruunun kaartiin / asevelvollinen. Hei valvarivei ...</emphasis> Ks. MATTI YLI-TEPSA – MERJA YLIVAARA, <emphasis role='bold'>Maastamuuttajien laulu</emphasis>. Gummerus 2008. ISBN 978-952-202-099-4 s. 160]
  </para>

  <para>
– Viimen kuului vielä Norjan kansallislaulu <emphasis>Ja vi elsker</emphasis> AR 430
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
VIRRET
  </para>

  <para>
– Anni veisasi virren, jonka hän oli oppinu kokouksissa: <emphasis>Sun halthuus, rakas Isäni / Mä aina annan itteni. / Mun sieluni ja ruumhiini / Sä, Herra, ota suohjaasi.</emphasis> Kaikki värsyt het veisathiin. Viiminen meni näin: <emphasis>Sen uskon, rakas Isäni,</emphasis> / <emphasis>Vaan muista heikkouttani, / Sun lastas auta vaivassa, / Suo ilo luonas taivhaassa </emphasis>[<emphasis role='bold'>Suomen ev.lut. kirkon Virsikirja</emphasis>, virsi 377] KT 15
  </para>

  <para>
– Batnisakun järven ylipuolelta hakkijat löyđethiin ’etsijät löysivät’ Anna-Kreta-ämmin makkaamassa risuvuotheela pilkkapimmeessä, mustassa mettässä. Muori ei ollu pölänyk-hään - - - Pimmeessä Pyssyjoven laksossa Anna-Kreeta oli kulutellu aikkaa yksin laule-lemalla ... ulkomuistoo koulussa ja kokouksissa oppinutta ’oppimaansa’ hengelistä virsi-perinttöö. Niitä ämmi saattoi hyvin paljon. Koko ijän hän oli opiskellu niitä kylän sunnun-taikokouksissa KT 308
  </para>

  <para>
– Se pappi [Johannes Halten] oli ollu hyvä laulaja. - - - Pappi oli mullanheiton aikana veisa-nu kirkonmaalla <emphasis>Velt alle dine veie</emphasis> semmoisella äänelä ette «mie kuulin sen menneissä na-vetalle, justhiin niin ko pappi olis veissailu juuri siinä minun vieressä» [<emphasis role='bold'>Norsk salmebok</emphasis>, virsi 460 <emphasis>Velt alle dine veier / og all din hjertesorg / på ham som evig eier / den helle him-lens borg</emphasis>] KT 339-340
  </para>

  <para>
– Anni oli navettatielä veissailu kirkkoihmisten kans <emphasis>Takk for all din fødselsglede</emphasis> [ei löydy nykyisestä Norjan kirkon virsikirjasta] KT 340
  </para>

  <para>
– Aaroni-äijin sunnuntaikokous keskinovemberin sunnuntaipäivänä (KT 362-363), virret: <emphasis>Velt alle dine veie</emphasis>, 1. ja 2. säkeistö
  </para>

  <para>
<emphasis>Kotini on taivahassa</emphasis>, kaikki värsyt
  </para>

  <para>
<emphasis>Sun halthuus, rakas isäni</emphasis>
  </para>

  <para>
– Vähän värissevällä äänelä Anni taas veissaili: «Sun halthuus rakas Isäni.» Vähitellen Iisakkiki veissais ’veisasi’ toisten kans. Hiukan miehen paha mieli parani KT 406
  </para>

  <para>
– Anni: «Kotini on taivahassa» (Maanalustievan takana) KT 416
  </para>

  <para>
– Kotimatkala Nikulas veissaili vielä ... tunnettuu virttää, sammaa minkä Anniki ’Anni|kin’ oli veisastannu silloin, ko emäntä oli päässy Kuosuvaaran taka AR 28 [KT 15]
  </para>

  <para>
– Keisinuoman turvetkammissa saarnamies Aslakka veisastiki kuulijoile vanhaan virsikir-jan virrenki - - - veissaili virren virren pörästä - - - Vierhaan [Ellin] kunniaksi hän esitti vie-lä vierhaan omalaki kielelä [saameksi] kaksi virttä AR 66
  </para>

  <para>
– Jouluaattona Anni-muori aikoi laulastaat joululaulun - - - Toisetki koitethiin, mutta joulu-virrestä ei tullu mithään. Heissä oli niin paljon vaivaa ja murhetta huomisesta, että veisu ei onnistunnu AR 259
  </para>

  <para>
– Anna-Kreeta-ämmi, joka saattoi ulkomuisto paljon virsikirjan virsi|aarnista ’virsi|aarteis-tosta’, veisasti - - - vielä jonkulaisen iltarukouksenki: «Tää on mun haluni, viimeinen toi-voni. Tääl’ kiusausten maas. Murheitten alhossa» AR 269
  </para>

  <para>
– [Aaronin toiset seurat] Petteri veisais heile virren <emphasis>Koska mä näh</emphasis>đ<emphasis>ä saan</emphasis> AR 302
  </para>

  <para>
– Anni laulasti virren; Anni-Kreeta haluis vielä veisata virren <emphasis>Aurinkomme ylösnousee</emphasis>. Norjankielisiäkin virsiä: <emphasis>Velt alle dine veie</emphasis> AR 359
  </para>

  <para>
– Sotilashautaus Pyssyjovessa; Landstadin virsikirjasta <emphasis>Velt alle dine veie</emphasis> AR 437-438
  </para>

  <para>
– <emphasis>Kotini on taivahassa</emphasis> AR 438-439
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lauri  </emphasis>Silfarista etelään AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laurin joki</emphasis>, laskee Laurinjärvestä Kukkuvaaran itäpuolelta Tuorisjokeen; KT 336; AR 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Laurin|järvi</emphasis>  AR 88; AR 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lauri ja Joonas</emphasis>; Pakolaisina Lauri ja Joonas olthiin kuulheet, ette koko komppani norja-laista sotaväkkee oli makka ’kuulemma, muka’ tullut Itä-Finnmarkhuun. Nyt het olthiinki menossa sinne ilmoittahan ittensä omasta tahđosta ’ilmoittautumaan vapaaehtoisesti’ sota-väkheen KT 283; AR 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Leavva|joki</emphasis>  saam. Leavva|johka, su. Leva|joki KT 287; AR 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leimattelevan</emphasis>  leimahtelevan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leipä</emphasis>  brød; leippääki ’leipää|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leipä|läjä</emphasis>  leipä|kasa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leipä|mouru</emphasis>  leivän|muru, brød|smule; Leipämouruki oli ruvan lissää KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leipä|pirtheen</emphasis>  leipä|viipaleen, brød|skive; AR 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leivän|pää</emphasis>  kannikka, kantapala, skalk, skorpe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leivän|säilytys|paikka</emphasis>; tyskäläisten leivänsäilytyspaikka KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lemmi|joki</emphasis>  saam. Leavdnja, no. Lakselv; sielä kruununtielä oli väkkee jutamassa Lemmi-jokheen päin KT 111; Lemmijokkee KT 113; Lemmijovessa meni vishiin punkkeriitaki ’punkkereita|kin’ ilmhaan KT 328; KT 353
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lento|tie</emphasis>  (luft|vei) lentokoneiden reitti; lentotie Baanakhaan ’koneiden reitti Banakin ken-tälle’ KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lenttäjä</emphasis>  lentäjä, flyger
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lenttäät</emphasis>  lentää, å fly, rynnätä, mennä nopeasti; jos olis sattunu joku ryssän eli ’tai’ tyskän lenttäjä lenttäät siitä yli KT 41; Sitte het olthiin kuulheet ihmisen äänet ja lentänheet kra-pisten methään - - - Joka penshaan takana se viholinen saattais olla ođottelemassa. Sillä se pitäiski kuljeskella korvat ja silmät auki. Ja lenttäät pakhoon ’pakoon’ jos kuuluis mithään ’jotakin’ AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lepo</emphasis>  hvile; gen. levon; vähän rauhaa ja leppoo ’lepoa’ KT 85; het menthiin levole vatta tyyhänä ’he laskeutuivat levolle, kävivät nukkumaan tyhjin vatsoin’ KT 85; «Piian ’ehkä’ nämät ajatukset unhetuttais ’unohtuisivat’ vähäksikhään aikkaa, annettais minule leppoo, jota mie kyllä tarvittisin». Mutta leppoo mies [Iisakki] ei saannu KT 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppyytellä</emphasis>  lepytellä, sanoa esim. «älä ole vihainen, älä ole surullinen!»; Sillä hän puhe-liki, niin ko faari puhuskellee ’isä juttelee’ lapsile, joita hänen pitäis rauhoitella ja leppyy-tellä heiđän onnettomina hetkinä KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäily</emphasis>  (hän on, oli) lepäillyt; Vieläki pakolaiset jääthiin leppäilehän AR 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäissä</emphasis>  levätessä(än); jalat leppäävät paremin ko net nostaa leppäissä korkkeele KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäämä|aika</emphasis>  lepäämis|aika, lepo, hvile|tid
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäätellä</emphasis>  lepuuttaa; leppäättelehän jäseniitä<emphasis role='bold'> ’</emphasis>lepuuttamaan jäseniään’ KT 81; leppäätellä jalkkoi KT 140
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäätyttäny</emphasis>  lepuuttanut, antanut lepoa; Lyhykäinen yö|uni oli leppäätyttäny heitä vähän KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäättävä</emphasis>  lepuuttava, lepoa antava; rauhalinen ja ruumista leppäättävä uni KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leppäävä</emphasis>  lepäävä, hvilende; leppäissä ’levätessä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leuvassa</emphasis>  leuassa (leuka ’hake, kjeve’); lovi lujassa, levveessä leuvassa ’lovi vahvassa, le-veässä leuassa’ KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levittelehän</emphasis>  levittelemään (levitellä ’tehdä leveämmäksi’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levittäät</emphasis>  levittää, å spre
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levole </emphasis> —&gt; lepo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levoton</emphasis>  urolig; Nyt oli sođan levoton aika, joka teki ihmisen sielunki levottomaksi. Levot-tomamaksi ’levottomammaksi’ ko rauhan aikana KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levveys</emphasis>  leveys, bredde
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levviskelehän</emphasis>  leviämään (vähitellen) KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leväskellä </emphasis> lepäillä; Tunturin kävelijät leväskelthiin ’ lepäilivät’ vielä tässä KT 138; Aikkaa ’aikaa’ heilä oli - - - Sai leväskellä rauhassa. Ja joskus oli vielä pakkoki levätä KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>levästethiin</emphasis>  lepäsivät; Sitte het levästethiin vähän aikkaa KT 146
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>leväättäät / levättäät</emphasis>  levähtää, lepuuttaa itseään, å hvile, puste ut; Heilä oli ollu tapana le-väättäät, ko oli syöty KT 18; het levättethiin ’lepäsivät’ vähän aikkaa KT 42; ihminen tar-vitti vielä levättäät ja kovota ’koota’ lissää voimaa KT 89; Lapset saavat vähän levättäät KT 147
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liehmu</emphasis>  (saam. liehmu) lauha, leuto ilma, sää; vaikka syksy vielä tarjoiliki heile erikoisen liehmuuta säätä KT 29; liehmuu, syksyinen etelätuuli KT 43; hän näki risun|lalvoin liikku-van liemhuussa syystuulessa. Tuuli ottiki jo koivun lalvhoin KT 191; Liehmuu aurinko-päivä tuli toisen pörästä KT 217
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liemi</emphasis>  buljong; (partit.) lientä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lienee </emphasis> måtte være; mikä se nyt sitte se semmoinen filosofia lieneekhään olla ’lienee|kään, mahtanee|kaan olla’ KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liepattimma</emphasis>  livahdimme (livahtaa ’vilahtaa’, saam. livkkihit ’å plutselig forsvinne, smette forbi ell. inn noenstedes’); met liepattimma methään KT 311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lietä</emphasis>  tulla lähemmäksi ; [kuorolaulu] oli lieny ette lieny ’tullut lähemmäksi ja lähemmäksi’ KT 198; heiđän oli pakko ... lietä ’lähestyä’ tuota tuntematonta ihmistokkaa monesta suun-nasta KT 370
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liha</emphasis>  kjøtt; lihhaan ’lihaan’; lihat; lihhoin kans ’lihojen kanssa, lihoineen päivineen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liha|hituinen</emphasis>  (hyvin) pieni pala lihaa KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liha|luova</emphasis>  —&gt; luova
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liha|läjä</emphasis>  (läjä ’kasa, haug’, liha ’kjøtt’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Liian|kukku|jänkkä</emphasis>; Liiankukkujänkän pohjaisenpuolta miehet kävelthiin ... pitkin elläi-mitten ja ihmisten polkkuu ja nousthiin viintotietä ylös Kukkuvaaran rinnettä. Aamu oli vielä sen verran pimmee, ettei Kukkujänkän sokan vahti olis saattanu havaita heitä KT 227; Ko miehet taas kokkoonuthiin Liiankukkujänkän etelänpäähän, het sovithiin siitä, ette het käväistäis vielä Skierrisokan pohjaisenpuolela. Sieltä löytyi jauhoo ja putaattii KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liieny</emphasis>  (ei) liiennyt ’ei ollut ylimääräistä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liika</emphasis>  ylimääräinen, ekstra; Yksi liika villavaatet ei tullu hyväksi kaikile KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liikattaat</emphasis>  liikahtaa, å bevege seg; liikatti ’liikahti’; liikkattais ’liikahtaisi’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liiket</emphasis>  liike, bevegelse; Suomessa oli aloitettu joku kansallissosialistinen <emphasis>Lappo</emphasis>-niminen liiket ’Lapuan|liike’ KT 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liikkuut</emphasis>  liikkua, å bevege seg; Sillä pitiki ’Siksi piti|kin’ liikkuut varovaisesti KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liikuttaat</emphasis>  liikuttaa, koskea, å røre; ettei niitä lihhoi saannu liikuttaat ’ettei niihin lihoihin saanut koskea’ KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liikuunttuut</emphasis>  liikuttua, å bli rørt; AR 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Liinhamarin silta</emphasis> (silta ’bru’); «Liinhamarin sillan alustaa met pojat menemä». Sitä joven-ranttaa miehet olthiin kuljeskelleet jo pieninä poikasina, silloin ko pikkurauttuu oli ollu jovessa täynä KT 65; toinen [kolonni] jyrisi kauheela kolula ’kolinalla, melulla’ Maraston tietä Liinhamarin jokkee kohđi KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Liint</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>appir|joki</emphasis>  (kartta: saam. Liinnáš|johka, kv. Linsappir|joki; menee kruununtien alta  Väkkärän tienhaaran kohdalla); laski naakkiin kuus miestä alas Liintšappir|joven koivu-pensas|luokkaa likemäksi jovenranttaa KT 68  —&gt; luokka; [Marthiini oli] lapsena samala tavala [natšulla] pyytely pikkurauttuu Liintšappirjoven kurkkiin suvanosta KT 131
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liitinki|lakki</emphasis>  saamelaisnaisen kesälakki, usein samaa kukikasta kangasta kuin kesätakki / kesähamekin, sommerlue av en samekvinne; Elli painhaatti ’painoi (nopeasti)’ liitinkilakin kallole ’otsalle’ AR 57; punaisenpilkkainen ’puna|pilkullinen’ karttuuni|lakki vähän kallole painhaatettuna AR 61; Elli veti lakin korvat alas, ettei kuulis tätä kauheeta ääntä AR 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liitinki|lumhaan</emphasis>  housujen liitingissä olevaan taskuun (liitinki ’vyötärönauha’, ’livlinning’; lumma no. lomme ’tasku’) KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liittyyt</emphasis>  liittyä, å være forbundet med, høre med til
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lijetä </emphasis> tulla lähemmäksi, lähestyä, å komme nærmere, nærme seg; miehet kävelthiin pörä-tysten ja lijethiin ’(likenivät) tulivat lähemmäksi, lähestyivät’ uutta kottii askel askelheelta KT 245; likenehän ’likenemään, lähestymään’; likenee ’(se, hän) tulee lähemmäksi, (det, han) nærmer seg’; likenevä ’lähestyvä’; Kuitenki heilä oli pakko lijetä savvuu ’savua’ varovasti AR 47; het likenythiin valkkee|sijjaa ’nuotio|paikkaa’ AR 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likelä</emphasis>  lähellä, nær, nær ved; likemppää taivasta ’lähempänä taivasta’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likemppää</emphasis>  lähempänä, nærmere
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likemäksi</emphasis>  lähemmäs, nærmere; Tietäkhään likemäksi het ei tohtinheet lähteet, ette nähđäis ’he eivät uskaltaneet lähteä lähemmäs tietä|kään nähdäkseen’, mitä sielä oikheen tapattuuk-haan ’tapahtuukaan’ AR 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likhimäisestä</emphasis>  lähimmästä, nærmeste; Tässä oli kuitenkin puhet hänen likhimäisestä naapu-ri|väjestä KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liki</emphasis>  lähin; likkiin naapuri ’lähin naapuri, nærmeste nabo’ KT 202; likkiin ’lähin’ joven-lakso oli korkkeitten tunturitten takana KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liki|mettä</emphasis>  lähi|metsä, skogen i nærheten
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likka  </emphasis>(ehkä: krikkand, lat. anas crecca, pieni heinäsorsalaji)  —&gt; merilinnut; Toishaalta päin kuului likka KT 188; AR 463
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>likkiin</emphasis>  —&gt;liki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>linnun|pöläkheitten</emphasis>  linnun|pelättien (linnun|pelätin ’fugleskremsel’); Tyyhät piiput ’pel-kät (savu)piiput’ sielä seisothiin pystössä linnunpöläkheitten näköisinä KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lintu</emphasis>  fugl; käyđä linnuissa ’käydä linnustamassa’ KT 53; linttuin ’lintujen’; «Lähđemä nyt linthuin» AR 462
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lintuinen</emphasis>  pikku|lintu, små|fugl; AR 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lippee</emphasis>  lipeä, lut; Syylisyys oli tarttunu hänen [Iisakin] sielun pohjale. Sieltä se ei tahtonu lähteet pois, ei vielä ’edes’ lippeeläkhään ’lipeällä|kään’ KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lissäänttyyt</emphasis>  lisääntyä, kasvaa, enetä, å øke; [Iisakki] näki jutaman ’nopeasti liikkuvat pil-vet’. «Etelätuuli tässä taitaa lissääntyyt, ko nuoin se lennättellee pilven riekaleita pohjais-heen KT 49; vaikka vahtimiehet komenelthiinki heitä etheenpäin, noppeemasti ette noppee-masti, niin lähtö ’vauhti’ ei lissääntyny KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lisästethiin (het)</emphasis>  (he) lisäsivät, lisäilivät; Kokki lisästi vielä monta liha|pallaa ’muutaman liha|palan’ pathaan ’pataan’ KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>litteri</emphasis>  (no. liter) litra; Mies [Iisakki] täytti kahđen litterin militäärikattilan - - - ja henkasti kattilan keitto|puuhun kiehuhan KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>litterittäin</emphasis>  litra kaupalla, flere liter; AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Litza|joki</emphasis> KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liukattanheet</emphasis>  luiskahtaneet, päässeet menemään; niin olthiin miehet pääsheet Sokhaan, liukattanheet pois niin ko märkä, liukas kurkkiin rautu ihmisen kässiin ’käsien’ välistä KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>liusku|lakki</emphasis>  lippa|lakki, skyggelue; Liuskulakki miehelä [Juhan-Mikolla] oli päässä, vähän kallela oikheesheen olkhaan päin KT 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>livattaat</emphasis>  livahtaa, å stikke, smette; (het) livattethiin ’(he) livahtivat’; Het jääthiin ođottele-han ... siinä toivossa ette joskus ... tulis väli, josta het ... saatettais livattaat niin ko kärpät yli kruununtien KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lohđutella</emphasis>  lohdutella, lohduttaa, å trøste; Anni lohđutteli poikkaa, mutta Aren nälkhään lohđotos ei auttanu niin paljon KT 383
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lohđuttaja</emphasis>  lohduttaja, trøster; Aarosta oli vielä toisten lohđuttajaksi|ki KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lohđuttamaton</emphasis>  lohduton, jota ei voi lohduttaa, utrøstelig; Se ajatus lohđutti hänen lohđut-tamatonta syđäntä ja rauhatonta sieluu KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lohen|pyyttäjä</emphasis>  lohen|pyytäjä, -kalastaja, laksefisker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lohta</emphasis>  (no loft) vintti; AR 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loistelat</emphasis>  loistella, loistaa, antaa valoa, valaista, å lyse, stråle; Joka pahđankolon ja kiven-tavuksen hän oli loistelu ’valaissut [tuohuksella, palavalla tuohikäppyrällä]’ AR 124
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loistet</emphasis>  loiste, valo, lys; taas saattoi loistet sammuut ’sammua’ hänen silmistä KT 75; Lois-tet nousi hänen surulishiin, sinisen|harmaishiin silmhiin KT 112
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loistet|vana</emphasis>  valo|viiru, lysstripe; näkyi kirkhaita loistet|vannoi nousevan ilmhaan KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loivat seinät</emphasis>  (loivasti) hieman kallellaan olevat seinät KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loka|kuppi|läjä</emphasis>  kasa likaisia kuppeja AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lokkaantunheet</emphasis>  lokaantuneet, tulleet lokaisiksi (loka ’skitt, søle’); Tunturinkulkkijat olt-hiinki tosin ’todella’ lokkaantunheet. Heiđän vaatheet olthiin sama lokaiset ko het itte ’yhtä lokaiset kuin he itse’ KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lompola</emphasis>  kruununtien pohjoispuolella oleva Saarijärven alue (kartassa: Suolo|jávri); Poh-jaisesta päin näkyi taivas vielä mustana. Sielä satoi vieläki kaatamalla. «Kyllä se kastuu herrasväki, jos sitä on sielä Lompolan puolela» KT 195; Lompolassa, kruununtien pohjoi-senpuolela, met jouđuima ođottelehan kauvoin, ennen ko met pääsimä tien yli KT 285; Sitte sielä paukatti pommi jossaki iđänpuolela heitä [Soffia ja Jussaa, jotka ovat Vieksan päällä], Lompolassa päin AR 33; poromies Aslakka, joka kesällä asuskeli Lompolassa ison Saarijärven alapäässä AR 69; Lompolhaan ’Lompolaan’ AR 70; Lompolan lammet ja järvet AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>longotella</emphasis>  longotella turvetta ’irroittaa turpeita maasta’ KT 19; Toiset longotelthiin tur-vetta KT 72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lopatti </emphasis> lopahti, loppui; AR 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lopettaat</emphasis>  lopettaa, å slutte; «Sehän se aina onki kiusannu minnuu, ette met emmä saanheet lopettaat työn, jonka met olima aloittanheet niin hyvin» KT 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loppa|kengät</emphasis>  kengät joissa ei ole kengännauhoja tai nauhat ovat auki; AR 65; AR 170;
  </para>

  <para>
—&gt; paula
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loppumattomat</emphasis>  ehtymättömät, uendelige
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loppumattomuus</emphasis>  loputtomuus, äärettömyys, uendelighet; yksi ainua sekundi iänkaikki-suuđen loppumattomuuđesta KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loppu|oktooberi|kuun</emphasis> lokakuun lopun aamu KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loppuut</emphasis>  loppua, å ta slutt; kuolla, å dø; saima ... etelätuulen, joka ei milhään aikonu lop-puut KT 23; vaimo oli jo loppunu ’vaimo oli jo kuollut’ KT 48
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lottoo </emphasis> (no. lodde, lat. mallotus villosus) lotaa; lota on pikkukala, jonka perässä turska nou-see vuonoon; AR 457
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>louđet</emphasis>  (saam. loavdda ’teltduk til sametelt’) loude, loudevaate; Loutheen miehet jouđut-hiin panehan ’miesten oli pakko panna’ reppenä|reiän tuulenpuolele KT 194; poromies Aslakkaki, joka oli nukkunu yön loutheen alla koira vieressä, iti kans sisäle - - - Yöllä oli satanu kovasti. «Kohta se kastelee minun, ko louđet oli puđonu - - - mie paranastin lout-heen AR 73; Siirin ja Matin talvilaavossa, joka oli hyvin lämmin, ko se oli louđettu monen-kertaisilla raanuilla ja vielä muilaki loutheila AR 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>louđet|laavo</emphasis>  sen järjestys: polttopuut ovensuussa, tulisijan (arinan) molemmin puolin loito, istuin ja makuutila (saam. loaidu), arinan takana posio (saam. baçsçsu), kodan perä, jossa on keittiötavarat ja kiisa (saam. giisá), vakka jossa on tärkeitä tavaroita AR 112
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loukkaanttuut</emphasis>  loukkaantua, å bli skaded, bli fornærmet, støtt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>loukko</emphasis>  nurkka, hjørne, krok; «Tyyhät laukut heilä olthiin - - - Net ruvanhakkijat olthiin heittänheet sinne loukhoon» KT 376
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lounhaasheen</emphasis>  lounaaseen, mot sørvest (lounas ’sørvest’); aurinko paistaa jo lounhaalta ’lounaiselta taivaalta’ KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luenoista</emphasis>  luennoista (luento ’forelesning’); Toinen [Are] kuunteli puhumatta ja kysele-mättä, vaikka hän ei paljon ymmärtännykhään Iisakin oppineista luenoista KT 131
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luhta </emphasis> luhtaheinä; matalassa järvenrannassa [näytti kasvavan] pitkää luhtaa KT 140; Ei kuulattannu tuulen suhinaakhaan puun lalvoissa eikä jänkkäluhđassakhaan ’suon luhta-heinässä|kään’ AR 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luhta|heinä</emphasis>  (saam. lukti) sara, starr; (het) käännythiin kävelehän Käyrä|järven etelän-puolista luhta- eli kenkäheinä|ranttaa Käyräjärven luokan alustaa merheen päin KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luhta|jänkkä</emphasis>  luhtaheinää kasvava jänkä, soinen metsäheinäniitty KT 56; pienen luhta-jänkkäpaikkasen rannasta KT 56; jänkiltä oli saatu montaki hyvvää luhtaheinävihkoo elläimille talvheen KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luja</emphasis>  vahva, sterk (luja &gt; &lt; löyhä); Niin luja oli hänen laiha sölkä ’niin vahva oli hänen laiha selkänsä’ KT 24; lujjaa, lihavaa ruokkaa KT 89; Kuosuvaaran takana - - - monenlaista persoonallisuutta; siinä oli sielulisesti lujjaa ihmistä ’(lujaa) vahvoja ihmisiä’; siinä oli löy-hemppää ihmistä ’(heikompaa ihmistä) heikompia ihmisiä’ KT 258
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lujeskella</emphasis>  lueskella, laskeskella; lujeskeli|ki ’lueskeli|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lujeta</emphasis>  tulla vahvemmaksi, å bli sterkere
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lujettu</emphasis>  luettu (—&gt; lukkeet)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lujjimanki</emphasis>  lujimman|kin, vahvimmankin, også den sterkeste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lujjuus </emphasis> lujuus, kovuus, kestävyys, voimat; Äl-Jounin sielulinen lujjuus ’henkinen vah-vuus’ KT 67; Ihmiset puhuskelthiin hänen lujjuuđesta ’lujuudestaan’ maalla ja merellä ’siitä, kuinka vahva hän oli niin maalla kuin merelläkin’ KT 81; lujjuutheen ’(lujuuteen) voimaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lukhuun</emphasis>  lukuun, joukkoon (luku ’tall, antall’); Hän [vihollinen] ei kuulunut ihmisten luk-huun ’Vihollista ei voinut laskea ihmiseksi’ eikä joukhoon KT 52; entisten kaunhiitten syyspäiviin lukhuun KT 185
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lukka</emphasis>  (saam. luhkka) ponchon tapainen hupulla varustettu lisävaate, joka peittää hartiat ja ulottuu vyötärölle tai sen allekin, poncholignende skulderkappe; AR 55
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lukkeet</emphasis>  lukea, å lese; oli lujettu ’oli luettu’; lukkevan ’lukevan’; Anni-muorila ei ollu ollu aikkaa lukkeet, mistä syystä tämä kaikki tapattuu KT 346
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lukku</emphasis>  lukko, lås; lukkuu ’lukkoa’; lukut ’lukot’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lumen|sekainen</emphasis>  blandet med snø; lumensekainen slatta ’räntä’ KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lumetuttava</emphasis>  lumpeuttava, lumpeen saattava (korvat ovat lummessa, kun niillä ei sillä het-kellä kuule); kuului korvaa lumetuttavaa, sekaisen|äänistä ampumisen jyrinää KT 58; Kova korvaa lummettuttava ääni - - - heiđän korvat olthiin lumettunheet ’menneet lukkoon’ KT 368
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lumi</emphasis>  snø
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lumi|glasit</emphasis>  sakeassa lumisateessa käytettävät lasit KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lumma </emphasis> (no. lomme) tasku; Kauppamiehen hyväntahtoinen emäntä pisti vielä pienen kara-mällipussinki lapsile, tukaisi pussin ostajan lumhaan ’taskuun’, ko mies lähti kothiin KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lunkka</emphasis>  luukku, kansi, luke, åpning; hän ... oli pistäny laukun lunkan kiini KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luođa</emphasis>   luoda, å skape; vuono on luonnu sekä illoo ette muretta monheen perheesheen ’vuo-no on (luonut) tuonut niin iloa kuin murhettakin moneen perheeseen’ KT 8
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luođi</emphasis>  luoti, kule, lodd; heiđän luottiin ’heidän luotiensa’ KT 36; luođi|satheessa ’luoti|sa-teessa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Luoja </emphasis> Skaper; uskoot Luojhaan ’Luojaan’ AR 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luokka</emphasis>  (saam. luohkká) mäki, rinne, ahde, bakke, li; laski naakkiin kuus miestä alas Lin-tçsappir|joven koivupensas|luokkaa likemäksi jovenranttaa KT 68; huohottain hän oli kiik-kunu ylös luokan KT 179; Täyttä laukkaa het pyhithiin ’pyyhkäisivät’ kirkon luokale ’mä-elle’ KT 272; luokkiin taka ’mäkien taakse’ AR 145
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luoma|työ</emphasis>  luomis|työ (luoda ’å skape’); maailmanhistorian luomatyössä AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luonto</emphasis>  natur; luonnon lapset &gt; &lt; kulttuurin kanttajat AR 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luotela</emphasis>  luottaa, å stole på noe; Luppaukshiin ’Lupauksiin’ nämät miehet ei niin paljon ennää luotelheetkhaan KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luottaat</emphasis>  luottaa, uskoa, å stole på noe; Aaro oli semmoinen mies jolle naapuri oli saattanu ja saattais vieläki luottaat pahimat|ki asiat KT 101; Omhiin voimhiin ja onheen ’omiin voi-miin ja onneensa’ ihmisen oli pakko luottaat KT 126; Ihminen pittää uskoot ja luottaat hyv-hään. Luottaat Luojhaan AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luottiin</emphasis>  —&gt; luođi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luova</emphasis>  (saam. luovvi) säilytys|lava, talas, stillas med gulv til å legge matvarer eller høy på; Sitä lihhaa, mitä het ei keittänheet sinä päivänä, sen het ... viethiin luovan alle, jossa sen piti säilyyt mettän eläviltä ja linnuilta, jossa sen piti mureta. - - - Puista tehđyssä luovassa lihat säilythiin erikoisen hyvin KT 151; Anni yksin tiesi minkä verta jauhoi heilä vielä on jäljelä - - - «Parempi on, ettei kukhaan tietäis sitä,» sanoi Anni luovala KT 385
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Luovin|juoskin|kuru</emphasis>  (kartta: saam. Luovan|joaskke|johka, kv. Luovan|joaski) Tuorisvaa-ran ja Sappirvaaran välinen kuru  —&gt; Tšappirjoki; Jounin Lassi oli siirtynyt Luovinjuos-kista Aittirutoon AR 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lupa </emphasis> tillatelse, lov; myös: lupaus, løfte;  —&gt; luppaus
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lupais</emphasis>  lupasi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luppaava </emphasis> lupaava, lovende; luppaava mahđollisuus KT 65; Luppaavalta päivän alku näytti ollevan KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luppaus</emphasis>  lupaus, løfte; luppaukshiin ’lupauksiin’; Luppaukset olthiin tyyhät ’(lupaukset olivat tyhjiä) lupauksilla ei ollut katetta, ne olivat vain lupauksia’. Miehet ymmärethiin, ettei ihminen saattanu luottaat niihin. Luvan|anttajilla oli ruokkaa; luvan|saajila ei ollu sitä KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lutherus</emphasis>  Martin Luther; Lutheruksen postilla AR 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luu </emphasis> (no. damer med bein i nesa ’tøffe damer, tarmokkaista naisia’) bein, knokkel; Luuta näitten ihmisten esivanhemilla oli ollu nokassa ja voimakasta elämäntarmoo ruuhmiissa, siihen aikhaan ko het olthiin siirtynheet entisestä kotimaasta tänne KT 80; heilä oli ollu enämen luuta nokassa ko muila KT 380; Lujjaa ihmis|rottuu (rotu ’rase’) nämäki ihmiset olthiin. Luuta heiläki oli nenäsä. Voimaa heilä oli vieläki ruumhiisa KT 380
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>luvalinen</emphasis>  laillinen, lovlig, legitim; Onko se sitte se tyskälainen nyt meiđän luvalinen hal-littija? ’Onko se nyt se saksalainen meidän laillinen hallitsijamme?’ KT 18; «Se tieto Nor-jan luvaliselta hallitukselta» KT 196
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lyhenttäät</emphasis>  lyhentää, å forkorte
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lyhykäinen</emphasis>  lyhyt, kort
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lykkäähän</emphasis>  (lykkäämään) työntää; oli alkanu lykkäähän syysskonttoo KT 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lykästäät</emphasis>  lykätä, å skyve, utsette; lykästäät lähtemistä toisheen ’seuraavaan’ päivään AR 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lymmysti</emphasis>  lymysi, piiloutui, gjemte seg; Tiiheemphään ’tiheimpään’ methään hän lymmysti AR 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lypsäät </emphasis> lypsää, å melke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lyyrinen eeppos</emphasis>  (eeppos ’eepos, laaja kertomus’, ’bred fortelling’) AR 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Lyyti</emphasis>  Soffin sisar, Ailikaisen uoman väkeä; AR 29; «Meilähän se ei olekhaan hättää. On-han meilä pikku, kuivettu leivänpää ja tulitikkuloođakin. Lyydin lahja,» puhuskeli mies [Jussa itkevälle Soffille Vieksan itärinteen puunrajassa] AR 37; Sitte hän [Soffi] ajatteli vielä sisartaki AR 40; Soffi jäi ajattelehan ommaa sisarta, monta vuotta nuoremppaa ko hän itte - - - Hän oli [unessa] sisaren kans Jormin|rannala - - - het kaalethiin Jormii - - - sielä Alamaala oli niin soma oleskella - - - Anni-mamma ... lähti taluttelehan heitä Vierimän-kurruu kohđi AR 41-42
  </para>

  <para>
—&gt; Jormi; Jorminranta
  </para>

  <para>
—&gt; Ala|maa
  </para>

  <para>
—&gt; Vierimän|kuru
  </para>

  <para>
Pieran Soffin Lyyti, Aren kummi; AR 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lyöđä</emphasis>  lyödä, å slå; löi - - - lyöđhään KT 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lyösti</emphasis>  (hän) löi, läimäytti; (hän) lyösti kämmenet kolme kerttaa yhtheen KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähđekkää</emphasis>  lähtekää; Lähđekkää jo kattohan niitä onnettommii, missä net viippyvät KT 279
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähđet</emphasis>  lähde, kilde
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähđet|joki|vesi</emphasis>  lähteestä virtaava jokivesi; Kylmä, puhđas lähđetjokivesi tuntui ja maistui makkeelta KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähđet|maailma</emphasis> AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähđet|oja</emphasis>  lähteestä virtaava oja; hän havaitti sulan ojan - - - Pienen lähđetojan rannale KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähimäinen</emphasis>  lähimmäinen, medmenneske (Rakasta lähimmäistäsi! Elsk din neste!); lähi-mäistä|hän pitäis rakastaat KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähimäisen|rakhaus</emphasis>  lähimmäisen|rakkaus, neste|kjærlighet; koska tulis lähimäisenrakhaus tämän vihan sijale KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähteet</emphasis>  lähteä, å dra; Eikä heistä kukhaan ennää olis jaksanukhaan lähteet kauvemaksi KT 10; heiđän lähteissä kylästä ’kun he lähtivät kylästä’ KT 11; joutuis lähtehän ’joutuisi läh-temään, olisi pakko lähteä’ KT 12; pitäis taas lähteet hakehan ’lähteä hakemaan’ ruokkaa jostaki KT 208; «Parempi on kuolla Finnmarkun tunturille, ette ko lähteet tyskälaisten myötä kulkehan etelhään,» meinathiin nämät Pyssyjoven vanhukset KT 311; lähteissä ’(hänen, heidän) lähtiessään’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähtö</emphasis>  lähtö, start; vauhti, fart; kanttajan oli pakko olla leväny mies ennen lähtöö. Läpi|ki ’läpikotaisin, kerta kaikkiaan’ leväny ennen ko lähteet KT 107; kävelä tyskän sotamiehen tahtomaa lähtöö ’vauhtia, tahtia’ KT 22; kauheela lähđölä ’kauheaa vauhtia’ KT 85; Ryssä-hän se onki tulossa kauheeta lähtöö ’hirveää vauhtia’ KT 103; kovvaa lähtöö ’vauhtia’ se likeni heitä KT 194; Sai se kyllä poikaki lähđön. Juuri ko tyskälainen oli peittäny oven ’sul-kenut oven’, painui poikaki methään, meni tieheensä ’tiehensä’ KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähtemä|aika</emphasis>  aika lähteä, lähtö|aika KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lähättähän</emphasis>  lähettämään (lähettää ’å sende’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läihään</emphasis>  (läjään) pinoon (läjä ’stabel’); Arinan vierheen het lađothiin ’latoivat, pinosivat’ puut kaunhiisti läihään; KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läjjäilemässä</emphasis>  (talven polttopuita) kokoamassa kasoihin KT 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läkätyttämässä</emphasis>  läkähdyttämäisillään; Sää oli ollu kohta läkätyttämässä ’viemässä hengen, kerta kaikkiaan uuvuttamassa’ hänen KT 295
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lämmitellä</emphasis>  lämmittää, antaa lämpöä, å varme, gjøre varm; Valkkee arinassa lämmitteli ’lämmitti’. Sen pitiki lämmitellä heitä KT 98
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lämppiihän</emphasis>  lämpiämään, lämmetä; hänen ruumis alkoi lämppiihän KT 413
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läpi</emphasis>  kautta, gjennom; Sođan|aijan läpi ’koko sota-ajan’ KT 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läpi|ki</emphasis>  läpikotaisin, kerta kaikkiaan, helt; kanttajan oli pakko olla leväny mies ennen läh-töö. Läpi|ki ’läpikotaisin, kerta kaikkiaan’ leväny ennen ko lähteet KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läpi|kulunheina</emphasis>  puhki|väsyneinä, helt trøtte; Traasuisina ja läpikulunheina het [venäläiset sotavangit] vain jatkailthiin ja jatkailthiin KT 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läpi|kuuluva</emphasis>  (läpi)kuultava, kuulas, kuulakka, gjennom|siktig; Kevvee, läpikuuluva ilma KT 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läpsätti</emphasis>  plumpsahti, tipahti, putosi; [joen ylitys] Silloin hän yhtä äkkii läpsätti läpi jään KT 398
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lästadiolainen</emphasis>  lestadiolainen, læstadianer; AR 23-24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>lääki</emphasis>  (no. lege) lääkäri; heilä pitäis olla tohtori eli lääki - - - lääkin het kyllä tarvittais täälä kaukana tunturilla. Likkiin läänin|lääki oli enturissa KT 171  —&gt; enturi; Ko lääkkii ’(lää-kiä) lääkäriä’ ei ollu kylässä, oli naapuri joutunu toimihan ’toimimaan’ vielä lääkinäki KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läänin|lääki</emphasis>  fylkes|lege; KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>läänin|pappi</emphasis>  fylkes|prest; sielä [Pyssyjoen kirkossa] het olthiin käynheet sunnuntaina ju-malanpalveluksissa kerran kuukauđessa, ko lääninpappi oli tullu Kistrannista KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löyhä</emphasis>  heikko, svak (löyhä &gt; &lt; luja); monenlaista persoonallisuutta ... sielulisesti lujjaa ih-mistä ... löyhemppää ihmistä KT 258; syysjärven löyhälä jäällä KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löykkyvä</emphasis>  löyhkäävä, haiseva; AR 350
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löyly</emphasis>  höyry, damp; Nousseeko sieltä vain löylyy jänkkä|reiästä ’suon|silmästä’ ilmhaan KT 136
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löytnantti</emphasis>  (no. løytnant) luutnantti; oslolainen oberst|löytnantti ’yli|luutnantti’ KT 320-321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löyttyyt </emphasis> löytyä, olla, å finnes, være; Kaikenlaista linttuuki löyttyy laksosta ’Laaksossa on kaikenlaisia lintujakin’ KT 7; Jänkistä löyttyy hillaa ’Jänkä|soilla on lakkaa’ KT 9; siitä sitä [ruokaa] oliki löytyny KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löytymöissäkhään / löytymässäkhään</emphasis>  löydettävissä|kään; Appuu ’apua’ ei ollu löyty-möissäkhään KT 165; Kukhaan ei puhunu siitä, ettei ruokkaa kohta ennää ollu löytymäs-säkhään KT 307
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>löyttäät</emphasis>  löytää, å finne; Käđen kuulola ’käsikopelolla’ piti löyttäät arinan KT 97; Siitä, mistä het olthiin luulheet löyttävän ruokkaa, siitä het ushein ei olheet löytänheet mithään KT 107; kulkkeissa ihminen saattoi löyttäät jotaki syötävääki KT 331
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
MMM
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maađa</emphasis>  maata, å ligge; Ei tässä saattanu joutilhaanakhaan maađa ja mäđätä ’Ei tässä voinut joutilaanakaan maata mätänemässä’ KT 18; On tässä jo maatu ’maattu’ ja mäđätty liikkaaki KT 94; Ilman sitä [väärttijoukkoa] met olisimma aikkaa jo maanheet ’maanneet’ kuolleina jossaki maakuopassa KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maahtaat</emphasis>  mahtaa, voida, pystyä, å makte; Mitäpä siihen maahtaa tehđä tyyhilä käsilä ’mitäpä sille voi tehdä tyhjin käsin’ KT 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maailman</emphasis>  kaiken maailman, ties minne, all verdens; Sen [Aren] kyllä Aaro olis pitäny kielttäät lähtemästä taajohan maailman tunturiille KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maailman|historihaan</emphasis>  maailman|historiaan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maailman napa</emphasis>  maailman keskipiste, verdens navle, sentrum, midtpunkt av verden
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maaji|kuu</emphasis>  (no. mai) toukokuu; ensimäinen maaji ’no. den første mai, toukokuun ensim-mäinen päivä eli vappu’; AR 493
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maakkoi </emphasis> (no. mage ’maha’); turskan maaka täytetään turskan maksalla ja keitetään; AR 299
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maakreeta-muori</emphasis>; Hän [Marthiini] oli muistanu nuorankaalamisen ja oman Maakreeta-muorin KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maakunnan järvi</emphasis>  —&gt; Keinoluppo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maalinen</emphasis>  maallinen, verdslig; luotela ... maalishiin esivalthoin ’maallisiin esivaltoihin’ KT 18; Maalista tavaraa heilä ei ollu ’maallista tavaraa heillä ei ollut’ KT 28; heiđän vähäinen maalinen tavara KT 100; Ei se niiläkhään [sotavangeilla] kyllä ollu paljon sitä maalista ta-varaa kuljetettavana KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maan|alus|joki</emphasis>  AR 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maanalus|järvi</emphasis>, <emphasis role='bold'>Maanalustievan lantto, Maanalus|lantto</emphasis>
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maan|alus|tieva</emphasis>  (—&gt; tieva); Maanalustievan väkkee het olthiin nähneet kulkemassa Tun-turin|alla KT 114; Kohtaamapaikka on Maanalustievan lanton eteläpään pieni rutopaikka KT 175; Klemetti menis Maanalus|lanton kautta KT 177; Patokođanmukasta het nousthiin yöpimmeetä mettää ylös pystyy vastamaata, kaalethiin rapakkojänkkää, tukithiin läpi sak-keita paivukoita ja laskethiin viimen Maanalusjärven etelänpäähän ođottelehan toista jouk-koo KT 179; KT 228; KT 277; Maanalustievan kuopassa - - - ei ollu väkkee - - - Maanalus-tievan kuopasta se kyllä on tyskälainen vienny ihmiset KT 289; Miehen [Erkki-äijin] olthiin toiset taluttanheet Kukkuvaaran päältä alas kylhään päin KT 300; Viholinen oli tullu nouta-han ihmisjoukkoo Maanalustievan takkaa - - - Maanalustievantakalaiset tyskälainen oli ajanu ulos samala tavala ko se ennen oli ajanu ulos heiđän elläimetki navetoista KT 310; Miehet tyyhenethiin Maanalustievan kätkön ja nousthiin viinthoon ’viistosti’ ylös Tuoris-vaaran rinnettä. Tuorisvaaran itärinnettä het menthiin tunnetulle kaffisijalle KT 318;  —&gt; Keinoluppo KT 415; Jussan ja Soffin reitti Aittiruđosta pitkin Kolmihaaraisenkurun itä-haaraa – sitä kurruu, joka käänttyy kylhään päin – Kottiruto – Kottiruđon ojareikkää het seurailthiin polkkuu alas Tuorisjoven sisäle - - - Alemppaa, entisestä kaalamapaikasta, het kaalethiin joven ja tulthiin Maanalustievankuophaan AR 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maanalustievantakalaiset</emphasis>  ne jotka asuivat väliaikaisesti Maanalustievan kuopassa; Juhan-Mikkeli oli juossu methään, ko tyskälainen oli tullu noutahan heitä AR 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maan|reikä</emphasis>  luola, hule; AR 292
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maa|pörä</emphasis>  maa|perä, jordsmonn; Maapöräki näytti ollevan lihavaa ’hedelmällistä, frukt-bar’ KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maarita </emphasis> KT 401; KT 407; Maarita-ämmi KT 411; Juhan-Petteri ja Maarita-ämmi sekä Aaroni ja Aaronin emäntä päättivät lähteä Kuosuvaaran taakse AR 14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maarjan päivä</emphasis>  Marian päivä (24.3.)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mahđotontakhoon</emphasis>  mahdotonta|ko|han; «Kunka mahđotontakhoon ... saattais olla KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mahhaa</emphasis>  mahaa (maha ’vatsa, mage’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maikkuilevan</emphasis>  (maikkua, maikkuilla, kalan syöntitavasta, kala nousee pintaan ja nappaa kärpäsen tai perhosen); Lanttojärvessä kuhisi vääjäkköö. Pienet net olthiin, mutta oli ajan-kulluu kattoskella niitten maikkuilevan. Netki lennelthiin ’Ne|kin (lentelivät) riensivät’ ruvan pörässä, syyskärpäsen pyyđössä ’pyydystämässä syyskärpäsiä’, mutta ei pakolaisina, niin ko nämät miehet KT 230
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Maiji</emphasis>  KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mainittehankhaan</emphasis>  mainitsemaan|kaan; Sitä miehet ei siinä hopussa olheet tulleet mainit-tehankaan ’sitä miehet eivät siinä kiireessä olleet tulleet (mainitsemaan|kaan) maininneek-sikaan’ KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maisematon</emphasis>  vaikeakulkuinen (maasto) (maisseva &gt; &lt; maisematon); Yöpimmeessä oli huono kävelä maisematonta maata KT 310; KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maisin </emphasis> maata pitkin, maitse (purjetmatka kolmisoutoisella venheelä &gt; &lt; maisin); Maisin|ki Kistranhiin oli ollu huono päästä KT 357  —&gt; Kistrand
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maiskutelthiin</emphasis>  maiskuttelivat; Het maiskutelthiin vielä suutaki KT 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maisseva</emphasis>  helppo|kulkuinen (maasto), lettframkommelig (terreng); Silleetä tunturimaata oli helppo kävelä. Iisakki etumaisena miehet nyt jatkathiin matkaa maissevaa tunturin kylkkee ylemäksi ette ylemäksi KT 133; Miehet olthiin puun rajan ylipuolela. Sielä oli maissevamp-paa kulkkeet ko jovenlaksossa. Se teki kulvun ’kulun, kulkemisen’ helpomaksi KT 239; miehet päätethiin ... mennä poikki joven, ko het tiethiin, ette maa vestapuolta jokkee ’joen länsipuolelta’ oli maissevampi ko muvvalta ’muualla’ KT 397
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maistaat</emphasis>  maistaa, å smake på
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maistela</emphasis>  maistella, å smake på
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maito</emphasis>  melk; maittoo ’maitoa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>majjailu</emphasis>  majaillut ’asunut’ KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makka</emphasis>  (saam. mahká) muka, mukamas, vaikkapa, kuulemma, liksom, etter forlydende; Näin kävi juoru. Sen oli joku tenolainen makka tuonnu menneissä etelhään KT 60; Jos sinä ja sinä merkkipäivänä, niin ko makka Juhaneksen päivänä satais ’sataisi’, niin silloin sattaa ’sataa’ pojat seittemän viikkoo olestamatta ’yhtä kyytiä, hellittämättä’ KT 94; tyskälainen oli vienny myötänsä kaksi nuorta miestä. Oli makka pakottannu heiđät lähtehän käyđen ’jalan, kävellen’ hevoskolonnin kans KT 181; Kiitokseksi makka ’ikään kuin kiitokseksi’ KT 343; niin ko makka ’vaikkapa’ verestä tumppuu AR 514
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkaila</emphasis>  makailla, å ligge; het ... makkailthiin|ki ’he makailivat|kin’; Teki hyvvää sielule ja ruumhiile makkaila KT 140; makkailens ’makaillessaan’ KT 308; Ämmi jäi makkailehan ’makailemaan’ siihen KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkailija</emphasis>  makailija, en som ligger
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkara</emphasis>  pøls
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkaran|tekemä|konsti</emphasis>; Makkarat jääthiin Annin keitettäväksi. Mutta lankkaa ei löytyny - - - hamppulankkaa ei ennää ole olemassakhaan - - - «Mie en saat laittaa makkaroita, ko ei ole lankkaa millä mie neuloisin suolen aukkeimet kiini,» sanoi Anni. Hän tunsi kyllä entis-ten ihmisten makkarantekemäkonstin - - - makkarakokki ... käski vuolla ’veistää’ risun-oksista vaaksan pitukaisii koivutikkui. «Poltastakkaa vielä vähän sitä terävää päätä, ette se pystyis paremin vattanahan läpi,» neuvoi hän. Niilä hän neuloskeli ’ompeli’ mestarilisesti vattanahan ja suoliin auvot ’suolien (aukot) avoimet päät’ kiini KT 249; Langan puutteessa hän [Anni] oli silloinki [nuorena talonpiikana] puutelu puutikuila tungan, kuninkhaanlakin ja suoliin auvot kiini KT 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkaran|keittämä|hommat</emphasis> KT 152: Anni haki ja pesi makkara|nahat [poron suolet ja mahalaukun] ja täytti net puolelens ’puolilleen’ närppeelä ’vetelällä’ veritaikinalla ja mun-haiskuulla ’munuaisrasvalla’, niin ettei makkarat piđettäis haljeta keittäissä ’keitettäessä’. Hän neuloi ’ompeli’ auvot ’aukot’ kiini vähälä hamppulangala KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkaran|laittaminen</emphasis>  makkaran|teko KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makkee</emphasis>  adj. maukas, maistuva, velsmakende, lekker, subst. makunen, makeinen, esim. karamelli tai makea pikkuleipä, kuten siraappikakko, sukkertøy; Siitä se kyllä pojat tullee makkeeta päivä|ruokkaa ja vielä lientä ja rassuutaki KT 89; Kaikkiin mielestä liemi oli eri-koisen makkee KT 90; Ruoka pittää tyhä ’vain’ hautoontuut. Silloin siitä tulle hyvä, mak-kee ruoka KT 154; Lapsileki Elli sanoi hyvästi. «Olisin annastannu teile makkeita, mutta tähän aikhaan ei saa niitä ennää ostamallakhaan» AR 68; AR 101-102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makku|paita</emphasis>  (no. makko ’underklær av egyptisk makko-bomull’) (egyptin) puuvillainen aluspaita; Villa|paiđđan alta pilkisteli vielä jonkulainen makku|paita KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maksaat</emphasis>  maksaa, å betale: Väärttile häättyy maksaat [porot], ja mistä met sitä rahhaa sai-sima niin kauheen paljon KT 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maksa|runnokka</emphasis>  pikkuturska ja sen maksa; Kyllä se veres maksarunnokka olis maistunu AR 246
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>makso</emphasis>  maksu, palkka; Illala kranni toi keittokalan auttajalle. «No makso? En mie ittek-hään maksanu mithään siitä kalapalaisesta!» KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mamma</emphasis>  äiti, mor
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mamman|maito</emphasis>  äidin|maito, mors|melk; mamman|maiđotta  ’ilman äidinmaitoa, uten morsmelk’ AR 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>manalaiset</emphasis>  maan|alainen väki, kufittaret; Ennen vanhana aikana olthiin kyläläiset kyllä pimmeinä syys- ja talvi|iltoina ushein puhuskelleet manalaisista ja kaikista muunlaisistakin pöläkheistä ’(peläkkeistä) möröistä’, joita ihminen kammoottavassa, pimmeessä yössä saat-tais vielä nähđäki KT 95; Olthiinko net kaksi haamuu sittenki manalaisväkkee KT 291; pikkuihmiset, pieni väki, manalaiset AR 464-465
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marasto </emphasis> (saam. maras) koivuvaara, morene, vidstrakt forhøyning i terrenget, bevokst med bjørkeskog; kautta marastoitten
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Marasto</emphasis>  (Kruununtien itäreunalla oleva) koivua kasvava vaara KT 39; Toiset het sautet-hiin satheesta märän Maraston rintheelä, satasen meetterii ylipuolela kruununtietä KT 61; Maraston tietä Liinhamarin jokkee kohđi - - - Heti miehet jätethiin Maraston rintheen, ja siirrythiin kiini Soron alle KT 110; Siihen [Paksassokan rinteelle] miehet jääthiin rauhat-tomina ođottelehan pimmeetä ja kuuntelehan, mitä sieltä kylästä päin kuuluis. Maraston käimätietä ’polkua’ het tulthiin kruununtien ylipuolele ja päästhiin ilman muuta yli tien KT 231; Kruununtien ylipuolele, Maraston päälle, miehet päästhiin ilman muuta KT 316; Maraston rintheelä ruvannoutomiehet jakkainuthiin ’jakaantuivat’. Kaksi miestä meni ylös Kukkujänkän öystäranttaa ’itäreunaa’, kaksi meni yli tien Väkkärhään ja nelje meni etelän-puolele jokkee kattostahan, mitä sieltä vielä löytyis. Hilmari oli näitten myötä. Hänen koti-talo oli ollu etelänpuolela jokkee - - - Parisattaa meetterii talon ylipuolela Laatjänkän syrjän mettäpaikkaisessa pitäis olla jotaki ruokatavaraa - - - Het käväisthiin toisela puolela jokkee-ki kiini Pajaluokala saakka - - - Hilmari ei päässy palotumtile ’palo|tontille’ KT 317; met käväisemmä Maraston päällä, siinä Palotievan marjavarpurintheelä AR 143
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marja|varpu</emphasis>  yhteisnimitys vaccinium-suvun kasveille (kaarnikka eli pohjanvariksenmarja ’krekling’, juolukka ’blokkebær’, mustikka ’blåbær’, puolukka ’tyttebær’), bærlyng; kaar-nikka, krekling; puolan-, mustikan- ja marjavarvun sejasta ’puolukan-, mustikan- ja kaarni-kanvarpujen seasta’ (sejasta ’blant mellom’) KT 11; Koko ruđon pohjaki oli jonkulaista varvun peittämää pounu|maata. Eniten siinä näkyi kuitenkin marja|varppuu, puolan|varppuu ja mustikan|varppuu joitten läpi monenlainen Jumalan pieni kaunokukkanenki pisti ylös päälajen KT 96; miehet nousthiin ylemäksi ette ylemäksi vaaran puutonta, karruu ’karua’ kivirinnettä, jossa paikoittain oli puolan- ja mustikanvarppuu marjavarvun seassa KT 132; Tästä tuosta ’siellä täällä’ tuntui jo polku marjanvarvussa heiđän silmhiin KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marjavarpu|maa</emphasis>; het olthiin olestunheet ’pysähtyneet (pitämään taukoa)’ tähän marjavar-pumaalle pienen tunturiojan rannalle KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marjavarpu|turvet</emphasis>  ohut turve (kasvaa mm. variksenmarjaa); maa oli kivinen ja marjavar-pu|turvet joksiki ohukainen KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>markka</emphasis>  vanha painomitta, 250 gr; Poromies Aslakka - - - oli kesälä onnistunnu saamhaan kaffii Kaarasjoven kauppamieheltä. «Monen markan verta ’useampi 250 grammaa’ siltä lii-keni minule, ko mie olin vienny miehele monta poronkieltä kevväilä AR 69; markan sokke-rii ’250 grammaa sokeria’ AR 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>markkina</emphasis>  (saam. márkan) kylän keskusta, kirkonkylä; yhtä hyvin markinassaki ’(markki-nassa|kin) kylän keskustassa|kin’ ko kotona KT 44; Loivaa ... tunturinrinnettä ihmiset las-kethiin taas alas kohđi poltettuu markkinaa ja mertä ’merta’ KT 414; läpi tyyhää markkinaa AR 385
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marsiit</emphasis>  marssia, å marsjere; vaikka miehet olthiin jo marsinheet, mitä kantapäistä oli läh-teny KT 59; toiset taas marsithiin ja marsithiin ja marsithiin ’marssivat marssimasta päästy-äänkin’ KT 183
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>marskeentunnu </emphasis> ehkä: hapertunut, laho (vanhasta keitinselästä, keittopuusta joka napsahti poikki); AR 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Marthiini</emphasis>, Hansin velimies KT 34; —&gt; alastullijat; KT 45; KT 68;  —&gt; reistata; Hansi ei ollu sammaa mieltä ko hänen pikkuveli [Marthiini] KT 127; [Olisi soma päästä käymään Rastikaisalla] Marthiinilla oli aina ollu halu päästä korkkeele KT 135; Marthiini ja Siigvalli haluavat lähteä käymään Rastikaisalla KT 189-190; Marthiini ja Siigvalli ovat molemmat syntyneet 1922 KT 190; «Kaunis on ilma, kaunis on maa. Kaunis on aurinko, kaunis on sää. Ja meri on niin sinisen sininen,» urrutteli vahti [Marthiini], joka samassa valmisteli eli sepitteli oman lorulaulun sanatki vielä. Vain aijankuluksi KT 237; Marthiinin naapuritalo KT 333; rauhan ihmislapsi ja iloinen poikamies - - - käyđessä hän hyrräili muutamppaa tut-tuu lauluu, jonka hän oli oppinu toisilta jo ennen sottaa - - - hän lauleskeliki kerran toisensa pörhään ette «kotitonna kuljeskelen nyt» KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>maskiini|pistooli</emphasis>  (no. maskin|pistol) kone|pistooli; miehilä olthiin maskiinipistoolit ampu-mavalmhiina kainalossa - - - «Norjalaisila se ei ole maskiinipistoolii» KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>massi </emphasis> (no. masse) massa; AR 437
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>matalssuvan</emphasis>  madaltuvan, tulevan matalammaksi; Hesteniemenvaara näytti matalssuvan liekkiin ’liekkien’ takana KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>matka|niesta</emphasis>  matka|eväs, niste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>matkiin</emphasis>  matkien, jäljitellen; matkiin Ibsenii ’Ibseniä jäljitellen’ KT 42; Arkina hänelä oli vaatimaton vaalee tuuli|takki, jota hän itte sanoi norjan kieltä matkiin vindjakiksi KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>matkustelthiin</emphasis>  kulkivat, kuljeskelivat; Tiimoittain miehet matkustelthiin KT 124
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mato</emphasis> makk, mark; mattoo ’matoa’; mađon ’madon’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mato|liina</emphasis>  pitkäsiima, line; met pyytelimmä ... turskaa matoliinala eli verkola vuonon kalamataloista KT 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mato|rauta</emphasis>  hierualla olevien, syötteinä käytettävien matojen kaivamisrauta; AR 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Matti ja Siiri</emphasis>  poropaimenet Paivujoven alueella AR 45; Laavolta alkoi kuuluskelehan ih-misten touhuu - - - Selvää poromiehen kieltä [saamea] sieltä tuli. Nämät [Matti ja Siiri] on meiđän ystävät, mieliystävät ja väärttit - - - Siiri ja Matti asuskelthiin kahđen. Poijila ja tyttäriillä olthiin omat perheet ja omat laavot jossaki sielä Lompolassa. Mutta het kahđen olthiin asuskelheet tässä Paivujovenlaksossa Annin ja Hansin kranniina AR 49; AR 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mavu|ton</emphasis>  mau|ton, joka ei maistu miltään, smak|løs (maku ’smak’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>medalji </emphasis> (no. medalje) mitali, kunniamerkki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meinailthiin </emphasis> (meinailivat) tuumiskelivat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meinata </emphasis> (no. å mene) arvella, tuumata, ajatella; meinais ’(hän) meinasi, arveli, tuumasi’; Mitä tet meinaatta siitä assiista ’asiasta’ KT 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meininkhiikhään</emphasis>  (meininkiä|kään) mieltä, merkitystä, tarkoitusta; Onko tällä elämällä ennää minkhäänlaista meininkhiikhään KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meisi</emphasis>  (no. meis ’bæreramme til ryggsekk’) repun runko; (peuranpyyttäjä) tuli taas sisäle puoleksi vettäin raskasta laukkuu pörässä toisesta kannikheesta, joka katkeiski laukun mei-sin tarttuissa ovi|pielheen ’peuranmetsästäjä tuli taas sisään puoliksi raahaten raskasta rep-pua perässään toisesta olkahihnasta, joka menikin poikki, kun repun runko tarttui oven|pie-leen kiinni’ KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meisi|laukku</emphasis>  (metalli)rungolla varustettu reppu; melkkeinpä tyyhä ’lähes tyhjä’ ruvan-hakemamatkala löytyny Bergamin meisilaukku sölässä KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>melki / melki|liha</emphasis>  (saam. mielga) rintalasta lihoineen; Juhan-Mikko ... noutiki ’haki|kin’ lihhaa, haki ’etsi’ parasta ja löysi melkilihhaa ja otti vähän sölkkääki ’selkää|kin’ KT 116; poromies keitti pađalisen lihavaa poron melkkee ja sölkkää ja kuossutti ’tarjosi, antoi’ sitä vierhaile KT 385
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>melkkein</emphasis>  melko, aika, ganske; Yö oli jo valjenu melkkein paljon KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>melkkeinpä</emphasis>  melkein|pä, lähes, nesten
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mella </emphasis> (saam. miella) hiekkatörmä, mäki; Kirkon mella KT 271; KT 333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mella|suvanto</emphasis>  Pyssyjoen suvanto; [saksalaisten leiristä] met liepattimma methään ’livah-dimme metsään’, kaaloima avvujalkaisin joven Mellasuvanon alapäästä KT 311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>melluu </emphasis> melua (melu ’støy, larm’); Sieltä [kylästä] kuului vain taas samanlaista melluu ja kolluu ’kolaamista, kolinaa’ KT 174
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>melluu</emphasis>  (hän, se) meluaa (meluta ’å støye, bråke’); Sielä [kylässä] se [viholinen] melluu vieläki täyttä päätä KT 174
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>menestynny</emphasis>  (menestynyt) onnistunut; Se ei menestynny AR 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>menettäät</emphasis>  menettää, å miste; Jos ihminen pitäis menettäät vielä uskonsaki, silloin puttois hänen elämän pohja pois AR 24; ihmisen ei pitäis menettäät toivoo AR 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mennee</emphasis>  menee, käy; Kaffilta se pojat mennee, ko ihminen kerran sannoo sitä kaffiksi ’Kahvista se pojat käy, kun ihmiset kerran sanovat sitä kahviksi’ KT 22; menneissä ’men-nessään’; mennykhään ’(ei) mennyt|kään’; menkkää tervheenä ’(saam. mannet dearvan) näkemiin’; Lenttäähän se tyskälainen yli siitä tulleissa eli meneissä Ryshään ’tullessaan [Venäjältä] tai mennessään Venäjälle’ KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mennoo</emphasis>  menoa (meno ’vauhti, kulku’, ’gang, fart’); yhtä mennoo ’yhteen menoon, jatku-vasti’; Äsköiset henkiset ajatukset olthiin yhtä mennoo ’saman tien, med en gang’ kađon-heet heiđän päästä KT 144
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meren|pyytö</emphasis>  merikalastus, fiskeri ut på havet; Joku muisteli ’kertoi’ merenpyyđöstä KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>merenrantalainen</emphasis>  merenrannan asukas (&gt; &lt; tunturilla oleskeleva poromies); Vieritysten het istuskelthiin siinä [laavussa], poika tunturimiehen tavala, mies merenrantalaisen tavala KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meri</emphasis>  hav, sjø; mertä ’merta’, merheen ’mereen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>meri|linnut</emphasis>  sjøfugler; Siihen aikhaanhan oli ihmisillä ollu lupa amppuut ruvan lisäksi merilinnunki: auttiin, likan, suorssan, koskelon, allin, skuoran ja vielä hanhiki taisi joskus kaattuut, jos ihminen vain pääsi ampumarajhaan KT 53;  —&gt; alli;  —&gt; autti;  —&gt; hanhi;  —&gt; koskelo;  —&gt; likka;  —&gt; skuora;  —&gt; suorssa; Mereltä kuului linnun ääntä. Sielä an-gaili alli. Toishaalta päin kuului likka ja paljon muitaki merilinttui KT 188; KT 463
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>merkittemä|aika</emphasis>  vasan|merkintä (korvamerkillä) AR 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>merkittiskhään</emphasis>  merkitsisi|kään; hän ei ennää kyselykhään sitä, mitä tuo vaikkee sana oik-heen merkittiskhään KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>merkki</emphasis>  (saam. mearkadit ’å øremerke rein’, ’merkitä vasa omistajan korvamerkillä’) (poron) korva|merkki; Sormila mies kuunteli karvaisten korviin syrjii ’korvien reunoja’. Net olthiin ehheet. Ei niistä näyttäny löyttyvän kenenkhään merkkii KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>merkkipäivät</emphasis> (sään ennustamiseen): Maarjan päivä (24.3), Erkin päivä (18.5.), Eskeli (12.6.), Juhanes (24.6.), Mikkeli (29.9.) KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>met  </emphasis>me, vi; met|hän ’me|hän’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettemäksi</emphasis>  metsemmäksi, lähemmäs metsää, kauemmas metsään; poika sais kyllä jääđä mettemäksi ođottelehan ’odottelemaan’ heitä KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettemppää</emphasis>  (metsempänä); turvallisemppaa se olis olla päivän aikana kauvemppa tiestä, mettemppää, missä vielä olis hyvä näköala KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettä</emphasis>  metsä, skog; mettää ’metsää’; mettän ’metsän’; methään ’metsään’; methiin ’met-siin’; metissä ’metsissä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettän elläimet</emphasis>  metsän eläimet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettäheinä|niityt</emphasis>  Tunturinaluksen mettäheinäniityt KT 56
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mettäjärven kielas</emphasis>   KT 285  —&gt; kielas
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettän|kulkkija</emphasis>  metsässä vaeltava henkilö, skogsvandrer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettä|niithyin</emphasis>  metsä|niittyjen (niitty ’eng’) KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettä|paikkasheen</emphasis>  pieneen metsikköön KT 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettätön</emphasis>  metsä|tön, sellainen missä ei kasva metsää, puurajan yläpuolella oleva; tunturin mettättömhään ’metsättömään’ ylenmääräiseen laajuutheen päin KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mettä|uoma</emphasis>  metsää kasvava jokilaakso; Kuosu|ruto on laaja mettä|uoma KT 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mie </emphasis> minä, jeg; miekhään ’minä|kään’; minnuu ’minua’; Katajaa lujempi miehän olen ’Olen|han minä, Minä|hän olen lujempi kuin kataja’ AR 275
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>miehittäät </emphasis> miehittää, å okkupere, besette
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>miehustellu</emphasis>  ollut suurtakin miestä, käyttäytynyt kuin sankari ainakin; [saksalainen] oli miehustellu siinä oven suusa «niin ko mikä voittaja» KT 292
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mielelä</emphasis>  mielellään, gjerne; Kaikki olthiin mielelä kuunnelheet Aaroni-äijin puhetta KT 363
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mielheenki</emphasis>  mieleen|kin; Toisten mielheenki syttyi toivo KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mieli ylhäällä</emphasis>  positiivisin mielin, optimistisena; ei mithään muuta ko tyyhä reppu sölk-hään ja mieli ylhäälä lähteet alas [Pyssyjoen kylään] KT 38
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mies</emphasis>  mann; Toiset taas kuljetethiin väsynyttä miesta ’miestä’ etheenpäin KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mies|muisthoon</emphasis>  mies|muistiin, i manns minne
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>miiloi</emphasis>  (no. mil ’peninkulma, 10 km’) penin|kulmia
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>miinoittaat</emphasis>  miinoittaa, å minelegge; miinoittaat tankkimiinoila kaikki tiet, tienvarret ja vielä mettäpuoletki KT 60; KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mikkelin päivä</emphasis> (29.9. Mikael, Mikko)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mikkä</emphasis>  mitkä (mikä ’hvilken’); kuka saattoi selittäät, mikkä esivallat tulthiin ylhäältä ja mikkä ei KT 18; Niin ko mikkä ’mitkä|kin’ vierhaat tulemassa kuuđen|aijan aamukaffile KT 111
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>milhään</emphasis>  (ei) millään
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>militäärhiin</emphasis>  sotaväkeen (sotaväki ’militærvesen, forsvar’); nuoret miehet jouttuvat mili-täärhiin KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>militääri|biili</emphasis>  sotilas|auto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>miljuuna</emphasis>  (no. million) miljoona
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>minkhään</emphasis>  mihin|kään; En mie [Aarne] minkhään kattoo ’katoa, häviä’ KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>minkä</emphasis>  mihinkä, hvorhen; joka [tunturikukka] oli ohukaisila juurila tarttunu ... maapörhään ja ... piteli siitä kiini, ettei se maailman tuuli menneissä, minkä nyt vain, siirtäis sitäki muu-hun paikhaan KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>minnii </emphasis> miniä, svigerdatter; meiđän minnii perheinens AR 377
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mitailthiin</emphasis>  (he) mittailivat, mittasivat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mitastaat </emphasis> mitata (kuumetta; no. feber ’kuume’), å ta temperaturen; Ko Ellilä ja Soffila ei ollu täälä mettässä mittarii, het ei saattanheet mitastaatkhaan ’(nopeasti) mitata|kaan’ saih-raan emänän feeberii AR 202
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mithään</emphasis>  (ei) mitään; jotain, noe; jos mithään tullee ’jos sattuu jotain’ KT 41; Olikhoon sielä tapattunnu mithään, ko miehet ei vieläkhään olheet tulheet takaisin ’oliko|han siellä ta-pahtunut jotain, kun miehet eivät vieläkään olleet tulleet takaisin’ KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mitraljöösi</emphasis>  (no. mitraljøse ’tungt maskingevär’) konekivääri; millä laila mitraljöösilä am-muthiin KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moitet</emphasis> moite, bebreidelse, klander
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moitheettomasti</emphasis>  moitteettomasti, hyvin, uklanderligt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>monen</emphasis> (vain) muutaman (ihmisen joukolla); het asuthiin vain monen sielä kaukaisessa tun-turimettässä AR 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>monenenko </emphasis> ’monennen|ko’ kerran, kuinka monetta kertaa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moni</emphasis>  muutama, noe; Kođasta oli monessa päivässä keriny tulehan ’muutamassa päivässä ehtinyt tulla’ heile koti KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moni|färinen</emphasis>  monivärinen, värikäs, med mange farger, farverik
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moni|mukkainen</emphasis>  mutkikas, komplisert; Kysymykset olthiin hänele liian monipuoliset ’mangsidig, omfattende’ ymmärttäät. «Miksi kaikki pittää olla niin kauheen monimukkaista tässä maailmassa?»  KT 75; Iisakki otti vielä omat monimukkaiset ajatuksetki matkale KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mooraa</emphasis>  (no. god morgen ’hyvää huomenta’) huomenta; Mies ... sanoi «mooraa». «Mooraa vain sinuleki» KT 13; AR 66-67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mooraili</emphasis>  toivotteli hyvää huomenta; Astuissa sisäle mies mooraili kođan väkkee KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moorailia</emphasis>  henkilö joka toivotteli: mooraa! ’huomenta!’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>morssiin</emphasis>  morsian, brud; Kylä oli koko aijan pyöriskelly näitten ihmisten ajatuksissa, niin ko kauvoin rakastettu morssiin KT 414
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>moska</emphasis>  skrap, skit; olishan se kuitenki pitäny puhđistella kođin ympäryksen. Tämmäinen moska ei ole mikhään KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Moskvassa</emphasis>  Moskovassa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>motori </emphasis> (no. motor) moottori
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>motori|sykkeli</emphasis>  (no. motor|sykkel) moottori|pyörä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mouru</emphasis>  muru, muren; smule; leipä|mouru ’leivän murunen’; ko tiainen on kupanu ’nokki-nut’ koko vaaran, niin ettei siitä olis jälelä ennään mouruukhaan ’murustakaan’ KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muijoila</emphasis>  (saam. moddját ’hymyillä’, moddjet ’hymyillä kerran’, modjosit ’ruveta hymyi-lemään’); «Naa, mistä piikkupooika,» oli hän sanonu ja muijoilu ’hymyillyt’ KT 44; muj-joilevin silmin ’silmät hymyillen, hymyn pilke silmissä’ KT 167; tytär oli ... mujjoilu mam-malensa KT 412
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muistaat</emphasis>  muistaa, å huske
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muistela</emphasis>  muistella, kertoa, å fortelle; Kaikenlaista heilä oli muistela toisile aijankuluksi KT 23; Hän muisteli, minkälainen joki oli sielä missä hän oli käyny KT 78; Appifaari muis-teli kaikki ’Appiukko kertoi kaiken’, mitä hän tiesi KT 229; Siitä vierhaat ei saattanheet muistela paljon ’kertoa paljoakaan’ KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muistelija</emphasis>  kertoja, forteller; hyvä jutun muistelija ’hyvä juttujen kertoja’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muistelus</emphasis>  kertomus, fortelling; Raamatun muistelus pienistä linnuista ja niitten pärjäämä-tavoista KT 203; vanhaa satu / muistelus Mukkajärven pikku Lassi-pojasta, joka katosi AR 119-125  —&gt; Hanna ja Johannes;  —&gt; Mukka|järvi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muisto</emphasis>  muisti, muistikuva, hukommelse; tulla muisthoon ’tulla mieleen, muistaa’; silloin ko hänen muisthoon tuli jotaki, mistä hän ei tykänny KT 75; Ei ollu miesmuisthoon ollu tämmäistä syksyy ... Sen meinais Aaro, joka muutoinki oli pannu muisthoon kaikenlaista tiettoo säästä KT 165; Tämä oli kauhistuttava muistaat. Muisto säikytteli miehen sieluu ja ruumista KT 215; «Mutta ko mie piđin unhettaat ’unohtaa’ sen - - - Muisto se on niin huo-nonu ’huonontunut, käynyt huonoksi’ KT 362
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muisto|kuvat</emphasis>  muisti|kuvat, muistot, erindringer
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muistutella</emphasis>  kertoilla, å fortelle; Likemppää maata niilä [kivillä] oli ... jäkäläparta, joka muistutteli näitten vanhuutta ’kertoili niiden pitkästä iästä’, johon verrattuna ihmisen ikä oli vain silmänräphäys KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mujjoilu</emphasis>  (saam. modji) hymy, hymyileminen, smil; KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mujo </emphasis> hymy, smil; pikku mujo suu|puolissa ’vähäinen hymy suu|pielissä’ AR 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mukitella</emphasis>  mutkitella, kierrellä; Tunturitten ja vaaranharjuin yli tie mukitteli ’tie mutkitteli tunturien ja vaaranharjujen yli’ KT 38; mukitteleva ’mutkitteleva’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mukka</emphasis>  (saam. mohkki) edestakainen matka, toimitettava asia, sving, ærend; ko joku oli ollu kierunan, naalin eli ’tai’ hukanpyyđössä eli muulla mukala oli ollu sielä KT 119; «Kyl-lä se oli virkistyttävä tuo mukka Tšappirjoven lalvale,» sanoi Äl-Jouni KT 326
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mukkaista</emphasis>  mutkikasta, vaikeaa, komplisoitua, ei ihan helppoa; vaikka oliki vähän muk-kaista elläät ’elää’ nyt juuri tänä pakolais|kauđen hetkenä KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mukkajärven|tieva</emphasis>  saam. Mohkke|gielas; AR 95; vanhaa satu hävinneestä pikkupojasta, Lassista, Mukkajärventievan lähellä AR 119-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mukka|järvi</emphasis>  saam. Mohkke|jávri, no. Krok|vannet, Silfarista kaakkoon; AR 93; AR 119-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mukku|vaara</emphasis>  saam. Munka|várri AR 341
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mullin mällin</emphasis>  mullin mallin, opp og ner, hulter til bulter; Nyt oli kaikki sikin sokin ja mul-lin mällin. Käännetty ylös alas KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>munhaiset</emphasis>  munuaiset, nyrene
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>munhais|kuu</emphasis>  munuais|rasva; vertä, makkarasuolta ja kuuta, hyvvää munhaiskuuta KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>munissa,</emphasis> käväistä munissa ’käydä keräämässä lokin|munia’; kyllä het munissa olthiin kä-väisheet kevväilä KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muori</emphasis>  äiti, mor; Iisakin muisthoon tuli hänen oma faari ja kivuloinen muoriki KT 211; ap-pi|muori KT 211; [Anna-Kreeta] Muorhiin syttyi suuri kiitolisuus KT 310
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muoto</emphasis>  (saam. muođut ’kasvot’) kasvot, ansikte; Liehmuu, syksyinen etelätuuli pyhiskeli ystävälisesti hyväillen kulkkijoitten muottoi (muotoja ’kasvoja’) KT 43; Kova työ oli jättä-ny ryppyi hänen silmiin ympäri, muothoin (muotoihin ’kasvoihin’) ja vieläpä kaulaleki KT 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>murenehan</emphasis>  murenemaan (mureta ’å bli mør’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mureta</emphasis>  tulla mureaksi, å bli mør; sen [lihan] het ... viethiin luovan alle ... missä sen piti mureta KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muretta</emphasis>  murhetta (murhe ’sorg’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>murree</emphasis>  murea, mør; Ođottaissa siinä, ette liha olis kiehunu kypsyksi ja murreeksi ’kypsäk-si ja mureaksi’ KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>murto </emphasis> (no. mort) pikkukala, sintti, småfisk; AR 417  —&gt; lottoo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>musikki</emphasis>  musiikki, musikk; Maailma oli täynä musikki ’musiikkia’ KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mustikan|varppuu</emphasis>  —&gt; varpu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mustikka</emphasis>  (lat. vaccinium myrtillus) blåbær
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muttaa </emphasis> mutaa (muta ’muddder, slam, gytje’); Iisakki ... jäi kattoskelehan järven tummaa vettä ... järven pohja oli mustaa multtaa ’multaa’ ja muttaa KT 306
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mutte </emphasis> mutta, men, uten; Muutoin het vielä tulthiin toimheen, - - - mutte ei ’muttei’ ruvan puolesta KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Mutti</emphasis>  (sa. Mutti ’äiti, mamma’); «Muttii» huuttain ’huutaen «Mutti!», äitiä huutaen’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muttuut</emphasis>  —&gt; muuttuut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muurhais|lauma</emphasis>  muurahais|lauma (muurahainen saam. gotka, no. maur); [perääntyvät saksalaiset kruununtiellä] Tyskälaista tuli tulemalla, juti jutamalla, pitkinä ... raitoina, niin ko muurhaislauma ruokamatkalta KT 109; Tien päällä kuhisi taas väkkee. Olestamatta ’tau-koamatta, jatkuvasti’ sitä juti etelhään päin, niin ko muurhaislauma kotipounule ’koti|keol-le’ KT 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muutamisti</emphasis>  jonkun kerran, toisinaan, av og til; muutamisti ... muutamisti ’toisinaan ... toi-sinaan (taas)’; het aina olthiin kulkheila jossaki päin ’kuljeskelemassa jossain‘. Muutamisti vain kävelemässä joutilhaana KT 331
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muutoin</emphasis> muuten, ellers; muulla tavalla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muuttaat </emphasis> muuttaa, å forandre, omgjøre; «Elämän kulkkuu ihminen ei saata ’voi’ muut-taat,» meinathiin het KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muuttelehan</emphasis>  muuttelemaan (muutella ’å forandre, skifte’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muuttuut / muttuut</emphasis>  muuttua, å forandre seg, bli forvandlet; Muutaman minuutin päästä pienet sađetpisarat muttuttais puolan suurukaisiksi ’muuttuisivat puolukan suuruisiksi’ rak-heiksi - - - Laattii arinan ympäri muttui valkkeeksi monessa ’muutamassa’ minuutissa KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>muvvala</emphasis>  muualla, annerstedes; Kuosuvaaran takana, eikä mishään muvvala KT 12; muv-vale ’muualle, til annerstedes’; lähteminen muvvale ’muualle lähteminen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myrkytetty</emphasis>  forgiftet; het tiethiin ’tiesivät’ sen, ettei alhaalta löytyis ennää enämppää ruok-kaa, jos sitte tyskälainen ei jättäis sitä lähteissä ’lähtiessään’. Mutta siinäki saattais olla se vaara, ette ruoka olis myrkytetty KT 327
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myrsky|sään|seinä</emphasis>  myrsky|rintama
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mystilinen</emphasis>  mystillinen, mystisk; tämä mystilinen ’salaperäinen’ tunturi antoi heile sielun- ja ruumhiin|rauhaa KT 186
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myymä|kalluu</emphasis>  myytäviä tavaroita; AR 85  —&gt; kalu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myyttävänä</emphasis>  myytävänä, til salgs
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myöđen</emphasis>  sitä myöđen ’sitä mukaa, vastaavasti’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myöttäileva </emphasis> (myötäilevä) joustava, spenstig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myötä</emphasis>  mukana, mukaan, med; ottaat myötä ’ottaa mukaansa’, ’å ta med’; hän lähti toisten myötä KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>myötäle / myötile</emphasis>  myötä|mäki, alamäki, utforbakke; Mitäpä se myötälettä oli kävellä ’mi-käpäs alamäkeen oli kävellessä’ KT 56; Gaalppiin pohjaisrintheen pitkässä myötilheessä AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mäđätä</emphasis>  mädätä, mädäntyä, å råtne; On tässä jo maattu ja mäđätty liikkaaki KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mäihän|aikana</emphasis>  (mäihä ’nila, jälsi, lähinnä puuta oleva ohut kuori joka on mahlan juos-tessa kostea ja paksumpi, silbast’) alkukesästä jolloin puun kuori irtoaa helposti; vieläpä paivunparkkiiki soppii mäihänaikana käyttäät piikarin sijassa ’jopa pajun|kuorta|kin voi mäihänaikana käyttää naulojen sijasta’ KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mänty</emphasis>  furu; ko vain nuoit vihattavat viholisen tyskälaiset mentäis vaikka mänthyyn (vrt. su. painu [helvetin] kuuseen! ’mene tiehesi!’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>märettiit</emphasis>  märehtiä, drøvtygge, jorte; Kohta jouttuu syömhään heinää ja sientä. Mutta kuka se elläimen ruokkaa alkais tässä syömhään. Emmä met kuitenkhaan saata märettiit KT 182
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mässäksi</emphasis>  mäsäksi, palasiksi, muusiksi; Mies [joka oli polkaissut miinaan] oli menny kokonhans ’kokonaan, kerta kaikkiaan’ mässäksi KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>mätäs|pounu</emphasis>  (iso) mätäs, tue; mätäspounui
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>määrätä entiseltä</emphasis>  määrätä ennalta, å predestinere; Pittääkö minun astela ’(astella) kulkea’ tässä elämässä entiseltä määrätyilä ’ennaltamäärätyillä’ teillä? Eikö minula ole ommaa tah-too? KT 222
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>määvyskelehän</emphasis>  määkimään (vähän) (määkiä ’å breke’); se [lammas] määvysti ’määkyi’ - - - Kellolammas jäi siihen määvyskelehän KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>möljä </emphasis> (no. mølje) rantakala, kalaruoka jossa on tuoretta kalaa (seitä, turskaa), maksaa ja mätiä ja ehkä suuruksena voileipää, mahdollisesti ohutta näkkileipää (flatbrød), tai voilei-pää syötiin sen kanssa, ehkä niin että lientä pantiin leivän kostukkeeksi ja maksaviipaleita päälle; miehet olthiin keittelemässä verestä möljää AR 379; AR 420
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>möyssäri</emphasis>  (no. mauser, mausergevær) mörssäri, ase, gevær, våpen
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
NNN
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naađui</emphasis>  (saam. náđđut ’lymytä, kyyristyä, piiloutua, å gjemme seg’) kyyristyi piiloon; Poi-ka [konepistoolisarjaa pelästynyt ja pakoon juokseva Are] paransi faarttii ’vauhtiaan’, pääsi risunrajan ylipuolle ja naađui muutamphaan syvhään maakuophaan, ko hän ei jaksanu ko nulkkaila vielä ’enää kuin nulkkailla, juosta jolkotella’ AR 184
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naakiskelheet</emphasis>  hiiviskelleet varovasti; Pimmeimän yön|aijan miehet olthiin naakiskelheet kylässä ja hajeskelheet ’etsiskelleet’ ruokatavaraa KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naakkari</emphasis>  (saam. nággár) itsepäinen, sinnikkö, sta, egensindig; Anni-mamma toruskeliki vielä tyttäriitä siitä, ette het olthiin olheet naakkarit ja menheet niin kauvas AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naakkaroitti</emphasis>  (saam. nágget) intti itsepäisesti; AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naakkiit </emphasis> (saam. njáhkat) hiipiä, väijyä, lähestyä väijyen, å smyge; naakkiin ’naakkien, hii-pien’; naakkimalla ’hiipimällä, hiipien’; Het naakithiin likemäksi tietä ’he hiipivät lähem-mäksi tietä’, ette saatais ottaat selvän siitä, millä laila tien alapuolele pääsis KT 62; Naak-kiin het kuljethiin läpi ruđon, ettei kukhaan kuulis heitä eli havaittis ’(havaitsisi) huomaisi’ heiđän tulloo KT 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naakkija</emphasis>  KT 355
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naali</emphasis>  (saam. njálli, lat. alopex lagopus, canis lagopus) napa|kettu, fjellrev; kierunan, naalin eli hukan pyyđössä ’tai sudenpyynnissä, sutta metsästämässä’... siihen aikhaan ko oli vilis-sy naalii ja kettuu tunturilla KT 119-120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naapuri </emphasis> nabo; Likhiisinä naapureina ’likeisinä naapureina’ - - - likhiinen ’läheinen’ naapu-rin välinen ystävyys KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naapuruus</emphasis>  naboskap; Vasta mettässä ihmiset olthiin huomanheet, mitä naapuruus ... mer-kittee heile KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nahka|frakki</emphasis>  nahka|takki; pitkä nahkafrakki päällä KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nahka|sarantoisen</emphasis>  nahka|saranalla varustetun; (hän) aukaisi kođan nahka|sarantoisen koivu|oven KT 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naittus|tila</emphasis>  (saam. náittus ’avioliitto’) naineena, naimisissa; Niin kauvoin het [Anni ja Aaro] olthiin elänheet naittus|tilassa, ettei aina tarvinu puhhuut äänheen KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>napula</emphasis>  nappula, tappi, tapp; pojan napula, Pikkupoika KT 41; [veneen] napula ’veneen tappi’, ’tapp’ AR 140; AR 272, 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Narvik</emphasis>  —&gt; Iisakki; KT 321; Narvikin kaupunki on nyt norjalaisten käsissä. «Dietl on pajenu ’paennut’ kaupungista joukkoin kans ’joukkoineen’» KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>natrooni|leippää</emphasis>  sooda|leipää, soodalla kohotettua leipää KT 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nat</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>u</emphasis>  vaivaiskoivun juuresta tai ansalangasta tehty kalanpyydys, jolla siepataan kala ve-destä; Pitäiskö tässä pittäät vanhaata pyytämäkonstii? - - - Kalanpyyttäjät tehthiin hyvästä skierrin|juuresta ansan, natšun, jonka het siđothiin Äl-Jounin pitkän sauvan hoikemphaan päähän - - - Sillä [natšulla] Marthiini, pikkukalan mestaripyyttäjä, temppais ojasta kaksi is-soo rauttuu KT 131;  Ko verkkoo ei ollu miehelä vara kuttoot eikä ostaat, niin mitäpä muu-ta ko pittäät riekon|ansa|lankka eli juurta natšuna KT 131-132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nauraat</emphasis>  nauraa, å le, flire; Opettaja taas oli pärskiny nauraat ’purskahtanut nauramaan’, ko het olthiin ymmärtänheet norjan kieltä väärin KT 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nauratti</emphasis>  naurahti; Hän nauratti vielä toisile KT 17-18; joskus hän kuitenki välilä vielä ’jo-pa’ naurattiki, lapsen iloisen, helissevän hyväntahtoisen naurun itteksens KT 87; Anni nau-ratti ajatusta ’naurahti, hymähti ajatukselleen’ KT 238
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>naurelehan</emphasis>  naureskelemaan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nazistiin</emphasis>  (natsistien) kansallissosialistien; siitä oli lujettu vain tyskäläisten ja norjan nazis-tiin tieđotuksista KT 14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nelje</emphasis>  neljä, fire; siinä neljeltä ’noin neljältä, kello neljän maissa’; neljen ’neljästään, he neljä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nenä </emphasis> (saam. njunis ’vaaran nenäke, nokka, tunturinjuuren esiinpistävä nokka, utløper fra et fjell, framstikkende fjellfot’)  —&gt; Jovenmukan nenä; het ... nousthiin Joven|mukan nenän päälle pienheen petäjiköön KT 59; Toiset lähđethiin jo laskelehan alas Jovenmukan nenän vestarinnettä. Iisakki ja Are viivythiin vielä vähän toisten pöräpuolela Nenän päälä KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nenä|lehti</emphasis>  sierain, nesebor AR 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nenä|rousku</emphasis>  nenä|rusto, nenä|luu (rusto ’brusk’); tyskän sotamies oli lyönny vanhaata miestä [Erkki-äijiä] pyssyn pörälä niskhaan ja toisen kääntyissä vielä nenärouskunki sär-keny ’rikkonut’ KT 311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>net </emphasis> (ne ’de’); Net net kyllä tehtäis siitäki ’Ne|hän ne kyllä tekisivät siitä|kin’ naurun asian KT 67; Aikkovatko net ’aikovatko ne’ anttaat meiđän nälkkyyt tänne? - - - Kukka «net» olthiin, sitä het ei oikheen tienheet. «Net» oli jonkulainen abstrakti sana, jota ihminen ei saattanu selittäät. Vain ’Vai’ puhuskelthiinko het Norjan esivalloista ja <emphasis>Røde Korsista</emphasis> KT 274; «Ja, vain tet net oletta» ’Jaa, ahaa, vai te ne olitte|kin’ KT 400; «Mutta lennethiin net kyllä mullakin veret» ’mutta kyllä ne minullakin veret lähtivät nopeasti kiertämään, kyllä minäkin säikähdin’ KT 400
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>neulaisi</emphasis>  neuloi ’ompeli’ nopeasti; Joku neulaisi knapin kulunheesheen paithaan eli muu-hun vaatheesheen KT 403; Nutukanneulojat olthiin .... joutunheet naulaisehan kuret|nutukat AR 127;  —&gt; käsityöt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>neuloot </emphasis> neuloa, ommella, å sy; Millä laila se nyt saapi makkarat neulotuksi, ko hamppu-lankkaa ei ennää ole olemassakhaan - - - ei ole lankkaa millä mie neuloisin suolen aukkei-met ’avoimet päät’ kiini KT 249; niistä [saksalaisten villapeitoista] het ei olheet saattan-heet neuoot talvivaatheita kenelekhään KT 403; Kuosuvaaran takkaa ’takana’ neulotut har-maajankarvaset nutukat jalassa KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>neuloskeli</emphasis>  ompeli; Niilä [koivutikuilla] Anni neuloskeli mestarilisesti vattanahan ja suoliin auvot kiini KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>neuvot</emphasis>  tarvekalut, esineet, varusteet, ting, utstyr, redskap
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niemen|nokka</emphasis>  niemen|kärki; Kovasäishiin ’myrskyisiin, myrskylle alttiisiin’ niemennok-hiin KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niemi|maa</emphasis>  halvøy; Niemimaan tunturii Elli-emäntä käveli ’[Porsanginvuonon ja Lakse-fjordenin välisen] niemimaan’ AR 62
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Niemi|sokka</emphasis>  Syyrykopanniemen kukkula; het ... lähđethiin kävelehän Syyrykopan niemen Niemisokan iđänpuolta KT 177; AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niesta</emphasis>  (saam. niesti) eväs, muona, niste; Mie pistän net [poronkielet] lisä|niestaksi alas-lähtijöile KT 173; «Tet tarvittetta ’tarvitsette’ tietenki niestaa myötä ’mukaan’?» kysäisi Anni KT 265
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niesta|laukku</emphasis>  (saam. nieste|lávka) niestasäkki, eväslaukku (olkalaukku, leipälaukku), niste|sekk; Hansi ... oli ... pistäny niestalaukun kannikheen ’olkahihnan’ olan yli KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niesta|poro</emphasis>  (saam. nieste|boazu) tappo|poro, (omaan käyttöön tuleva) teuras, rein som slaktes til eget bruk; «Minula on poro|elo tuossa parin, kolmen miilan päässä. Minulta tet saatta ostaat monta niestaporroo ’muutaman niestaporon’» KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Niilukka-väärtti</emphasis>  Niilukka-äiji Soffin unessa AR 93, AR 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niittää</emphasis>  å slå høy; Unessa mies näki emänän kävelevän niitettyy kenttä myöđen KT 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niitty</emphasis>  niitto|aika, niittäminen, høyonn; kerran niityn aikana KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Niityn Erkin kammi</emphasis>, Ailikaisen|uomassa; AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Niityn kaupassa</emphasis>  KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Nikulas</emphasis>  AR 26-28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nilotettu</emphasis>  irroitettu (kokonaan, nilakerrosta myöten; nila ’silbast’); puista oli vielä tuohiki nilotettu ja parkki veistetty KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nimeliset terveiset</emphasis>  erikseen, vartavasten nimeltä mainiten lähtetyt terveiset (&gt; &lt; kaikille yhteisesti lähetetyt terveiset); Anni-emäntä sai nimeliset tervheiset Soffilta AR 261
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nimi</emphasis>  navn; gen. nimen; nimmee ’nimeä’;  nimmii ’nimiä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nimi|veli</emphasis>  (no. navne|bror) kaima; «Mihin se Aaro on joutunu, ko hän ei nävy,» kysäisi hä-nen nimiveli Aaroni KT 376; AR 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niristä</emphasis>  ehkä: (valuvan veden äänestä) lirisi, lorisi; Sitte hän laski alas ojareikkää, jossa vesi nirisi ja solisi KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niska</emphasis>  nakken; nivan niskala ’missä niva taittuu [suvannoksi]’ KT 78  —&gt; niva; Mamman tykö net [perääntyvät saksalaiset] nyt kyllä on matkala, niska nurin. Nurin niskoin ’taka-perin, taakse päin, baklengs’ KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nisu|jauho</emphasis>  (nisu ’vehnä’, ’hvete’) vehnä|jauho; Sana «nisujauho» oli kokonhans unhettun-nu ’unohtunut’ pyssyjokilaisten kielestä KT 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nisu|leipä</emphasis>  vehnä|leipä AR 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>niva</emphasis>  (saam. njavvi ’mindre stryk’) virtapaikka joessa (ei kuitenkaan niin kova virta kuin koskessa); Joki virttaa ... tässä virtaisena nivana, tuossa tyvenenä suvantona KT 7; siinä nivan niskala KT 78; Ylimäinen Pahtasuvanto juoksi yhtenä nivana, jonka pyörret|virroissa ja virran pyörtheissä ei näkyny muuta ko kaikenlaista roskaa KT 209; Jussa ja Soffi kaalas-tethiin matalasta nivasta Ailikaisen|joven poikki AR 30; nivhoin ’nivoihin’ AR 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>njoarustaat</emphasis>  (saam. njoarostit) heittää suopunkia, lassota, å kaste lasso; Tottunheena poro-miehenä väärtti njoarusti heti kaksi nuorta koirasporroo ja vaajemen KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Njunnas</emphasis>  laaja tunturialue Lompolasta itään, Saarijärven (Suolo|jávri) itäpuolella; hän [As-lakka] oli joutunu siirrästähän [laavon] muutamphaan puu|kurhuun ’puita kasvavaan kuruun (esim. Rátn|avži tai Geinnodutleahki)’ Njunnaksen|rintheele AR 74; Lompolan lamut järvet - - - loistethiin kattojan silmhään - - - mahtavan ja pitkän Njunnaksen kalvheessa ’varjossa’ AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nokan|alus|parta</emphasis>  viikset, bart; AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nokka</emphasis>  nenä, nese; tyskälainen ... oli keriny ottahan maan juuri toisten nokan alta ’saksalai-nen ... oli ehtinyt vallata maan aivan toisten nenän edestä’ KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nokkaantui</emphasis>  (hän) suuttui, otti nokkaansa, loukkaantui, (han) ble fornærmet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nokka|reijistä</emphasis>  sieraimista (nokka ’nenä, kuono, nese’, reikä ’hull’); Vertä virtais ’virtasi’ [lehmän] suusta ja nokkareijistä KT 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nokko</emphasis>  (no. nok ’tilstrekkelig’) tarpeeksi, riittävästi; AR 234; nokko luja ’riittävän vahva’ AR 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>noppee|liikheinen</emphasis>  nopea|liikkeinen, rask til å bevege seg
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>noppeemasti ko</emphasis>  nopeammin kuin, raskere enn
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>noppeesti</emphasis>  nopeasti, fort, raskt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>noppeimitten</emphasis>  kiireimmiten, niin nopeasti kuin suinkin, så raskt som mulig; Noppeimitten het tulthiin sisäle KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Norja </emphasis> Norge; Norjhaan ’Norjaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>norjalaistumis|politikki</emphasis>  norjalaistamis|politiikka; fornorsknings|politikk; KT 199-200; KT 218
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nostaat</emphasis>  nostaa, å løfte, heve; nostaat käđet taivasta kohđi KT 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nostastethiin</emphasis>  nostivat; sitte het nostastethiin vielä lihapađan keittokoukun päähän kiehu-han ’kiehumaan’ KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nosthaatti</emphasis>  (hän) otti ja nosti (nopeasti), heilautti, kohotti; Viimen hän nosthaatti raskhaan laukun sölkhään KT 87; Aleksanteri nosthaatti olkapäitä vähän KT 87; Hän nosthaatti sen [kattilan] koukhuun valkkeen pääle KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>notkattellevin polvin</emphasis>  polvet notkahdellen KT 43; —&gt; sujjutella
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nouđastethiin</emphasis>  kävivät nopeasti noutamassa, hakemassa; miehet ... nouđastethiin mettä-kattilalla järvestä vettä KT 125; [Anni] käväisi jovenrannassa nouđastamassa vettä KT 238
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nousisitta</emphasis>  nousisitte; siksi ko tet nousisitta ’siihen mennessä, sitä aikaa ajatellen kun te nousisitte’ KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nouttaat</emphasis>  noutaa, hakea, å hente; Jovesta piti nouttaat vettä KT 28; nouttaat puita KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nouttaja</emphasis>  noutaja, henter; Jos se [tieđon|ankara tyskän lenttäjä] havaittis heiđät, niin heti heilä olis nouttajat Kuosuvaaran takana KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>novemberi|kuu</emphasis>  (no. november) marras[kuu; nythän se vishiin on novemberikuun alku KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>novesta</emphasis> <emphasis role='bold'>musta</emphasis>  noesta (noki ’sot’) musta KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuhđela</emphasis>  nuhdella, å irettesette en for noe; tämmäisissa oloissa ei kannattannu nuhđela ket-hään KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nukkaattaat / nukattaat</emphasis>  nukkua, å sove; nukahtaa, å sovne; Lapset saavat vähän levättäät ja nukkaattaat aamu|unta KT 147; Neljekolmatta tiimaa ’koko vuorokauden, 24 tuntia’ mie-het nukattethiin ’nukkuivat’ yhtä mittaa KT 117; Mutta perile met satuima,» sanoi Juhan-Petteri, laski sölälens ja nukkatti samassa KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nukkuut</emphasis>  nukkua, å sove; nukkuissa ’nukkuessaan’; No, pojat, aijottako tet nukkuut koko päivän KT 147; Hyvin met nukkuma ’nukumme’ tässä KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nukuskella</emphasis>  KT 108; het olthiin nukuskelheet ’nukuskelleet’ vähän aamun valjetessa KT 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nulkkailthiin</emphasis>  mennä nulkkasivat, hölkkäsivät (saam. njolggástit ’nulkata, ravata rauhalli-sesti, å trave, lunt’); Luovinjuoskin laksoo het nulkkailthiin ylös pöräkkäin KT 326
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuoin </emphasis> noin, slik; Miksi hän nuoin tekkee nukkuissa ’nukkuessaan’ KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuoit</emphasis>  nuo, de der; nuoita ’noita’; nuoista ’noista’; nuoile ’noille’; nuoitten ’noiden’ mies-ten tuntheet KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuora</emphasis>  (joen) sivuhaara, sideelve; Marthiini ja Siigvalli olthiinki tosin kaalanheet toisele puolele jokkee - - - jo lapsena ... kumpiko heistä pääsis syvvimestä kohđasta jovennuoran poikki. Nuora oli joven toinen haara KT 189-190
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuotti </emphasis> sävel; Toiset olthiin kuunnelheet tätä kaunista laulun nuottii KT 34
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nurin</emphasis>  nurin päin, väärään suuntaan, takaperin, baklengs; Mamman tykö net [perääntyvät saksalaiset] nyt kyllä on matkala, niska nurin. Nurin niskoin ’päätä pahkaa perääntymässä’ KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nurin väärin</emphasis>  nurinkurisesti, niin kuin ei pitäisi, mullin mallin, på en gale måte; kaikki oli menny nurin väärin KT 14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuorkainen</emphasis>  hieno, kvige; Silloin meilä oli kuitenki nuorkainen, lehmän alku AR 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nurmi|kenttänen</emphasis>  (pieni) nurmea kasvava kenttä, nurmikko; pieni, sillee, aukkee nurmi-kenttänen, arvatenki entisten poropaimenitten laavopaikka KT 17
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Nurmikuoppiin kautta  </emphasis>—&gt; Paksassokka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nurree</emphasis>  nurja, tausta, sisäpuoli, bakside; vaikka ... oliski ... kääntäny laukusta nurreen puo-len ulos ’vaikka olisikin kääntänyt laukun nurjan puolen ulospäin / sisäpuolen ulos’ KT 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuska</emphasis>  nurkka, kulma, hjørne; laatteele kivele, jonka joku oli hakenu joven uomasta ja tälläny ’laittanut, pannut’ aivan siihen arinan nuskhaan KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nutukat </emphasis> (saam. goikket, nuhtat) skinnskaller; Nutukan kiverä nokka sopi aivan hyvin siva-kan vithaan ’suksen mäystimeen’ KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nutukka|jalka</emphasis>  jalka, jossa on nutukas KT 389
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuuskiskelehan</emphasis>  vähän nuuskimaan; joku ihminen ... kyllä saattais ... tulla nuuskiskelehan, mitä sillä järvenrannala saattais olla KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nuuskiskelthiin</emphasis>  he haistelivat; Syvääle keppoishiin ihmiset veđethiin ahneesti tätä taiv-haalista kaffin tuomaa aromaa, ja nuuskiskelthiin sitä sisäle KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nyky|aikainen</emphasis>  tämänhetkinen, nykyinen, nåværende, for øyeblikket; Meiđän nykyaikainen maailma, Kuosuvaaran tavus, on meiđän oma ja rauhalinen, tunnettu ’tuttu’ maailma KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nylkenheet</emphasis>  nylkeneet (nylkeä ’å flå’); het olthiin ... nylkenheet porot KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nylkkijä</emphasis>  nylkijä (nylkeä ’å flå’) KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nylkäisthiin </emphasis> nylkivät (nopeasti); Miehet nylkäisthiin ja raaskistethiin ’raajoivat, raaskivat’ porot yhđessä KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nyökättäät</emphasis>  nyökähtää, å nikke, senke ned; KT 116
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nähđä</emphasis>  nähdä, å se; tet näjettä; mie näjin; (ei) näje ’(ei) näe’; Hän alkoi heti unissa näkehän ’näkemään / nähdä’ ja kuulehan sođan äänii KT 13; Niin kauvoin ko ihmiset olthiin olheet valvheila, saatethiin het pittäät näitä näkemiitä ’näkemiään’ muistoi kurissa KT 99; met nä-jimä ’me näimme’ KT 113; Näjin ’näin’ unta AR 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nähtävästiki</emphasis>  silmin nähden, selvästi|kin; AR 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näjet</emphasis>  näet, nimittäin, nemlig; Ihmiset näjet luulthiin ’ihmiset nimittäin luulivat’ KT 41; Ei näjet sota ole ko ihmisten suuri tyhmyys KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näkkyyt</emphasis>  näkyä, å synes; Mettää sielä kuitenki näkyi ollevan ’näytti olevan’ KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näkö</emphasis>  näky, syn; Kauhee oli se näkö, mitä het nähthiin KT 70; Pitkäksi aikkaa miehet jäät-hiin kattoskelehan ’katselemaan’ tuota hirvittävvää näkköö KT 243
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näkö</emphasis>  valo, lys; päivän nävön aikana ’päivän näöllä, päivänvalossa’ KT 16; kirkhaan aurin-koisen syysaamupäivän häikäisevässä nävössä KT 42; militääribiili - - - Nävöt loistastethiin ’(auton)valot valaisivat’ vielä mettän syrjää KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näkö|ala</emphasis>  näkyvyys; iili oli sakonu ... Hänen näköala oli lyhentynny KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näköinen</emphasis>  valoisa, hell, lys; näköisinä pouta|kesä|öinä, Juhaneksen aikana ’valoisina, pou-taisina kesäöinä, juhannuksen aikaan’ KT 45; näköisenä syyskesän päivänä KT 56; Valkkee viti ’uusi lumi’ teki syysmaailman näköisemäksi ’valoisammaksi’ ko se oikheen olikhaan KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näkö|vanat</emphasis>  valoviirut, lysstriper
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nälkkyyt </emphasis> olla nälässä, å være sulten; Jos met piđämä pojat saađa ruokkaa Kuosuvaaran takkaa nälkkyville ihmisille KT 65; ruokkaa nälkkyvälle kota|väjele ’kodan väelle’ KT 87; lehmät mie kyllä olisin pitäny ottaat myötä. Silloin met emmä olis kyllä tarvinheet nälkkyyt ja nälvyttäät ittemme. Ittensä nälvyttäminen se kyllä on synti. Suora ittemurha ’sehän on suorastaan itsemurha’ se on,» puhuskeli Anni yksinäisessä, pimmeessä yössä KT 346
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nälkä|ihmiset</emphasis>  nälissään olevat ihmiset, sultne mennesker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nälvyttäät ittemme</emphasis>  nälkiintyä, antaa itsemme nälkiintyä, å bli (til døds) sulten  —&gt; nälkkyyt KT 346
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nälän|tunnon</emphasis>  (nälkä ’sult’, tunto ’følelse’); kova leipäpala ... ei täyttäny tyyhää mahhaa. Se vain lisäis vielä näläntunnon ’se vaan kasvatti yhä näläntunnetta entisestään’ KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nämät</emphasis>  nämä; Nämät viiđen ’nämä viidestään, tämä viiden hengen ryhmä’ olthiin kuitenkin päättäneet karata KT 311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>närppee</emphasis>  (saam. njárbat) närpeä, löysä (taikina, velli), løs (om deig, røre)  —&gt; makkaran-keittämähommat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nävythiin </emphasis> näkyivät; Sielähän [ilmassa] nävythiin vielä hyvän|sään pilvetki jutelevan poh-jaisheen KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nävö-</emphasis>  —&gt; näkö
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>nävön|heittäjä</emphasis>  valon|heitin, lyskaster; Nävön|heittäjitten tuonne tänne liikkuvat näkö|vanat ’valoviirut’ loistelthiin kohđi pimmeetä syystaivasta KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>näyttäät</emphasis>  näyttää, å vise, synes
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
OOO
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>obersti </emphasis> (no. oberst) eversti; AR 283
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oberst|löytnantti</emphasis>  (no. oberst|løytnant) yli|luutnantti KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ođhattakkaa</emphasis>  ’odottakaa’ nyt, lapset, vähän KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ođottaat</emphasis>  odottaa, å vente; Ođottamatta ’(odottamatta) yllättäen’ sieltä löytyi Finnmarkun jänkkä|purssuu KT 125; minkälainen tulleva aika heitä saattais ođottaat KT 324
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ođotella</emphasis>  odotella, å vente på; jokka ođotelthiin ’jotka odottelivat’; Emmäkä met tarvittis ennää ođotella yöllä, ette oven lyötäis auki pyssynpyrstölä ja komenettais meiđät lähtehän KT 219; Het ei voinheet mithään muuta ko ođotella KT 396
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>offiseeri</emphasis>  (no. offiser) upseeri; tyskän offiseeri AR 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>offiseeri|mies</emphasis>  upseeris|mies, upseeri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ohukainen</emphasis>  ohut, tynn; het vahvenelthiin ’vahvistivat (vähän)’ vielä kartanon ohukaista kattoo|ki KT 119
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oikaista</emphasis>  oikoa, å strekke; no. å strekke beina, su. verrytellä jalkojaan (vrt. oikaista selkän-sä); Kuosuvaaran takkaa ’takana’ assuvat ihmiset lähđethiin kävelehän; oikaisehan jalkkoi ’(oikomaan) verryttelemään jalkojaan’, niin ko het itte sanothiin sielä ja silloin KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oikaista</emphasis>  suunnata, tähdätä, å sikte på; Ei muutoin ko vain silloin ko pyssy olis oikaistu ’tähdätty’ kohđi heitä KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oikheemin</emphasis>  eli oikheemin ’tai oikeammin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oikkee</emphasis>  oikea, aito, riktig, rett; oikkeeta kaffii ’oikeaa kahvia’ KT 22; ensimäinen oikkee päivälinen Kuosuvaaran takana KT 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oja </emphasis> (saam. ója) puro, bekk; Tunturijärviin ja -ojjiin ’-purojen’ rannoila alkoi jo nävyskele-hän ’vähitellen, siellä täällä näkyä’ jäätä KT 289; Ojan kuoppaa miehet olthiin kävelheet ja sillä kađonheet pojan silmistä KT 291
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ojaa</emphasis>  jassoo, vai niin; «Ojaa, tetkö net oletta kulkheila ’te|kö ne olette kulkemassa, menos-sa’ KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ojus</emphasis>  järven laskuojan kohta, AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oktooberi|kuu</emphasis>  (no. oktober) loka|kuu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olas</emphasis>  suksen pohjassa pituussuunnassa oleva ura; puu|sivakan pohja oli kulunu niin paljon villale, ettei olastakhaan ennää näkyny AR 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olehan</emphasis>  —&gt; olla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oleissa </emphasis> —&gt; olla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olenoiksi</emphasis>  olennoiksi (olento ’vesen’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olestaat</emphasis>  pysähtyä, å stanse; het olestethiin kuuntelehan ’he pysähtyivät kuuntelemaan’ KT 68; hän tuli ... järvilanton ranthaan ja olesti siihen KT 216; kuitenki heilä oli pakko olestaat ja levättäät ’pysähtyä levähtämään’ KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olestamatta</emphasis>  pysähtymättä, koko ajan, herkeämättä, uten å stanse; olestamattomana virtana ’keskeytymättömänä, jatkuvana virtana’ KT 65; ko blyjjyy lenteli olestamatta ilmassa KT 67; työ jatkuiki olestamatta kiini iltapimmeeseen asti ’aina illan pimenemiseen asti’ KT 82
  </para>

  <para>
olestutti  pysäytti, seisautti, stanset; Aaronin emäntä olestutti heiđät sanomalla nuhtelevasti, ette «älkkää nyt ennää muistelko niitä vanhoita sattui ’kertoko niitä vanhoja satuja’ KT 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olestuut</emphasis>  pysähtyä, å stanse; siihen hän olestui KT 204
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olhaankhaan</emphasis>  —&gt; olla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olheen</emphasis>  ollenkaan, lainkaan, i det hele tatt; millä laila tien alapuolele pääsis. Eli ’tai’ pääsis-kö ’pääsisi|kö’ sinne olheen? KT 62; Tyhä suolet jääthiin korisehan ’Vain suolet jäivät kur-nimaan’. Net ei olheen ’alkuunkaan, lainkaan’ ymmärtänheet ettei ruokkaa ennää löytyny KT 85; Ei se olheenkhaan ole minun syy KT 87; Eikä het tienheet saisko sitä [ruokaa] ol-heen eli koskhaan ’lainkaan tai milloinkaan’ KT 305
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olheet </emphasis> —&gt; olla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olka</emphasis>  (saam. oalgi) olkapää, skulder; olkkaa ’olkaa, olkapäätä’; Matka jatkui kohđi mahta-vaa Kuosuvaaraa. Kaukana pohjaisessa näkyi vaaran valttava etelänpään olka kiiluvan ’loistavan’ satheisen ilman läpi KT 140
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olla</emphasis>  å være; vahtina oleissa ’olleessaan vahtina’; ollevan ’olevan(sa)’; oliskhaan ’olisi-kaan’; Onkhoon seki vielä totta? ’on|ko|han se|kään edes totta’ KT 34; Pitkäksi aikkaa hän jäi olehan ’ olemaan’ vaiti KT 46; missä net nyt olhaankhaan ’(ollaan|kaan) ovat|kaan’ KT 84; olikhoon ’oli|ko|han’ sielä tapattunu mithään ’Olikohan siellä tapahtunut jotain’ KT 100; Ei olheet ’eivät olleet’ kivet tiellä eikä olheet ojat tiellä ’esteinä’ KT 267; mitä nämät tunturille mennijät oltais pitänheet toimittaat ’menijöiden olisi pitänyt saada toimeksi’ KT 313; olemakhoon ’olemme|ko|han’ met ansainheet tämmäisen rangaistuksen AR 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olo</emphasis>  oleminen, elämä, eksistens, liv(måte); Ko rajat veđethiin valtakunttiin ’valtakuntien’ [Norjan, Ruotsin ja Suomen/Venäjän] välile, oli ihmisten olo ’elämä’ taas muuttunu KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>olo|sija</emphasis>  olot, tilanne; Ruokatavara se on se kysymys, joka tulis määräähän paljon meiđän tullevasta olosijasta, aijasta ja toimheentulosta – vieläpä meiđän talvi|sijasta ja elämän-säilyttämisestäki KT 299
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>omaksi hyväksi</emphasis>  etunaan, hyötynään, til sin fordel; Häneltä ei kukhaan ollu tahtonu paljon, ja sitä hän ... piti vielä nytkin omaksi hyväksi KT 44
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oma|rakhaus</emphasis> itse|rakkaus (itse|rakas ’selv|god’); Vielä heissä eli ommaarakkhautta ’heidän itserakkautensa ei vielä ollut kuollut’ KT 10; Kaikki tavara oli jaettava toisten kans. Oma-rakhaus oli unhettunnu. Lähimäisestä oli tullu tođelinen lähimäinen KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>omassa|takkaa</emphasis>  takanaan, muille kertomatta, bak seg, hemmelig; Äl-Jouniki piti nämät tie-đot omassatakkaa KT 189
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>omhaiset </emphasis> omaiset, pårørende; Jokhainen heistä toivoi, ette hän sais nähđä omhaiset ja koti-paikan KT 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>omhiin voimhiin</emphasis>  omiin voimiin, (på, til) egne krefter
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>omile </emphasis> omille (omat ’omat joukot’, ’egne tropper’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ominens</emphasis>  ominensa, omillaan, omin voimin, seg selv, med sine egne krefter; Ominens Hansi oli oppinu pärjäähän ’tulemaan toimeen’ KT 33; Kyllähän net vain päästäis selvile niistä [sanoista] ominensaki ’omin|kin voimin’ KT 88; Ominens se oli pakko tulla toimheen AR 230
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ommaa|rakkhautta</emphasis>  — &gt; oma|rakkaus
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>onkhoon</emphasis>  —&gt; olla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>onkima|paikka</emphasis>  onkimis|paikka, kalastuspaikka, fiske|plass; löytyiskö täältä hyvvää onki-mapaikkaa KT 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>onkkija</emphasis>  onkija, kalastaja, fisker; AR 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>onnistuut</emphasis>  onnistua, å lykkes; «Saattaisin mie onnistuutki ’onnistua|kin’,» sanoi hän [Iisak-ki] ja nauratti ’naurahti’ vielä. «Eli sitten epäonnistuut» KT 133-134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>onttuin</emphasis>  ontuen (ontua ’å halte, hinke’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ođotelehan</emphasis>  odottelemaan (odotella ’å holde på å vente på noe)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>opas</emphasis>  (saam. oahpis) opas, tuttu, seudun tunteva (opas &gt; &lt; outo ’vieras, tuntematon, joka ei tunne seutua tai ihmisiä’), kjent (der); Olihan sielä kyllä ophaale ihmiselle piilo|paikkoi, johon pääsis KT 97; «En se mie [Marthiini] tarvitte olla kenenkhään ophaana ’tiennäyttäjä-nä’. Itte net kyllä tiettävät mihin matkustavat ’kulkevat’ KT 135; «Ophaaksi met kyllä tule-ma tälle tunturille,» sanothiin het. «Kohtapa ’melkeinpä, lähes’ joka kiven met jo tunnema KT 220; Kyläläiset eli melkkeinpä kyläläiset, ophaat miehet olthiin tulheet heiđän vier-haaksi KT 283; ophaita ’tuttuja’ AR 64; Kammissa hän [Elli] oli kuullu ihmisten puhetta. Hän tiesi, ette ophaita ’tuttuja’ sielä on. Ophaat äänet puhuskelthiin Ellin ommaa kieltä AR 64; Laavossa ihmiset puhuskelthiin ophaista väärttiistä AR 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>opettella</emphasis>  opettaa, å lære; sen olthiin vanhemat opetelheet heile ’sen olivat vanhemmat opettaneet heille’ KT 18; Hän [Iisakki] oikhein opetteli tuota, hänen mielestä ymmärttä-väistä poikaa [Area] KT 130; opettellu minnuu ’opettanut minua’ KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ophaale </emphasis> —&gt; opas
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Oppana</emphasis>  kalastajakylä, fiskevær; purjettiit kevätsesongin aikana Oppanhaan KT 19; Hän [Aaroni] alkoi muistelehan toisile kalanpyytöhommista ja vielä purjetmatkoistaki ’purjeh-dus|matkoista|kin’ Oppanhaan ja muihinki kalanpyytöpaikhoin ’-paikkoihin’ Pohjais-Nor-jan eli Ruiđan merenrannoila KT 394; AR 378
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oppiit</emphasis>  oppia, å lære; sen olthiin opinheet net, jokka KT 11; Maailman johtajat pittäävät oppiit puhuhan toisten kans ’(toistensa kanssa) keskenään’ KT 294; Eikö ihminen aijo op-piit koskhaan? KT 333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>oppi|plaana</emphasis>  (no. plan ’suunnitelma’) opetus|suunnitelma, lære|plan; AR 287
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>orja </emphasis> sklave; AR 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>orjan|tilassa</emphasis>  orjana, orjan asemassa, i sklaveri; Vaphaina met saisima elläät silloin. Viimi viisi vuotta meilä onki kulunu orjantilassa KT 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>orjuus</emphasis>  sklaveri; AR 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>orret</emphasis>  (yks. orsi) vaakasuorat palkit tai ruoteet, vannrette bjelkene; kivihuone - - - säilytys-aitta - - - Siihen orshiin ’orsien’ päälle, kuosuvaarantakalaiset hengastethiin ’ripustivat’ ruo-kalihan säilyhän ’säilymään’ KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>orro</emphasis>  uistimensiima  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ortta</emphasis>  (saam. orda) puu|raja, tre|grense, skoggrense; Ystävykset kiikuthiin loivan Kuosu-vaaran rintheen, jonka puunraja eli ortta oli hyvin korkkeela KT 120; orttan ylipuolele AR 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>osa</emphasis>  del; ossaa ’osaa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>osata</emphasis>  osua, å treffe; Että pojat ossaakhaan minnuu lumipallola KT 198; «Hyvin mie olen osanu,» sanoi amppuja KT 86; ossaamatta ’osumatta, uten å treffe’; Viimen ’lopulta’ het olthiin osanheet ’osuneet’ paikale KT 309; ossata AR 234
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ostaat</emphasis>  ostaa, å kjøpe
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ostastaat</emphasis>  (ottaa ja) ostaa, å kjøpe; Mies oli saannu vielä ostastaat emänälleki uuđen silkki-huivin KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>otastaat</emphasis>  ottaa (hieman, nopeasti), vetäistä, tempaista, napata, vallata; Joku aikoi otastaat henkisavvut KT 20; Vettä ihmiset vielä otastethiin myötä KT 84; Vähän aijan perästä hän otasti kattilan ja kalhaatti (’kaatoi’) siihen vettä KT 99; Ennen lähtöö miehet kyllä vielä syöthiin|ki. Het otastethiin vähän kuivaa karittan kylki|lihhaa|ki KT 108; Nyt Hansi kuitenki haluis otastaat sölkäpainit ’ottaa pienen painiottelun’ KT 180; Välilä työihmiset otastethiin vielä pienen lepo|aijanki KT 187; Siinä ystävykset otastethiin vielä ruokapalasenki KT 211; «Kattilassa on valmista kaffii,» sanoi kaffinkeittäjä. «Otasta sieki!» KT 322; ettei se sitä sokkaa [Kukkujänkänsokkaa] olis kyllä tyhä otastaat ’kyllä voisi niin vain vallata’ AR 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>otatella</emphasis>  tulla otetuksi, joutua, å bli tatt; sielähän [Pyssyjoen kylässä] nyt kyllä otattelis heti kiini KT 37; jos het ... otateltais fangiksi ’jos heidät otettaisiin vangiksi’ KT 39; Ilman net net kyllä on jo otatelheet, panetelheet kiini ’joutuneet kiinni, vangiksi’, ’er blitt tatt’ KT 73; joka tuli alas ja otatteli kiini, eli jos hän otattelis ’joutuisi, jäisi’ kiini KT 268
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>otethiin illan</emphasis>  (no. å ta kvelden) (he) päättivät työpäivän
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>otheesta</emphasis>  otteesta (ote ’tak, grep’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ottaat</emphasis>  ottaa, å ta; ottaakhoon ’ottaa|ko|han’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ouđot</emphasis>  —&gt; outo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>outa|riekko</emphasis>  (saam. vuoddi ’outa, metsä, skog’) metsäkana, riekko, rype
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>outa|riekko|tokka</emphasis>  metsä|riekko|parvi; Siitä pienen luhtajänkkäpaikkasen rannasta ’reu-nasta’ hyppäis iso outariekkotokka rähisten lenthoon, suhisseville siivile KT 56
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>outo</emphasis>  (paikkaa, maastoa) tuntematon (outo &gt; &lt; opas), omituinen, ukjent, merkelig; Outoina het ei olheet tienheet, ette vaaran kylki ei ollu maissevamppaa maata ’Kun he eivät entuu-destaan tunteneet maastoa, he eivät olleet tienneet, ettei vaaran kylki ollut helppokulkui-sempaa maastoa’ KT 10; semmoinen ihminen, joka on outo tälle tunturille KT 130; Kyllä-hän net miehet löyttävät tämän paikan. Ei net niin ouđot olla KT 180; Paljon outtoo ’(ou-toa) monia outoja asioita’ ihmiset olthiin nähnheet KT 196; Ei kuulunu muuta ko entiseltä tunnettuu ’vanhastaan tuttua’ ääntä - - - Hän kuunteli tarkasti, kuuluisko sieltä mithään out-too ääntä KT 225; ouđoissa paikoissa ja outtoin ihmisten keskelä AR 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ovi</emphasis>  dørr; ovvee ’ovea’; ulko-ovi; sisä|ovi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ovi|loukhoon</emphasis>  ovensuun nurkkaan; Vierhaat saathiin yösijat samhaan (308) oviloukhoon, missä heiđän kaksi entistäki vierasta oli nukkunu kaksi yötä KT 308
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ovi|loutheen</emphasis>  oviaukon peittävän loudevaatteen; Ko het aukaisthiin oviloutheen AR 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ovi|pielheen</emphasis>  oven|pieleen (pieli ’karm’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ovi|reikkää</emphasis>  ovi|reikkää sisäle ’sisälle ovi|aukosta’
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
PPP
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paaro</emphasis>  (saam. bárru ’aalto’, ’bølge, båre’) aalto; millä laila korkkeet, valkkee|päiset paarot kohta olthiin täyttämässä kolmisoutoisen karphaan veđelä ’miten korkeat lakkapää|laineet olivat lähes täyttää kolmisoutuisen karpaasi-veneen vedellä’ KT 23-24; historian paaroin taitheet ’tyrskyjen taitekohdat’ KT 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paaroilevhaan</emphasis>  (paaroilevaan) aaltoilevaan; tutustuis ... tähän lamhuun, paaroilevhaan tunturimaahan KT 119
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paaroin|päät</emphasis>  aallonharjat, bølgetoppene; Etelätuuli oli saannu meren kuohuhan ja paa-roinpäät taittuilehan valkkeina ’Etelätuuli oli saanut meren kuohumaan ja aallonharjat sär-kymään valkeina’ KT 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paasi</emphasis>  (no. bas ’leder, formann’) pomo, työnjohtaja, sjef, boss; paasi|mies; Juhani-paasi KT 33; Aaron ihmiset valithiin paasiksi KT 72; Mies paasin virkhaan pittää olla. Ämmän siihen ei sovi panna ’Akkaa siihen ei passaa panna’ KT 72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahakas</emphasis>  (saam. bahálas / bahágas / bahákas) paholainen; AR 497
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahalainen</emphasis>  senkin, mokoma; Kuka se on antanu sille pahalaiselle [saksalaiselle] luvan [tu-hota] KT 347; se pahalaisen viholinen AR 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahan|hengen</emphasis>  —&gt; viholisen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahan|tevossa</emphasis>  pahan|teossa, rikkomassa määräyksiä, i å overtrede lov og bestemmelser
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahhuus</emphasis>  pahuus, ondskap
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pahta</emphasis>  (saam. bákti) kallioseinä, kallio, suuri kivijärkäle, klippevegg, bergvegg, berg, stor steinblokk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pahta|suvanto</emphasis>; mitä Pyssyjoven ylimäisessä Pahtasuvanossa näkyis - - - Ylimäinen Pahtasuvanto juoksi yhtenä nivana KT 209  —&gt; pahta;  —&gt; suvanto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paikala</emphasis>  heti paikalla, øyeblikkelig; AR 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paikannimet tunturilla</emphasis>  stedsnavn oppe på fjell mellom kruununtie og Pyssyjoki; Ihmiset olthiin kyllä puhunheet paljon heile näistä tunturiista, niin ette het tunnethiin kyllä paikan-nimet. Raakkasjoki, Raakkasjänkkä, ylimäinen ja alimainen Saarijärvi, kaikki net olthiin heile tunnetut paikannimet KT 119; —&gt; Raakkasjoki;  —&gt; Saarijärvi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paikkalaiset</emphasis>  sikäläinen väki, lokale folk; ihmiset puhuskelthiin paikkalaisista ja toisista poromiehistä AR 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paikoile </emphasis> paikoilleen, på plassen sin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>painajais|uni</emphasis>  vond drøm, mareritt  —&gt; Iisakin unet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>painava</emphasis>  painostava, tung, trykkende; tuli painava hiljaisuus KT 327
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>painhaattaat</emphasis>  painaltaa, painaa, å trykke, presse; hän ... painhaatti ’painalsi, painoi’ liusku-lakin ’lippa|lakin’ paremin päähän KT 13; Kenenkhään hän [vapaa pyssyjokilainen] ei anta-nu painhaattaat itteensä rapakhoon ’mutaan’. Uppiniskaisena hän nosthaatti pään ylös, vaik-ka rapakhoonpainaja ’se joka häntä painoi mutaan’ oliki vielä ’jopa’ tyskän suuri armejaki AR 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>painima|halu</emphasis>  painimisen halu, halu painia (painia ’å bryte’); Nyt Hansi kuitenki haluis otastaat sölkäpainit. Hänen kaveriilla ei ollu painima|halluu (-halua) KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paino</emphasis>  painostus, voima, trykk; Etelhään päin olthiin tyskän sotamieslaumat menossa, hakemassa suojaa viholisen ylivoimaiselta painolta KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paino ithään</emphasis>  Drang nach Osten KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paino|voima</emphasis>  tyngde|kraft KT 306
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>painuut</emphasis>  painua; mennä  —&gt; mänty
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paiset </emphasis> turvos, turvoksissa oleva kohta, turvotus, opphovning, hevelse; Lääki [Aaro] paineli paisetta - - - ja pisti siihen kylmän, märän sitheen ’siteen’, jonka sisäle hän oli pannu leika-tuita ’leikattuja’ putattikappalheita - - - Piian ’Ehkäpä’ ko met parin päivän päästä otama sen sitheen pois, paiset onki laskenu KT 257
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paitaisillans / paitasillans</emphasis>  paitasillaan (paita ’skjorte’); siinä piti paitaisillans tarjeta nuk-kuut KT 98; Syysauringon paistheessa ... Ihminen sai työtelä paitasillans, ja jos niinki ha-luis, kuorustaat ’kääriä’ paiđan hijatki vielä ylös KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivu</emphasis>  (lat. salix) paju, selje, vier; laksoissa kassuu ... paivuu ’laaksoissa kasvaa pajua (pa-juja)’ KT 9
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paivu|joki</emphasis>  (saam. Sieđga|johka)  —&gt;  Ailigaisenuoma; [Anni] oli paimenellu ruokko|van-hemitten karjaa Kopanruđon talvipaikassa ja kesäsijassa Paivujoven sisälä KT 154; AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivujokilaiset </emphasis> Paivujovenlakson väki, Matti ja Siiri, Anni ja Hansi AR 49; AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivukko</emphasis>  pajukko, område hvor det vokser seljer; het ... tukithiin ’tunkivat, tunkeutuivat’ läpi sakkeita paivukoita ’(sakeita) tiheistä pajukoista’ KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paivu|mukka</emphasis>  [Maanalustievan kuopasta] Het lähđethiin kävelehän ylöspäin, kohđi Paivu-mukkaa - - - «Paivumukhaan met emmä kyllä pojat saata jääđä päiväksi ... Ko tyskälaiset on käynheet Maanalustievan kuopassa eilen» KT 230
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivun|parkki</emphasis>  (no. bark ’parkki, kuori’) pajun|kuori
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivu|pensas</emphasis>  paju|pensas
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paivuu|kassuva</emphasis>  pajua kasvava
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paja|luokka</emphasis>  Pyssyjoen pohjoispuolella; Het käväisthiin toiselta puolela jokkeeki ’jokea-kin’ Pajaluokala saakka KT 317  —&gt; luokka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paja|mies</emphasis>  seppä, smed; pajamies Aaro KT 20; Kuosuvaaran tavuksen iso peret - - - Yh-teinen viholinen oli parhaan pajamiehen tavala juottanu [juottaa (metallia) ’å lodde’] per-heen kaikki jäsenet pääsemättömästi ’(irtipääsemättömästi) kiinteästi’ yhtheen KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pajeta </emphasis> paeta, å flykte; Pimmeessä ei saattais laskeet ’voisi päästää’ kethään likele. Ystä-vääki piti pajeta KT 231; methään pajenutta, vanhaata pyssyjokilaisväkkee KT 292; Heile oli tullu uusi ja voimakhaampi viholinen [täi], josta het ei saattanheet pajeta ’jota he eivät päässeet karkuun’ KT 331; Tyskälaista ihmiset olthiin pakenheet. Nälkkää het ei saattan-heet pajeta KT 359
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pako</emphasis>  flukt; pavossa ’paossa’, ’på flykt’; pakhoon ’pakoon, til flukt’; Pakhoon lähteissä ’pakoon lähtiessä’ KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pakenheet</emphasis>  paenneet; Juuri sen [hengen] säästämiseksi hethän olthiinki pakenheet tuntu-ritten suojhaan KT 40; nuoile methään pakenheile ’noille metsään paenneille’ KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pakkais|talvi</emphasis>  pakkas|talvi (pakkanen ’frost’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pakolaiset</emphasis>  flyktninger; pakolaisina historian luomisen takia KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paksas|sokka</emphasis>  Het kaalethiin Paksassokan solissevan ojan kaalamasijasta poikki ja noust-hiin Jovenmukan nenän päälle pieneen petäjikköön. Vasemalla puolela kuului Linnan-tšappirjoki KT 59; osa [Jounin] talon väestä oli siirtyny Paksassokan kurusta Tšappirjoven lalvale. Tyyhähän se Paksassokan kuru oliki KT 176; [Kottiruđon ojareikä] Maanalustievan miehet kierrethiin. Etelän puolta Maanalustievan järvee het tulthiin poikki Tunturinaluksen pohjaisenpään ja sitte Nurmikuoppiin kautta ensistä Paksassokan rintheele KT 231; Paksas-sokan kurussa oli kaksi auttiita ja tyyhää turvetkottaa KT 289; Paksassokan kurun ihmiset on siirtynheet Tšappirjoven sisäle - - - Net ihmiset asuvat omassa, vanhassa niittykammissa alemppaa ’alempana’ jovenlaksossa KT 290; Soron rintheeltä kulkkijat laskethiin Paksas-sokan kurhuun - - - sielä ei ollu kethään - - - Siitä het menthiiin Maanalustievan tunturin-puolele - - - Tyyhä se kammi on - - - Muutamat heistä käväisthiin vielä toisela puolela jokkeeki KT 296
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pallaat</emphasis>  palaa, å brenne; pallava ’palava’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pala</emphasis>  pilven pala ’pilven riekale’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palainen</emphasis>  (saam. bihttá ’vähäinen määrä jotakin’, ruhtabihttá ’vähän rahaa’, ’litt penger’) palanen, hitunen, muru, tippa, stykk; Rahakukkaro oli aina tyhjä. Sieltä ei olis löytyny äyrin hituistakhaan, kruunun palaisista puhumattakaan KT 57; Taivhaala ei näkyny pilven palais-ta KT 124; ko se [saksalainen) sattui löyđästähän ihmisten, vaivan läpi kovotun tavara-palaisen misthään ’jostakin’ AR 17; Usko|palainen ’rahtunen uskoa’ AR 297
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Palaisen kotasijan kenttä</emphasis> KT 69  —&gt; kruununtien länsipuoli; —&gt; Paussokka KT 110
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palaskelehan</emphasis>  palamaan, palaa (palaskella ’palaa pikku hiljaa’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palava</emphasis>  hiki, svette; Hiki alkoi huilailehan ’valua, virrata’ miehen kainaloista ja harttiita myöđen. Virtana palava huilais kalloo ja vielä muottoiki myöđen. ’Hiki virtasi pitkin otsaa ja jopa kasvojakin’ KT 50; Työn|tekkijät pyyhkäisthiin hietaisella ulko|vaatheen hijala tyhä pois palavan, ettei se huilais heiđän silmhiin ja alkais kirventelehän niitä ’työmiehet pyyh-käisivät heikkaisella ulkovaatteen hihalla vain hien pois, ettei se valuisi heidän silmiinsä ja alkaisi kirvellä niissä’ KT 82; Anni heräis ’heräsi’ läpimärkänä palavasta KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palavoitti</emphasis>  hikoili (hikoilla ’å svette’); Iisakki palavoitti KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palelttuut</emphasis>  paleltua, olla kylmissään, å fryse; toiset paleluthiin ’palelivat’ KT 10; paleltunut ’kylmettynyt, paleleva’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palettais</emphasis>  palaisi  —&gt; pallaat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palhoon</emphasis>  palloon;  —&gt; hyksi|pallo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palja</emphasis>  patja, madrass AR 181; AR 445
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paljastaat</emphasis>  paljastaa, å avdekke, avsløre; Pieninki ääni saattais piian ’hyvinkin’ paljastaat heiđät KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paljoksi mithään</emphasis>  (ei) paljon mitään, ei juuri mitään
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paljon</emphasis>  monia, muutamia, mange, flere; hän jäi siihen istuskelehan pitkäksi aikkaa ja ajatte-lehan näitä paljon asioita, jokka kierreskelthiin ’jotka kiertelivät, pyöriskelivät’ hänen pääs-sä KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paljootaki</emphasis>  paljoa|kin, mye (bedre enn); vielä paljootaki paremin ko ’vielä paljonkin pa-remmin kuin’ KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paljot</emphasis>  useat, monet, flere; Paljot näistä miehistä ja vaimoista KT 18; Paljoila näytti ollevan vihriset vaatheetki päällä ’useilla näytti olevan vihreät vaatteetkin päällä’ KT 53; paljot muutki (’useat muutkin’) kuuluthiin sosialisti|likheeseen KT 196; paljoile ihmisille ’monil-le ihmisille’ KT 196; Heiđän onnistumisestahan oli paljoin ’monien’ ihmisten toimheentulo ’pärjääminen’ kiini KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pallaat</emphasis>  palaa, å brenne; Hänen piti saađa valkkeen palahan paremin. Paremin valkkee al-koiki palaskelehan ko mies yhtä mittaa kohenteli sitä KT 112; Ei olis kukhaan uskonu, ette koko heiđän elämäntyö ja toimi palettaisi tuhaksi ’palaisi tuhkaksi’ yhđessä iltapäivässä KT 251; Heiđän rakhaus tälle viholiselle ’tätä vihollista kohtaan’ ei ollu ennää niin kovinkhaan pallava ’palava, roihuava’ KT 396
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pallas</emphasis>  (lat. hippoglossus vulgaris, saam. bálddis) ruijanpallas; Sammu oli sinä syksynä pyytäny Aren kans pallasta ja saittaa KT 177  —&gt; suolapallas|ankka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pallava</emphasis>  palava, hehkuva, brennende, glødende; Myötätunnon sijale oli noussu kauhee, pal-lava viha KT 106; huonosti pallavaa valkkeelaista ’vähäistä tulta’ KT 112; Samala hänessä [Äl-Jounissa] oli kyllä noussu pallava vihaki tyskälaisile ’hehkuva viha|kin saksalaisia koh-taan’ KT 130
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Palo|tieva</emphasis>  —&gt; Marasto AR 143
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>palo|tumtile</emphasis>  (no. tomt ’tontti’) palo|tontille KT 317  —&gt; Hilmari
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paneelattu </emphasis> paneloitu, laudoitettu; AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>panestamassa</emphasis>  laittamassa (nopeasti); Anni käväisi sisäläki ’sisällä|kin’ panestamassa neuvot kaunhiisti KT 150
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>panetelheet kiini</emphasis>  —&gt; otatelheet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pankko</emphasis>  pankki, bank; pankhoon ’pankkiin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pankko|laina</emphasis>  pankki|laina (laina ’lån’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>panna </emphasis> laittaa, tulla, lähteä, å legge, sette, dra; panheet<emphasis role='bold'> </emphasis>’(olivat) panneet’; jos pitäis sattuut jotaki, niin het kaalettais poikki joven ja pantais ’(he) panisivat, menisivät, lähtisivät, pai-nuisivat’ yli tunturin Tenhoon ’Tenolle’ päin KT 83; sitte het taas panthiin kävelehän ylös-päin järven itäisen puolista ranttaa KT 130; Ennen ko syvän lumen pannee ’sataa, tulee syvä lumi’ KT 384; Laksossa sateli vettää. Tunturille pani ’tuli’ slattaa KT 401; Silloin poika pani laukkoin ’meni juosten, lähti juoksemaan’ toisten tykö AR 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pannet|järvi</emphasis>  (ei löydy kartasta); Pannetjärven rannalta ruvankanttajat nousthiin matalan soron päälle - - - het laskethiin alas loivaa tunturimaan varpu- ja skierririnnettä kiini Tuoris-joven ... lakshoon KT 223; Puhumatta miehet tehthiin matkaa Kuosuvaaran taka. Pannet-järven pohjaisenpäässä het taas olestethiin ’pitivät taukoa’. Siitäki oli tullu heile tapa KT 326; Vähän ennen ko ihmiset päästhiin Pannetjärvele saakka, heile tuli tarvet levättäät KT 411; Pohjaisenpuolelta Pannetjärvee hän [Iisakki] nousi yli matalan tunturisölän ja alkoi laskehan loivaa tunturinrinnettä kohđi Tuorisjoven laksoo KT 413
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Panni|niemi</emphasis>  —&gt; jää|kausi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pannin kotasija</emphasis>  entinen telegraafimiesten telttaleirin paikka AR 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parafiini|lamppu</emphasis>  (no. parafin|lampe) öljy|lamppu; Parafiinilampun nävölä ’öljylampun valossa’ AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paranttaat </emphasis> parantaa, å forbedre, helbrede; parantaakhoon ’parantaa|ko|han’; Iisakkihan oli Narvikin sođassa saannu haavoi, joita vain piian ’ehkä’ aika saattais ’voisi’ paranttaat KT 303
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pareemppaa</emphasis>  parempaa, bedre
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parhiin</emphasis>  pariin, til et par; Hänen näköala ’näkyvyytensä’ oli lyhentynny viitheentoista, parhiin kymmenheen meetterhiin KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parkki</emphasis>  (no. bark) kaarna; parkki|makkuu ’parkin makua’ parkkiintunheile ’parkkiintu-neille’ miehile KT 264
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parkki|leipä</emphasis>  pettu|leipä, bark|brød; heiđän esivanhemat olthiin pureskelheet parkki|leip-pää. Mutta ei se leipä sunkhaan ollu ollu pelkkää parkkii. Eiköhän siinä ollu ollu kyllä joku jauhon silmäki KT 380; AR 193
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parkkuvhiin</emphasis>  parkuviin (parkua ’itkeä, huutaa’); Yksinäisenä se [porstuun|ovi] jäi heilus-kelehan parkkuvhiin saranoihin ko miehet jätethiin talon KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parrii</emphasis>  paria, et par; luođii eli parriiki ’luotia tai kahtakin’ KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parta </emphasis> viikset, mustasje (no. skegg ’parta’, bart ’viikset’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parta|jumala</emphasis>  Hitler; AR 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parta|äijä</emphasis>  Hitler; aittirutolaiset puhuskelthiin maailman johtajista. Eniten het puhuthiin tuosta Hitleristä, tuosta pikku parta|äijästä AR 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parttaintunu</emphasis>  ehkä: jäänyt (sattumalta, vahingossa); Lohi oli tulvala uinu siihen [kapeaan sivujokeen] ja parttaintunu syvhään kuophaan, ko joki oli alkanu sokkuhan KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>parvittain</emphasis>  i stim, stimevis
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pasata</emphasis>  (no. å passe på, saam. básset) vahtia, pitää huolta; muista, ette passaat itte ittesti ’muista että pidät itse itsestäsi huolta’ KT 44; Kulkkeissa mettässä illalla ja yön aikana oli pakko ... pasata, ettei polkenu mätänyttä puun|oksaakhaan poikki KT 111; [apulaisen] piti pasata valkkeeta ’vahtia ja hoitaa tulta’ KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>passaaja</emphasis>  hoitaja; «Mie [Elli] se kans olen saihraan ihmisen passaaja» AR 201
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pata</emphasis>  kjele, gryte; pađan ’padan’; pattaa ’pataa’; pathaan ’pataan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pato|ko</emphasis>đ<emphasis role='bold'>an|mukka</emphasis>  KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pats|joki</emphasis>  saam. Báh
  </para>

  <para>
aveai|johka, su. Paats|joki; vahtina Patsjoen Norjan puolisella ran-nalla KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paukattellevan </emphasis> paukahtelevan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paukatti</emphasis>  ’pamahti’; pommin paukattaissa ’pamahtaessa’ KT 305
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>paula</emphasis>  (saam. vuotta ’skallebånd’) punotut tai kierretyt kengän nyörit tai pitkät pirtanauhat, jotka kääritään kengän ruojusten ’varsien’ ympäri; vuotakengät jalassa, ruojukset pauloila käärittyinä lapsen jalkhoin ’jalkoihin’ AR 42; paulattomat vuotakengät loppakenkänä ’va-paa-ajan kenkinä’ - - - Paulat mies [saarnamies Aslakka] oli otastannu pois, ko net huono-nethiin veren|kulvun ’(huononsivat) heikensivät verenkulkua’, niin ette miehen jalat pale-luthiin AR 65; pauloittaki ’ilman pauloja|kin’ AR 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paus|jänkkä</emphasis>  saam. Bávos|jeaggi, kartassa Pavus|jänkkä (jänkkä ’suo’); Pausjänkän iđän-päässä KT 176; Pausjänkän alapää oli niin leväinen ’vetinen, mutainen’, ettei siitä oikheen päässy ko saapasjalassa KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paus|niemi</emphasis>  (niemi ’nes’); het laskethiin [kirkon] luokkaa alas ja jatkathiin kohđi Paus-nientä KT 272; Juoksujalkkaa het menthiin Hesteniemen karkkoo, Pausniemen ylipuolta miehet kaalastethiin ... joven KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Paus|sokka</emphasis>  (kartta: saam. Bávoš|
  </para>

  <para>
ohkka, kv. Pavus|sokka, korkeus 89 m, noin 2 km Pys-syjoen kirkosta etelä-lounaaseen) KT 69; KT 103-110;  —&gt; sokka; Kuus ruvan|hakkija-kaverii lähti laskeskelehan alas Paussokan itärinnettä - - - Miehet laskethiin ensin Ämmän kotasijan ylipuolele - - - Ko mithään vaaralista ei kuulunu, kaverukset laskethiin kiini Laat-haale, kävelthiin sitä, pyssyjokilaisten vanhaata puolamaata, siksi ko het tulthiin Palaisen kotasijan kentäle, parisattaa meetterii alapuolele tietä KT 110; het kiikuthiin luokkiin päälle ja päätethiin, ette kolme miestä kävis Syyrykopan niemessä - - - Kolme miestä lähti Juo-masmukan luokan päältä kävelehän Laatjänkän ranttaa ’reunaa’ etelhään päin. Het kävelt-hiin poikki Laathaan ja päästhiin Pausjänkän ranthaan. Siitä miehet seurathiin (s. 235) en-tistä ihmisten polkkuu Paussokan iđänpuolen alustaa ja laskethiin merenranthaan Rastin sokan ja Paussokan vällii - - - Meren ranttaa miehet jatkathiin kävelyy kiini Syyrykopan niemheen saakka. - - - Ruđosta ja Väkkärästä oli tuuli kantanu ihmisten puhetta heiđän korvhiin KT 234-235
  </para>

  <para>
– Paussokka
  </para>

  <para>
– Ämmän kotasija
  </para>

  <para>
– Laatas
  </para>

  <para>
– Palaisen kotasijan kenttä
  </para>

  <para>
– Syyrykopan niemi
  </para>

  <para>
– Juomasmukan luokka
  </para>

  <para>
– Laatjänkkä
  </para>

  <para>
– Pausjänkkä
  </para>

  <para>
– Rastin sokka
  </para>

  <para>
– Ruto
  </para>

  <para>
– Väkkärä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pavossa</emphasis>  paossa, pako|matkalla, på flukt;  —&gt; pako
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pedagogiikki </emphasis> pedagogiikka, pedagogikk; Ko esivallat olthiin siirtänheet koulun Pyssyjok-heen sottiin ’sotien’ välisenä aikana, ... siinäki oli jatkunu sama pedagogiikki, opetusmalli, joka ei milhään laila olis sopinu näile ihmisille KT 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Peili|joki</emphasis>  saam. Speajal|johka, no. Speil|elva; Panniniemestä ja Tšappirjoesta vähän ete-lään; Kaukana näkyi korppi lentelevän, jossakin Peilijoven puolela KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peippoinen / peipponen</emphasis>  (lat. fringilla, saam. beibboš) peippo, peipponen, bokfink; AR 30; peipposet AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Peis|joki</emphasis>  [Saarijärveltä] miehet olthiin jatkanheet Peisjoven lalvale. Sitä outtoo tunturii het olthiin kävelheet eđestakaisin ja viimen tulheet korkkeen kaisan juurele. «Suonjer|kaisa se vishiin oli» KT 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peitet</emphasis>  peite, dekke, teppe, dyne; reppenän peitet  —&gt; reppenä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peittoi</emphasis>  peittoja (peitto ’teppe, dyne’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pelin|soitto</emphasis>  soitto, spill; Sanat olthiin soinheet Hansin korvissa kaunhiimpana pelinsoittona ’sanat olivat soineet Hansin korvissa kuin kaunein soitto’ KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pelli </emphasis> (no. spjeld) (ilmansäätö)pelti; takan pelli oli auki KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peltti </emphasis> (no. belte) vyö; kuđotuita pelttii ’(pirtanauhatekniikalla) kudottuja vöitä’ AR 85; rih-ma|peltti ’nuorasta tai narusta tehty vyön korvike’ AR 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pennu</emphasis>  (saam. benno ’koira, koiranpoika, pentu’); [Anni oli vähällä kirota] «Na, voi p...,» [ja puolusteli itseään sillä, että oli vain aikonut sanoa] na voi pennu KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peret</emphasis>  perhe, familie; Minulahan on peret kotona, joka ođottaa minnuu KT 129; Hajonutta perettäki ’perhettä|kin’ hän muisti KT 133; kyllä mie kerran vielä tulisinki näkehän oman rakhaan perheen KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>permanoitten</emphasis>  —&gt; pärmenön
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>perrii</emphasis>  perii (periä ’saada omakseen, saada saaliikseen’); Pitäkkää nyt hoppuu! Eli ryssä teiđät perrii! ’Pitäkää nyt kiirettä! Tai ryssä teidät perii, saa saaliikseen’ KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>perustamattomuus</emphasis>  tylyys, välittämisen puute, å ikke bry seg om; AR 107
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>perustanheet</emphasis>  perustaneet, välittäneet, pitäneet tärkeänä; Ei kuitenkhaan näyttäny tarttuvan silmhään semmoista, josta miehet olis perustanheet KT 123; ei yksikhään perustannu heistä KT 207; Vähäinen, lämmin etelänväry pyhiskeli varovaisin käsin hänen poskenpäitä ’pos-ki|päitään’, niin ko rakastava ihminen, joka halluu näytästäät morssiimelle ’morsiamelleen’, ette hän perustaa ’välittää, tykkää’, ette hän rakastaa AR 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pesaista</emphasis>  pestä (nopeasti); Kuosuvaarantakalaiset käväisthiin vielä jovenrannassa pesaise-massa hietaiset käđet ja hijestä kirvelevät silmät ’kuosuvaarantakalaiset kävivät vielä nopeasti pesemässä hiekkaiset kätensä ja hiestä kirvelevät silmänsä joen rannassa’ KT 84; iilaajat ... pesaisthiin ’pesaisivat, pesivät (nopeasti)’ lokaiset ’likaiset’ käđet ja silmät KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peseskellä</emphasis>  (pestä ’å vaske’)  —&gt; puhđistella
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peski </emphasis> (saam. beaska) poronnahkainen turkki, pesk; Hän [poromies Aslakka] otti peskin myötä, lisävaatheeksi, ko säätä ei tuntenu kukhaan KT 392
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peso|homhiin</emphasis>  pesu|hommiin, pesupuuhiin (peso ’pesu, vasking’); KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pessijä|lintu</emphasis>  (pesijä|lintu) (sinne) pesän tekevä lintu (pesiä ’å hekke’); KT 9
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peto </emphasis> peto|eläin, rov|dyr; viha synnyttää vihhaa, sota synnyttää sottaa? Eikö ihminen aijo oppiit koskhaan? Pettoo ’petoa’ kauheempi se on!» Näin voivotteli Iisakki Kottisokan lajela KT 333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Petsamo</emphasis>  KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Petteri  </emphasis>KT 17-18; merimies 19; 23-25 hyvä jutun muistelija, ja muisteli mielellään ’hyvä kertoja ja hän kertoi mielellään’; toiset piđetthiin häntä hyvänä purjettijana ja pörämiehenä; sisaren kuolema; Petterin laulu nuoruudenrakastetusta, kauniista pyssyjokilaistyttärestä; suruton poika, mutta ei uskoton; Aaron kranni KT 26; Miehet jatkathiin [Jussan talolta] kulkkuu ithään päin, het menthiin Petterin talon sivvu, kaalastethiin Paivurungan ja noust-hiin Pikkuluokkaa ylös KT 178  —&gt; kruununtien itäpuoli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Petterin Aarentin</emphasis> sannoi het matkiskelthiin KT 350
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pettoo</emphasis>  —&gt; peto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pettäät</emphasis>  pettää, å svike, bedra, svikte, briste; Ihmiset luotethiin heihin. Niitä het ei saatettais pettäät ’eivät voisi pettää’, niin ko jokku muut olthiin pettänheet heiđät KT 220; Kurjassa tilassa ihmisellä oli keinot pettäät ittensä ’pettää itseään’ KT 379
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Petäjätön Outa</emphasis>  outa (metsä), jossa ei [enää] kasva petäjiä ’mäntyjä’, skog hvor det ikke [mer] vokser furuer KT 149; Petäjätön Outaki vielä löyttyy paikannimenä siinä Jussan talon eteläpuolela KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Petäjä|vaara</emphasis>  (petäjä ’mänty, furu’); miehet kävelthiin kiini Petäjävaaran etelän päähän. - - - het ... nähthiin, ette ylitalotki olthiin tuhkana. - - - Koko ylikylä oli auttiina KT 350; Petäjävaaran mettärintheelä het olthiin kauvoin. Siinä oli säänsuoja, ja siitä oli hyvä nähđä, mitä ylikylässä tapattui. - - - näin likelä kyllää - - - Kukkujänkän vaaranpuolista jänkän-ranttaa het kävelthiin - - - Kukkuvaaran rinnettä ylös jatkui kilpajuoksu - - - Monta tiimaa se meni ennen ko miehet taas kokkoonuthiin (s. 352) Tunturinaluksen pohjaisenpäähän, sovithuun kokkoontumapaikhaan KT 351-352
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>petästähän</emphasis>  pettämään, saamaan petetyiksi; Vanhemanpuoliset maanalustievantakalaiset viholinen oli konnuuđella ’kavaluudella’ pystyny petästähän AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peura</emphasis>  villi|poro, villrein; Ja siinä, tievan takana, hän ođottamatta havaitti yksinäisen poron eli peuran KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>peuran|pyyttäjä</emphasis>  peuran|metsästäjä, villrein|jeger
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>-pi</emphasis>  (3. pers.), esim, saapi ’(hän) saa’, ’hun, han, det får’ (saađa ’å få’), viepi ’(hän, se) vie’ (vieđä ’å føre, lede, bringe’), uipi ’(hän, se) ui’ (uida ’å svømme’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piđemiitäki</emphasis>  pidempiä|kin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piđenevät</emphasis>  pitenevät
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piđettäis</emphasis>  —&gt; pittäät
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piđätteli</emphasis>  piti kiinni, hold fast i; samala tavala ko ihmisemon lapsikultaki piđätteli oman äiđin kättä ’samalla tavalla kuin ihmis|emon [-äidin] lapsikultakin piti oman äidin kädestä kiinni’ KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pieksetty</emphasis>  piesty, hakattu (piestä ’å piske’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pienukainen</emphasis>  (pienokainen) vähäinen, pikkarainen, svært lite; usko oli siemenen pienukai-nen ’usko oli pieni kuin siemen, usko ei ollut siementä suurempi’ KT 14
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piian</emphasis>  ehkä(pä), hyvinkin, kanskje; Piian het ei tienheetkhään niitä [pikkulintujen nimiä] KT 11; Kerran mie piian tarvittisinki vielä näitä puhheita ’ehkä minä joskus vielä tarvitsi-sinkin näitä puheita’ KT 46; Tullevasta aijasta ei keneläkhään ollu mithään tiettoo. «Kene-läpä ’Kenellä|pä’ on? Tahi tulee olehan? Piian ’ehkäpä’ taivhaan Luojala!» KT 91;  saatta ’saatte’ piian vielä yskänki KT 192; Siitä mie saattaisin aloittaat jotaki, vaikkapa laulun eli piian virren eli pareman elämän KT 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piikari</emphasis>  (no. spiker) naula; Piikarii ei löytyny enemppää ko kymmenen kotitehtyy polttii ’kotitekoista pulttia’ pajamies Aaron laukusta KT 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piilo|paikkoi</emphasis>  piilo|paikkoja (piilo|paikka ’skjule|sted’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Piipahta </emphasis> (saam. bákti ’pahta’); [venethamina] Meren ranttaa het kävelthiin sivvu Pii-pahđan ja jatkathiin ullinrajjaa etelhään päin kiini Syyrykopan niemheen KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piirret</emphasis>  viipale, skive; yksi ohut piirret [leippää] mieheen KT 202
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piisata </emphasis> olla tarpeeksi, riittää, kestää, ulottua; Ruvan vaanuus oli piisanu jo jonku aijan ’ruuan niukkuutta oli ollut ihan tarpeeksi (ja liikaakin) jo jonkin aikaa’ KT 379; Ja kukapa näihin kysymykshiin oliskhaan kyjeny ’(kyennyt) pystynyt’ vastaahan? Niin kauvas näitten ihmisten järki ei kyllä piisanu ’yltänyt’ AR 23; Monta syyry|saittaa ’muutama hapan|seiti’  ei piissais ’riittäisi’ niin kauheenkhaan kauvoin tuolle isole, nälkäiselle ihmistokale KT 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pijo</emphasis>  pivo ’koura’, ’neve, hånd’; ko hän [pappi] kolmesti vielä oli kaivastannu ’ammenta-nut’ vettä pijola ’pivolla’ pojan harvahyksiselle päälajele KT 80; ennen net kyllä on ihmiset lisästänheet pari pijjoo ’(pivoa) kourallista’ kaffii kattilhaan KT 125  —&gt; kouralinen; Kup-pii het ei pitänheet. Pijoki ’pivo|kin’ kelpais ’kelpasi, vältti’ KT 240; Ensiksi tuli kupilinen lientä alkuruvaksi, sitte lihapala pijhoon ’(pivoon) kouraan’ ja jälkiruvaksi vielä liemikuppi KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piki|pimmee</emphasis>  (no. bek|mørk; bek ’piki’) sysi|pimeä, sysi|musta; keskelä pikipimmeetä oktooberikuun yötä KT 39; Ja maailmassa oli ikuinen ja pikipimmee yö KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pikka|sokka</emphasis>  (saam. bihkka ’terva’,
  </para>

  <para>
ohkka ’sokka’), Pyssyjoen kirkosta noin 5 kilometriä koilliseen oleva Reksunvaaran eteläpään sokka; kartassa saam. Hernáránaš, kv. Pikkasokka; AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pikku-Aslakka</emphasis>  KT 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pikku|linttuin</emphasis>  pikku|lintujen (pikkulintu ’småfugl’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pilissä / pilassa</emphasis>  piloilla, ødelagt; Kyllä se [poronveri] on hyvä, ei ole pilissä. Ei ole syyry-ny ’hapantunut’ KT 173; Ilman aamukaffii on hänen koko päivä pilassa KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pilkka</emphasis>  pilkku, jälki, merkki, maali, kohde; lumi|pilkka; Mie sihtaan ’tähtään’ kauvoin ja hyvin ja ammun justhiin silloin ko pittää. Sillä laila amppuja ossaa pilkkaa ’osuu maaliin’ AR 290
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pilkka|pimmee</emphasis>  pilkko|pimeä, bekmørk; pilkka|pimmee, kuuton yö KT 65; [ahjo] loisti vähän, niin ettei kođđassa ollu aivan pilkkasen pimmee KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pillaantuhan </emphasis> (pilaantumaan) pilaantua, å bli ødelagt; Paljon siitä ruokatavarasta ... oli jo alkanu pillaantuhan KT 232; pillaantunnu ’pilaantunut’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pilvitön</emphasis>  pilvetön, sees, skyfri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pimetä </emphasis> tulla pimeä, å bli mørk; ennen ko pöräti pimmii ’pimenee, tulee pimeä’ KT 290; päivä oli jo niin paljo piminy ’pimennyt’, ettei oikheen nähny tehđä ennää mithään KT 378
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pimmee</emphasis>  pimeä, mørk; kođan pimmeimessä loukossa ’kodan pimeimmässä nurkassa’ KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pimmeen|aika</emphasis>  (no. mørke|tid) kaamos; AR 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pimmeen|arka</emphasis>  pimeää pelkäävä, redd for mørk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pimmii</emphasis>  —&gt; pimetä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pinta</emphasis>  —&gt; poronpinta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pirkittä </emphasis> —&gt; saita|kakot AR 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>piskuinen</emphasis>  pieni, liten; Taas oli koko tämä piskuinen lauma täysilukuinen KT 245; Tämän piskuisen lauman tie kohđi tuntematonta tullevaisuutta oli läpinäkymättömän sumun peittä-mä KT 407
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pispa</emphasis>  (no. bisp) piispa; AR 300
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pistäät</emphasis>  pistää, tunkea, mennä, laittaa; pistäytyä, käydä, poiketa; Luntaki se saattaa pistäät minä yönnä hyvänsä ’Luntakin voi tulla minä yönä hyvänsä’ KT 19; turvetkođan het kyllä saatethiin pistäät pysthöön ’Turvekodan he kyllä voisivat pystyttää’ KT 19; «Ettäkö tet pis-tänheet ’pistäytyneet’ sisälä [Maanalustievan kuopassa]? KT 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pitkästä|suvanosta</emphasis>  AR 224; Pitkhään|suvanthoon AR 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pitkä|vetoinen</emphasis>  pitkä|vetinen, langvarig, kjedelig, langtekkelig; hukale ’(hukalle) sudelle’, joka ulvoili ikuista, pitkävetoista nuottiinsa sukukaveriille AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pito </emphasis> käyttö, tarve, bruk; niile [suksille] saattaa tulla vielä pitoki ’käyttöä|kin’ KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pit</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>i|pah</emphasis>đ<emphasis role='bold'>an laatas</emphasis> KT 178; Laatjänkän itäranttaa miehet kävelthiin ja tulthiin Pitšipahđan kautta luokan päälle KT 336
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pitta</emphasis>  jokin veneen osa, joka oli katkennut; yksi pitta oli poikki AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittuus</emphasis>  pituus, lengde; pittuuđen ’pituuden’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät</emphasis>  pitää, täytyä, å måtte; Silloin het kyllä piđettäiski olla kahđen kesken ’heidän kyllä tulisi|kin olla’ KT 67; Juhan-Mikko - - - kattosti kirkasta syyspäivää pittäin ’pitäen’ silmii puoli kiini KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät huolta</emphasis>  kantaa huolta, olla huolissaan; ei se ihmisen pitäiskhään pittäät huolta huo-misesta KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät kiirettä</emphasis>  pitää kiirettä, å skynde seg
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät korvat auki</emphasis>  pitää korvansa auki, å lytte
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät lämpimän</emphasis>  pitää lämpimän, pysyä lämpimänä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät pyhänä</emphasis>  pitää pyhänä, pyhittää, å hellige; «Ihmisen pittää tehđä työtä, levätä ja pit-täät pyhäpäivän pyhänä» KT 94; Heile olthiin opettanheet jo kotona ja vielä kotakoulussa-ki, ette pyhitä sie poika pyhäpäivän KT 94-95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pittäät tointa</emphasis>  (pitää tointa) panna toimeksi, työskennellä ahkerasti, å drive på, skynde seg; Olis kyllä pitänyt pittäät vähän enämen tointa, ko tämän verta hiljaisella syyskesälä alkoi iltapimmee jo varhain ’Olisi kyllä pitänyt toimia vähän reippaammin, koska näin myöhäi-sellä syyskesällä iltapimeä alkoi jo aikaisin’ KT 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pituiset päivät</emphasis>  päivät pitkät; aurinko oli paistanu pituiset päivät KT 54; jo koko pituisen päivän KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pitukainen</emphasis>  pituinen; vaaksan pitukaisii koivutikkui KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>plakkari </emphasis> tasku, lomme; AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>planetti </emphasis> (no. planet) planeetta; Iisakki ajatteli ittensä syntynheet ’syntyneensä’ vääräle planeetille ja vieläpä väärhään aikhaanki ’väärään aikaan|kin’ KT 222
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>plankku </emphasis> (no. planke) lankku; net ... paukutelthiin rautakanturoita sillan plankkupohjaan, niin ette nelje viisi tuumaa vahva sillan pohja tärisi KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>plokastaat </emphasis> (no. å plukke) poimia; AR 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pohjais|aavan</emphasis>  Pohjoisen jäämeren, Nord|ishavet; Vielä kauvemppaa tiesi Elli ison Poh-jais|aavan aukenevan pienen ihmisen etheen, vaikka kuinka lamuna AR 63;  —&gt; aapa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pohjaisen|puolilaiset</emphasis>  Pyssyjoen pohjoispuolella asuvat ihmiset; AR 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pohjais|itä</emphasis>  (no. nord|øst) koillinen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pohjais-Suomi</emphasis>  Pohjois-Suomi, Nord-Finland
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pohjan|tähti</emphasis>  (lat. stella polaris)  Nord|stjernen, Polar|stjernen KT 380
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pohja|sola</emphasis>  (no. såle) kengän|pohja
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poikki</emphasis>  yli, toiselle puolelle; Oli hyvä tiettäät, kummainen joki oli, ja mistä pääsis poikki, jos mithään pitäis sattuut ’jos jotakin sattuisi’ KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poikki|jokilaiset</emphasis>  de som bor på nordside av Børselva; «Ja mitä net poikkijokilaiset?» ky-säisi Anni. Heile oli poikkijokilainen joven pohjaisenpuolela assuva ihminen KT 155
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pojan|nullikka</emphasis>  poika|nulikka; puolikassuuvalla pojannullikalla KT 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pokki, Pohjais|pokki</emphasis>  —&gt; Vieksan Pohjaispokki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pokko|kala</emphasis>  (no. bokna|fisk) kuivattu kala; Vaikka saita oliki puolikuiva, vähän syyryny pokkokala KT 191; «Pitäiskö se taas nouttaat pokkokallaa? Vai mitä?» kysyi Are KT 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poksi</emphasis>  (no. boks) (säilyke)purkki; AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Polaris|tähti</emphasis>  —&gt; Pohjantähti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>politiikki</emphasis>  (no. politikk) politiikka; puhhuut politiikkii ’puhua politiikkaa’ KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>polkkeet / polkeet </emphasis> polkea, astua, å gå på; [kodan lattialle oli laitettu kynsipuut] Ei kukhaan ennää tarvinu polkkeet toisen vuotheele, ko hän lähti ulos KT 168; «Ei se tyskän herrasväki pitäis saađa vielä meiđätki polkeet jalkkoin alle,» vannothiin miehet KT 350; Ko het taas lähđethiin, siirtyi toinen mies ... polkehan ’polkemaan’ tietä pörässä kävvijöile ... syvhään vithiin ’syvään viti|lumeen’ KT 399; toiset, eđeläkävvijät ’ne jotka kulkivat ensimmäisinä’, olthiin polkenheet ’talloneet’ lumi|polvun jääkovaksi ’kovaksi kuin jää’ KT 409
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Polnin kesä|saita</emphasis>  —&gt; saura AR 96; AR 428; AR 462
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poltastakkaa</emphasis>  polttakaa (nopeasti, vähän); Poltastakkaa vielä vähän sitä [koivutikun] terä-vää päätä KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poltatuttaat</emphasis>  antaa (tarkoituksella) polttaa; onko heilä [Norjan hallituksella ja sotaväellä] halu poltatuttaat koko Pohjais-Norjan, ette päästäis erhoon ’eroon’ tästä köyhästä kansasta KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>polttaat</emphasis>  polttaa, å brenne; Hoppu tyskälaisila kyllä oliki. Se piti polttaat Finnmarkun KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poltti</emphasis>  (no. bolt) pultti; Piikarii ’nauloja’ ei löytyny ko kymmenen kotitehtyy ’kotonatehtyä, omatekoista’ polttii KT 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poltto </emphasis> polttopuut; ihmiset olthiin veđätelheet niitä [puita] poltoksi kothiin KT 54; het val-mistuthiin ’valmistautuivat’ ottahan vasthaan talvee varustamalla polttoo KT 305; AR 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>polvi|puolen päällä</emphasis>  polvensa varassa, polvillaan
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>polvun </emphasis> polun (polku ’sti’); lumi|polvun KT 409; Miehet tulthiin polvule ’polulle’ AR 20
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pommaajat</emphasis>  pommittajat, pommikoneet KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pommata</emphasis>  pommittaa, å bombardere; millä lailla ryssä pommais Petsamoo KT 13
  </para>

  <para>
pommaila  tyskälainen ... oli pommaillu Porsangin saarii ’kun saksalainen oli pommittanut Porsangin saaria’ KT 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pommari</emphasis>  pommikone, bombefly; ryssän pommariita lenttää ilmassa yötä päivää KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pomoori|kauppa</emphasis>  (no. pomor|handel) byttehandel mellom nordmenn og russere i Finn-mark, som pågikk fra 1750 og fram til den første verdenskrig; Varsin ko ’heti (sen jälkeen) kun’ tuoin pomoorikaupan olthiin lopettanheet, oli aika tullu mitäki köyhemäksi, ko kala ei ennää jutanu ’liikkunut (mennyt kaupaksi)’ AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ponnoin</emphasis>  kantavin; Hän kojetti ’(koeti) yritti’ kävelä sitä mitä oli ponnoin, missä oli väh-hiten lunta KT 411; Tie oli ponompi AR 377
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poori</emphasis>  (no. båre) paarit; toisten kanttaissa ’kantaessa’ häntä poorila ’(paarilla) paareilla’ KT 310
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poorstupa</emphasis>  (no. forstue) porstua, eteinen, entre, gang; Miehet likenythiin talloo ja viimen net astuthiin sisäle poorstuphaan KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poorstuun|ovi</emphasis>  eteisen ovi; Sisälepäin aukeneva poorstuunovi KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poovi</emphasis>  (povi ’brust’) vaatteen etuosan muodostama suuri taskuntapainen; Miehelä näytti ollevan jonkulainen pitkä vaatheet päällä, jonka hän oli sonnustannu ’varustanut’ nahka-vyölä. Vaatheessa oli iso poovi, jossa hänelä näytti ollevan jotaki tavaraa KT 307; tuli-tikkuäski lummassa ’taskussa’ ja leivänpää poovessa AR 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>porisseva</emphasis>  soliseva, sildrende; Porissevan tunturiojan rannale KT 139
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poristen</emphasis>  kovalla tulella kiehuvan nesteen äänestä; Eikä mikhään ruokapata piđä kiehuut poristen KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro</emphasis>  (zool., lat. rangifer tarandus) rein, reinsdyr; porroo ’poroa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro|elo</emphasis>  —&gt; elo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro|miehet</emphasis>  reinsdyrsutøverne; Kesälä het olthiin jo sopinheet Spierttaniemen ja Lompo-lan issoimitten poromiesten, Aslakan ja Matin ja sitte vielä Aittiruđon Pieranki kans siitä, ette jos tullee tarvet, niin saapi ottaat porroi. - - - Korjakkaa pojat tyhä korvat KT 35-36; mistä het kesälä olthiin sopinheet poromies Aslakan, Lompolan Matin ja Aittiruđđon Pieran kans KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poron|jäkälä</emphasis>  (lat. cladonia) reinlav, reinmose
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poron|liha</emphasis>  reinkjøtt; Ja miehelä oli poronlihhaa laukussa. Tänä ruvattomana aikana piti vielä kanttaat myötä kaikki sen, mitä saattais syöđä - - - Veriki ’veri|kin’ oli tullu myötä, munhaiset ’munuaiset’, kuut ’rasvat’, maksat, syđämet, suolet ja vielä silmätki ja alaleuvan (alaleuka ’underkjeve’) lihat, ylinkontit (ydinkontit, ydinluut), vaakkatäkät, koparat ja kie-letki. Taljoin sisäle ruvanhakkijat olthiin käärinheet kaikki sen, minkä sopi ottaat KT 239  —&gt; vaakkatäkkä;  —&gt; kopara
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poron|pinta</emphasis>  (kuivattu) poron|rasva, (tørket) rein|talg; Väärtti leikkaili vielä kuivaa poron-pinttaaki kafhiin - - - «Makkee tämä poronpintakaffi on» sanoi Hansi - - - väärttimies ojen-teli toisile poron kuivaa kylkilihhaa ja pinttaa KT 389; oikkeeta kaffii - - - Elli leikasti vielä poronpinttaaki kafhiin ja ojenasti toiseleki, ja kahđen het maiskutelthiin kaffii AR 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poron|tappama|veitti</emphasis>  isoveitsi, samekniv AR 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro|paimenet</emphasis>  —&gt; Matti ja Siiri AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro|tokka</emphasis>  (saam. eallu, siida) poro|lauma, rein|flokk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>poro|tsjorrakka</emphasis>  (saam.
  </para>

  <para>
ora ’parttio, sorrakka’) pienehkö määrä poroja; AR 182
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Porsangin vuono</emphasis>  no. Porsangerfjorden; Vuonola näkyi sotalaivoi purjettimassa pohjais-heen - - - Sotalaivoi meni ulos ja tuli sisäle vuonoo. «Hantilonkophaan net on menossa nou-tahan lissää väkkee ja tavaraa,» arveli Äl-Jouni - - - het nähthiin lentäjitten ittävän pohjai-sesta päin KT 353; Keisinklubi - - - putois ’(putosi) laski’ kohđi (63) pystönä Porsangin uh-kaavhiin paarhoin ja siikatheishiin AR 62-63; Porsankhiin AR 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Porsanki</emphasis>  no. Porsanger; net [saksalaiset] alethiin polttahan Porsankkii KT 244; tyskälai-nen ... oli alkanu polttahan Porsangin kyllii ’kyliä’. «Kauheet tulipalot sielä nävythiin lois-tavan ympäri Porsangin vuonon, Kistrannista saakka kiini ’aina’ Pyssyjokheen saakka KT 251  —&gt; Kistrand
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Possu|koppa</emphasis>  saam. Bosse|gohppi (saam. bossu ’valas, bardehval, hval’; gohppi ’lahti, bukt, rundformet bukt’), no. Bosse|kop, kauppapaikka ja kylänosa Alattiossa (Altassa)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Possukopan markkinat</emphasis>  syys- ja kevät|markkinat Alattion (Altan) Possukopassa, høst- og vårmarkedet i Bossekop i Alta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>postaat</emphasis> pöhöttää; panetella, saattaa huonoon valoon (saam. bostit); Anni vielä sylkäisikin kolme kerttaa jokheen, ettei vesi postais ’ehkä: nousisi tulvimaan tai ehkä: aiheuttaisi sai-rautta’ KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Posti-Siimoni</emphasis>  postinjakaja Siimoni KT 164
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pounu</emphasis>  (saam. bovdna / povdna) mätäs, tue; mätäs|pounui KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pounuinen</emphasis>  mättäiden vuoksi epätasainen; Laattii piti olla sillee, mutta koska maa on aina vähän pounuista, niin tarvittiki paranella sitä ’Lattian tuli olla sileä, mutta koska maa on aina vähän pounuista, niin sitä pitikin parannella’ KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pounu|jänkäinen</emphasis>  —&gt; pounu, jänkkä; käyđessä poikki pounu|jänkäisen Tunturin|aluksen ’kulkiessa poikki mättäikköisen ja soisen Tunturinjuuren’ KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pounu|maa</emphasis>  pounuinen maa, mättäikkö; koko ruđon pohjaki oli jonkulaista varvun peittä-mää pounumaata KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>praamailu</emphasis>  (hän oli) kehunut; paasi oli praamailu minnuu KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>praamais</emphasis>  kehaisi (no. bramme ’skryte, prange’); «Kattokkaa pojat,» praamais Hansi, «kat-tokkaa näitä käsivarsii, kunka net on paksut!» KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>praamaskelthiin</emphasis>  kehuskelivat; «Purjetmies se kyllä oliki, se Ala-Jussa. Ei se hänen rinna-le kyllä moni poika päässy,» praamaskelthiin miehet KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>praameus</emphasis>  kehu, ylpeily; Oma praameus asui vieläki hänessä KT 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>praati</emphasis>  (no. prat) juttelu, jutustelu; AR 333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>prakka</emphasis>  (no. brakke) parakki; prakat KT 271
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>preevi</emphasis>  (no. brev) kirje
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Priita-muori</emphasis>; Millä lailakhoon ’Millä|hän lailla’ se vanha Priita-muori ja [Juhan-Mikon] lasten ämmi nyt jaksais? Sairastannu hän oli viimi aikoina KT 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>prillat</emphasis>  (no. briller) silmälasit
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>probleemi</emphasis>  (no. problem) ratkaistava ongelma, hankala kysymys; Se oli Äl-Jounin kysy-mys ja tietenki probleemi tänä pimmeenä sađet|yönä ’sateisena yönä’ KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>prokka</emphasis>  prolapsi, tyrä, prolaps, framfall eller nedfall av tarm; prokka|tauti; [Anna-Kreeta-ämmi tunsi] pitkäaikaisen prokkatauđin taas alkanheen vaivaahan - - - suolikuhmu isoni hänen kupheessa ’(kupeessa) kyljessä’ KT 411
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pruukais</emphasis>  (ru. bruka, no. bruke ’olla tapana’) (pruukkasi) tavallisesti oli, sillä oli tapana olla; Mettä ’metsä’ oli kesäisempi ko se tavalisesti tällä aikkaa vuotta ’tähän aikaan vuotta’ pruukais ’tapasi’ olla KT 236
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puđhaattannu</emphasis>  pudistanut, ravistanut; Ko tuuli oli vaistonu ’laantunut’, puu oli oikassu sujjunheen sölkänsä, puđhaattannu hoikkaa tyvvee ’ohutta runkoaan’ ja sanonu: «Vieläki mie pysyn pystössä!» AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puđistella</emphasis>  pudistella, ravistella
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puđonu alas</emphasis>  pudonnut alas, romahtanut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhđistella  </emphasis>(puhdistaa ’å gjøre rein, rense’); jos ... niitä [löytyneitä suolattuja lihoja] saat-taiski peseskellä ja puhđistella Pyssyjoven puhthaassa veđessä Kuosuvaaran takana KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhelu|rööri</emphasis>  (no. rør ’torvi’) puhetorvi, kuuloke; vahti oli ... tarttunu telefoonin puhelu|-röörhiin ja aikonu alkkaat väänttähän veivii KT 369
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhenu </emphasis> puhjennut (puhjeta kukkaan ’å blomstre, springe ut i blomst’); Hänen pitkäaikai-nen sielunvaiva oli puhenu täytheen kukkaan ’täyteen kukoistukseen’ KT 257
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhet</emphasis>  puhe, snakk; mistä oli puhet ’hva det var snakk om’ KT 39; puhheet ’puheet’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhhuja</emphasis>  puhuja, taler
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhhuut</emphasis>  puhua, å snakke; puhhuin ’puhuen’; puhuhan ’puhumaan’; pojan luulthiin puhhu-van ’puhuvan’ tyskän kieltä KT 41; Tällä kerttaa Petteri|ki oli tohtinu puhhuut politiikkii toisile KT 84; puhuut KT 111; Puhhuut sai matalalla äänelä KT 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhustaat</emphasis>  jutella, puhella, å snakke; Jussa aikoi puhustaat vielä lissääki rangaistuksesta AR 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puhustethiin</emphasis>  puhuivat; Sen vähäisen het vain puhustethiin, mikä oli aivan tarpheelinen tämän työn jatkaamiseksi KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puijikko</emphasis>  (puu ’tre’) metsikkö, skogholt; miehet ... olthiin juosheet puijikon sisäle KT 179; miehet siirrythiin ylömäksi ’(ylemmäksi) korkeammalle’ tunturin kuopan sakheesheen ’sa-keaan’ puijikhoon ... Siitä oli hyvä nähđä. Itte siitä ei näkyny KT 236; AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puijiskelema</emphasis>  pyristelemme; Nyt met pojat puijiskelema viholisen verkossa Kuosuvaaran takana KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puikatti</emphasis>  puikahti, pujahti; Sattui se kyllä hyvin ushein, ette liukas, märkä kala puikatti käđen läpi takaisin kurkkiin kuohukhoon KT 65; Siitä [sillan aluksesta] met pojat puikat-tamma tien alapuolele KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pujettelemalla</emphasis>  pujottelemalla (pujotella ’å snu seg’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pumpuli|villa|paita</emphasis>  (no. bomull ’pumpuli, puu|villa’) puuvilla|paita
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puna|hyksinen</emphasis>  puna|tukkainen, rødhårig; KT 412
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>punaisen|keltainen</emphasis>  oranssi, okra  —&gt; uukkeri; AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Punaisen pahđan alus</emphasis>  Tšappirvaaran länsirinteen alus / Tšappirjoen itäranta  —&gt; Tšappir|joki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>punaisen ristin ritariita</emphasis> ’ritareita’ (täitä) KT 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>punaisen|täkkäistä</emphasis>  (saam. deahkki ’lihas, liha, kjøtt, muskel’) puna|lihaista; Tässä se kyllä olis punaisentäkkäistä tammukkaa KT 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>punkkeri </emphasis> (no. bunker); Skierri|sokan betongi|punkkeri; Kukkujänkän|sokan punkkeri AR 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puola</emphasis>  (lat. vaccinium vitis idaea) puolukka, tyttebær; puolanvarvun lehđistä sai kelppaa-van ja vieläpä hyvänmakuisenki juoman KT 77; puolan|varppuu ’(puolukan|varpua) puolu-kanvarpuja’  —&gt; varpu; puola|paikka KT 273; puoloi ’puolukoita’ AR 381
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puolentoista tiimaa</emphasis>  puoli|toista tuntia, halv|annen time
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puolentoista vuotinen</emphasis>  puolitoista|vuotinen (poro); Het olthiin saanheet kaksi pienenlaista, puolentoista vuotista porroo ’poroa’ KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puoli|aukkee</emphasis>  puoliksi avonainen, halvveis åpen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puoli|kassuva</emphasis>  puoli|kasvuinen, ei enää lapsi muttei ihan aikuinenkaan, halvvoksen; muuta-mat olthiin vielä puolikassuvat pojat KT 230
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puolis|tiehen</emphasis>  puoli|tiehen, kesken; kota oli jäänny siihen puolistiehen, puolivalmhiiksi, ko KT 72; on parasta jättäät työn siihen puolistiehen, ko KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Puolt</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>a</emphasis>  (kartta: saam. Buolžžat, kv. Puoltsi; saam. buolža ’poikittaisharju, tverrgående ås, bratt morenerygg’), Silfarinjänkästä lounaaseen oleva kapea harju, lähellä kohtaa jossa Tuorisjoki laskee Pyssyjokeen; Viimisenä tuli Äl-Jouni, jota kaksi tyskän sotamiestä oli kyyttäily yli Tuorisjoven ja pohjaisenpuolta Puoltšaa kiini Tunturinjoven sisäle - - - Kolmi-haaraisen kurun vestapuolta hänen oli ollu pakko jatkata melkkeinpä levättämättä KT 371
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puolustaat</emphasis>  puolustaa, å forsvare
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puora</emphasis>  (saam. boaru) paarma, brems, klegg
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purjet|mies</emphasis>  (taitava) purjehtija; Purjetmies se kyllä oliki, se Ala-Jussa KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purjet|väylä</emphasis>  purjehdus|väylä, seilløp, farlei
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purjettiit</emphasis>  purjehtia, å seile; (met) purjettimma ’(me) purjehdimme’; Vuonola näkyi joukko sotalaivoi purjettimassa sisäle eli ulos vuonoo KT 113; pörämies ’perämies’ oli saannu aik-kaa purjettiit venheen vähän väylemäksi ’(väylemmäksi) ulommas rannasta’ KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purjheet</emphasis>  purjeet, seilene; Miehet olthiin astunheet vanheesheen, nosthaattanheet purjheet, fokan ja sneeseilin AR 273; AR 502
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purka|peski</emphasis>  (saam. borge|beaska) elokuun lyhytkarvaisesta taljasta tehty juhlapeski; AR 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purkkaat</emphasis>  purkaa, å lesse av, losse, gi utløp; [Pyssyjoen polttaminen] Purkkaat tämän kuor-man olis tarvinu nyt ja tässä ’heti, saman tien’. Mutta jääkhöön nyt sen kuorman kevittämi-nen ’keventäminen’ tällä kerttaa KT 244
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purreva pakkanen</emphasis>  pureva, purevan kylmä pakkanen; KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>purrija</emphasis>  purija, pureskelija (purra ’å tygge’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>putaatti  </emphasis>(no. potet) peruna; Kellarista het löyđethiin ’löysivät’ vähän putatiita ’perunoita’ KT 272; leippää, kallaa, putatiita KT 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>putaatti|ankka</emphasis>  peruna|tynnyri; Sinne oli Klemetti kaivanu maahan putaattiankan KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>putaatti|maa</emphasis>  (no. potet|land) peruna|maa; Aaronin putaattimaa KT 70-71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puttoissa</emphasis>  pudotessa; kekälheenpään puttoissa puolisammuvhaan ahjoon ’kun kekäleen|pää tipahti puoliksi sammumassa olevaan hiillokseen’ KT 31; «Menhään net sinne puttoohan ’putoamaan’ pahđasta alas,» sanoi Anni KT 190; puttovitten pommiin paukkui ’putoavien pommien pamahduksia’ AR 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puuhaila</emphasis>  puuhailla, å sysle
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puuhiskeli</emphasis>  puuhaili; Yksin hän käveli, puhuskeli ja puuhiskeli KT 150
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puu|kaarhoin</emphasis>  puisiin kaukaloihin (saam gárri ’puinen kaukalo’); Lihat het kaivethiin ... Kuosuvaaran takana tehthyin puukaarhoin KT 116
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puukko</emphasis>  tollekniv
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puukko|veitti</emphasis>  pitkäteräinen puukko, lang samekniv KT 145; ko heilä näjet ei ollu tullu myötä hyvvää, issoo puukko|veistä KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puu|mettä</emphasis>  metsän puut (&gt; &lt; ortta, puurajan yläpuolella oleva tunturi); täälä korkkeela hyvä|säiselä tunturilla tuntui elämä kevveemältä ko puumettän kalvheessa ’varjossa’, puit-ten pimmeessä, painavassa ’painostavassa’ ahtauđessa KT 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puun|aijaja</emphasis>  puun|ajaja
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puun raja</emphasis>  (tunturilla) se korkeus, jolla jo kasvaa puita, tre|grense, skoggrense; Silloin het olthiinki ’olivat|kin’ kuitenkin jo puun rajassa KT 396  —&gt; ortta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puun veđättäminen</emphasis>; Kuosuvaarantakalaiset puhuskelthiin puun veđättämisestä ... hevo-sella mettästä kothiin, puun|nouđosta ’puiden noutamisesta’ Silfarin takkaa KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puura</emphasis>  no. (stabbur) aitta, ruoka-aitta; «Ja tet oletta vaatinheet  ’(vaatettaneet) pukeneet’ puuran,» sanoi Hansi [leikillä koivunoksilla ja -latvoilla kamufloidusta turvekodasta] KT 189;  —&gt; kranni|puura
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puuristelheet</emphasis>  tervehtineet kätellen ja sanoen saameksi «Bures! ’Terve!’»
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puu|risti</emphasis>  puinen risti (haudalle), vain sitä voi odotella Kuosuvaaran takana, ei Punaisen Ristin apua KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puuro </emphasis> grøt; jauho|puuro - - - ilta|puuro AR 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>puutteli </emphasis> kiinnitti, sulki, tukki (umpeen); Joku toinen taas puutteli kiini ratkeimen housun-säärestä KT 403; puutelu ’ommellut kiinni, sulkenut’  —&gt; makkarantekemä|konsti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhhiin|vajelttaja|joukot  </emphasis>pyhiinvaeltaja|joukot (pyhiin|vaeltaja ’pilegrim’); Pyhhiin-vajelttajajoukot [peräytyvät saksalaiset ja heidän venäläiset sotavankinsa] olthiin matkala määränpäähän, toisela pyssy, toisela käärö kainalossa KT 63
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhhin</emphasis>  pyhin, den/det helligste (pyhä ’hellig’); Kirkko oli heile pyhä – pyhhin paikka tässä maailmassa KT 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhitelheet </emphasis> pyhittäneet; Kylässäki het olthiin pyhitelheet kaikki sunnuntaipäivät KT 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhitetty</emphasis>  pyhä, hellig, opphøyd over alt verdslig; Tämä karu maa on vanhimitten ’esivan-hempien’ pyhitettyy maata KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhithiin</emphasis>  pyyhkäisivät, juosta kipaisivat; Täyttä laukkaa het pyhithiin kirkon luokale KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhkiit / pyyhkiit</emphasis>  pyyhkiä, å tørke, vaske, stryke; Kaikki lihat het pyhithiin puhthaaksi ’he pyyhkivät puhtaaksi’ KT 90; Kaikki piti olla AUSRADIERT ’pois pyyhitty’! Pyhitty pois. KT 37; Sana rakhaus oli pyhitty ’pyyhitty’ pois ihmisten sanakirjoista KT 95; «Aika sen näyttäis; piian se vielä saattaiski pyyhkiit pois minun syylisyyđen tuntheen» KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyhä|nutukat</emphasis>  —&gt; <emphasis role='bold'>käsityöt</emphasis>; Vielä het nylkäisthiin niestaporonki Siirile - - - kahđen|vuo-tisen koirhaan, mustakarvaisen poron. Koivet olthiin kiilttävän mustat, näki Elli. «Niistä net tultais kaunhiit pyhänutukat Siirile» [saam. vuobis / vuobirs ’vuorso, urosporo kolmantena talvenaan, elokuusta lukien; porot syntyvät toukokuussa] AR 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyrskättänny</emphasis>  purskahtanut (itkuun), begynt å gråte; hän oli pyrskättänny syđäntä viilttäv-hään itkhuun ’viiltävään itkuun’ KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyrättänny</emphasis>  pyrähtänyt (lentoon); pieni kierunatokka oli pyrättänny lenthoon muutamalta juovarintheeltä KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssy|joki</emphasis>  saam. Bisso|johka, no. Børs|elv (kirkonkylä), Børs|elva (joki); Sais mennä [Kuosurudosta] kauvas etelhään päin, vaikkapa sinne, missä Raakkasjoki tullee Pyssyjok-heen, eli sinne, missä Pyssyjoki haaraanttuu kolmheen oshaan ’kolmeen osaan [Peisjoki, Pyssyjoki, Solggotjoki]’ KT 185; kohđi etelää ... melkkeinpä Pyssyjoven lalvale saakka KT 239; Alajoki : Alajoven ’joen alajuoksu’; Ylijoki KT 261; Ennen Erkinpäivää joki olis auki AR 473
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyjokilainen  </emphasis>børselv|væring
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyjokilaistelthiin</emphasis>  juteltiin pyssyjokilaisittain KT 138  —&gt; kieli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven kieli  </emphasis>—&gt; kieli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven kirkon polttaminen</emphasis>  kirkko sijaitsi kirkonmellalla; hautuumaa on jäljellä, siellä voi käydä tervehtimässä monia <emphasis>Elämän jatko</emphasis> -sarjan kirjojen henkilöitä; uusi kirkko on rakennettu noin kilometrin päähän vanhasta kirkosta itään; KT 332-333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven koulun polttaminen</emphasis>  KT 372-373
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven pohjaisenpuoli</emphasis>; (Patokođđanmukka) Ihmisten heinälađot het kierrethiin luok-kaa myöđen - - - Tuorisjoven suun alapuolelta het kaalastethiin Kouttasuvanon nivvaa pohjaisenpuolele Pyssyjokkee, ja likenythiin Talvisijan laatasta ... sieläki kuhisi ihmistä - - - Pyörtäminen tuli sieltäki. Taas het kaalethiin joven ... miehet pistethiin kävelehän ... alas-päin joven ranttaa. «Tuosta met vielä kattostamma tuon luokan alta ojan kuopasta. Siihen on meiđän ihmiset kaivanheet maahan pienen putaattisäkin ja jauhosäkin - - - het ... lähđet-hiin ... kävelehän ... Keinoluppoo päin KT 236; Pohjaisenpuolela jokkeeki het käväisthiin. Lantoruđon läpi miehet päästhiin kiini Laathaale - - - paljon ulkomaan väkkee. Miehet pyörrethiin Lantoruthoon ja mentiin Jormin ranttaa ja Mellan alustaa Jovenniemheen saak-ka. Siitä het käännythiin Hesteniemen ranttaa Hormapaikan luokale päin, jossa viholisella oli ollu viisi prakkaa sođanaikana - - - Kirkon mellalta ... kuului melluu - - - ruvanhakkijat nähthiin Vittikön läpi miehen seissovan [kirkon] oven suussa - - - Hormapaikan luokale miehet menthiin - - - kirkon puolela tietä oli viholisella ollu putaattikellari. Pimmeessä het menthiin vielä pimmeemphään kellarhiin - - - Täyttä laukkaa het pyhithiin kirkon luokale - - - kohti Pausnientä - - - Juoksujalkkaa het menthiin Hesteniemen karkkoo, Pausniemen ylipuolta miehet kaalastethiin ... joven ja painuthiin methään - - - kruununtien yli - - - Ma-raston päällä - - - [Keinoluppo] KT 271-273
  </para>

  <para>
– Pyssyjoki
  </para>

  <para>
– Tuorisjoven suu
  </para>

  <para>
– Kouttasuvannon niva
  </para>

  <para>
– Talvisijan laatas
  </para>

  <para>
– Keinoluppo
  </para>

  <para>
– Lantoruto
  </para>

  <para>
– Jormin ranta
  </para>

  <para>
– Mella, Mellan alusta
  </para>

  <para>
– Jovenniemi
  </para>

  <para>
– Hesteniemen ranta
  </para>

  <para>
– Hormapaikan luokka
  </para>

  <para>
– Kirkon mella
  </para>

  <para>
– Vittikkö
  </para>

  <para>
– Kirkon luokka
  </para>

  <para>
– Pausniemi
  </para>

  <para>
– Hesteniemen karkko
  </para>

  <para>
– Marasto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven kuoppa</emphasis>  Pyssyjoki|laakso; oli alkanu lykkäähän syys|skonttoo Isonluokan yli. Heti se oli täyttäny Pyssyjoven kuopan KT 274
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven ja Lemmijoven polttaminen</emphasis>; Monta talloo oli palamassa - - - kummalaki puo-lela jokkee syttyi jatkuvasti valkkeita - - - Kapperin altaki iti liekki. Tyskälainen näytti polt-tavan Talvisijan laathaan prakkaleiriiki - - - Sitte sytythiin valkkeet Hormapaikan luokaleki - - - Lisäksi syttyi vielä monta valkkeeta Hesteniemheenki. Eikä menny pitkä aika ennen ko taivas Lemmijovestaki päin alkoi muuttuhan mustasta veripunaiseksi - - - «Päivän net tyskälaiset on juonheet sielä taas, ja ko se ilta tuli, niin net alethiin polttahan Porsankkii» KT 244; Pyssyjoven – heiđän syđämen kotikylän polttamisen – Iisakki jätti viimiseksi palaiseksi [kertomustaan] - - - Entisen Pyssyjoven kylän tuomiopäivä KT 252-253; Koko kylä oli täyđessä liekissä - - - Nythän se ei ole vain tyhä Pyssyjoki, joka on palamassa - - - vuonon pörästä kiini Keishiin saakka. Vestapuolelta vuonooki näkyi tulipalloi, Leipi-vuonosta kiini Lemmijokheen saakka. Savvun haiju ’savun haju’ alkoi jo uleltuhan ’ylettyä’ kiini Tuorisvaaran päälleki - - - Syyrykopasta saakka kiini Kempin kurhuun saakka oli palamassa - - - Miehet nähthiin hyvin Keinolupon päälle, ette kouluu ja kirkkoo viholinen ei vielä ollu sytyttänny palahan KT 323; Pyssyjoven kirkon polttaminen KT 332-333; Hesteniemen vaaran takkaa ja Kiksiniemestäki alkoi nousehan mustaa savvuu. Eikä menny pitkä aika ennen ko Kentästä päinki alkoi itelehän savvui yli Isonluokan. - - - Vuonon pörästä ja Vestapuoleltaki nousi taas lissää savuvannoi ’(savu|vanoja) savu|viiruja’. Tuli-palloi ’tulipaloja’ näkyi joka puolela KT 334
  </para>

  <para>
– Kapperi
  </para>

  <para>
– Talvisijan laatas
  </para>

  <para>
– Hormapaikan luokka
  </para>

  <para>
– Hesteniemi
  </para>

  <para>
– Lemmijoki
  </para>

  <para>
– Porsanki
  </para>

  <para>
– Pyssyjoven kylä
  </para>

  <para>
– Keisi
  </para>

  <para>
– Leipivuono
  </para>

  <para>
– Tuorisvaara
  </para>

  <para>
– Syyrykoppa
  </para>

  <para>
– Kempin kuru
  </para>

  <para>
– Keinoluppo
  </para>

  <para>
– Kiksiniemi
  </para>

  <para>
– Kenttä
  </para>

  <para>
– Isoluokka
  </para>

  <para>
– Vuononpörä
  </para>

  <para>
– Vestapuoli (Porsanginvuonon länsiranta)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pyssyjoven sillan räjäyttäminen</emphasis>  KT 368
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyn|lööphin</emphasis>  (no. børse|løp) pyssyn|piippuun AR 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyn|pyrstö</emphasis>  pyssyn|perä (pyssy ’børse’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyttöminä</emphasis>  ilman pyssyjä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssyyt</emphasis>  pysyä, å bli værende; myös: <emphasis role='bold'>pyyssyyt</emphasis> KT 150; «Piian ’ehkäpä’ se oli parasta pys-syyt mettässä, siksi ko päivä tulis AR 185
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyssäätytti</emphasis>  pysähdytti, stanset
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pysthöön</emphasis>  panna pysthöön ’pystyttää’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pystyi</emphasis>  ehkä: meni; Sitte hänele [Annille] pystyi tikku sormheen KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pystyis</emphasis>  purisi (terävästä esineestä: pystyä ’purra,  å bite’); Poltastakkaa vielä vähän sitä [koivutikun] terävää päätä, että se pystyis paremin vattanahan läpi KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pystö</emphasis>  pysty, pystysuora, kohtisuora, jyrkkä, bratt, oppreist, rett; lasku alas pystöö, ... tun-turin kivirinnettä KT 9; niin kauvoin ko minun pää on pystössä ’niin kauan kuin minun pääni on pystyssä, niin kauan kuin minä olen hengissä’ KT 27; miehet olthiinki kuunnel-heet sitä [Hansin urruttelua] korvat pystössä ’korvat höröllään, tarkkaavaisesti’ KT 45; alas Maanalustievan pystöö rinnettä KT 228
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Pystö|kiven|järvi</emphasis>  saam. Luovan|joaske|javri; Tuorisvaaran ja Sappirvaaran välisen laakson itäpäässä; Pystökivenjärven rantaan meiđän pitäis tulla - - - Pystökivi iti heiđän etheen - - - Luovinjuoskinlaksoo tullijat laskethiin järvenranthaan ja siitä het käännythiin pohjaisheen. Soron vestarintheele het taas jääthiin ođottelehan - - - het jääthiin ruđon suojhaan, entisheen lepopaikhaan, Uratievan vestapuolele KT 295
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pystö|seinä|aut</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>ii</emphasis>  (Pyssyjoen uomasta) KT 262
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyyđössä</emphasis>  metsästämässä, kalastamassa (pyytö ’pyynti, jagd’); kierunan, naalin eli hukan pyyđössä ’kiirunan, naalin tai suden|pynnissä’ KT 119
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyytelä</emphasis>  pyydellä, kalastella, å fiske; ko met pyytelimmä järvikallaa tunturijärvistä, eli turs-kaa matoliinalla eli verkola vuonon kalamataloista KT 19; Rauttuu mies oli nähny jovessa. Mutta ko pyyttäjällä ei ollu mithään millä niitä olis pyytely ’pyydellyt’, niin rautu oli jääny elähän ’jäänyt elämään, henkiin’ KT 78; Kurkkiissa miehet olthiin havainheet kallaa, mutta heilä ei ollu mithään millä niitä olis saattanu pyytelä ’(pyydellä) kalastella’ KT 337
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyyttäjä</emphasis>  kalanpyytäjä, kalastaja, fisker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyyttäät</emphasis>  pyytää, pyydystää, metsästää, kalastaa, å fange; Pittääkö tässä pyyttäät kallaa jo-vesta eli järvistä ’pitääkö tässä pyytää kalaa joesta tai järvistä’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyytämä|halu</emphasis>  pyynti|halu, jagdlust, lust å fange fisk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyytö|neuvot</emphasis>  kalastus|välineet; vaikka hänelä ei ollukhaan pyytöneuvoi myötä KT 78; Vanhat liinalankaverkot olthiin hajonheet eli lahonheet kajhoin ’venevajoihin’. «Ei se täältä saata pojat kirjhaitaat  ’(noin vain) kirjoittaa’ Bergenhiin ja pyyttäät Camppelin lesken fir-man lähättähän ’lähettämään’ pyytöneuvoi KT 167-168; Hän [Äärli] oli ottanu luovan alta vanhan kuujaverkon ja kainorihmat, ja pannu kävelehän jokireikkää etelhään verkko säkis-sä - - - Raakkaskurkkiile - - - «Kurkkiissa näkyi usheita rauttui. Mie siđoin verkon kump-haanki sivlhaan kahđenhaaraisen kainon, heitin verkon nivanniskale niin hyvin ko mie saatoin yksin ja menin sitte ylipuolele verkkoo ja kivittämällä jokkee mie pölättelin kalat alas. Kymmenkunta niistä pistiki hämy|päivänä ’hämäränä päivänä’ verkhoon» KT 344; hamppu|verkko KT 359
  </para>

  <para>
– liinalanka|verkot
  </para>

  <para>
– liina|orro (orro ’uistimen siima’)
  </para>

  <para>
– palthaan|vaađo  (no. vad) siima, jota käytetään ruijanpallaksen kalastuksessa, fiskesnøre, line for kveite (pallas, gen. palthaan, no. kveite)
  </para>

  <para>
– kiila|nuotta (no. kile|not)
  </para>

  <para>
– juksa (no. å jukse ’juksata, pyytää turskaa pitkän, syvälle laskettavan siiman ja juksakou-kun avulla’)
  </para>

  <para>
– turskan vaađo
  </para>

  <para>
– rautainen vaađokivi
  </para>

  <para>
– saiđan uistin
  </para>

  <para>
– onkimonki
  </para>

  <para>
– valpeini
  </para>

  <para>
– vääjäkkö|verkko
  </para>

  <para>
– kuuja|verkko
  </para>

  <para>
– rautu|verkko
  </para>

  <para>
– siula  (saam. sivlá) johdinaita, johdinpato, ledegjerde, ledestengsel
  </para>

  <para>
– kaino  (saam. gáidnu) köysi, nuora, tau
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyörret|virta</emphasis>  virran pyörre; Pakolaisina het oleskelthiin oman maan tunturiilla. Se oli heiđän yhteinen osa historian pyörret|virroista ja virran|pyörtheistä KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyörttäät </emphasis> pyörtää, kääntyä takaisin; met jouđuima pyörtähän takaisin ranthaan KT 23; pyörtäminen ’takaisin kääntyminen’ KT 413; Opas saapi pyörttäät AR 234
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pyörättänny</emphasis>  (oli) pyörähtänyt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päilyilä </emphasis> päilyillä, kimmallella, kimmaltaa, å glinse, glimre; Järvetki sielä päilyilthiin KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päivä</emphasis>  dag; saattavat het tässä vielä saađa vähän etelän värryyki ’heikkoa etelätuultakin’ päivän päälle ’päivän aikana, päivemmällä’, eli kuitenki ennen ilttaa KT 185; mies sanoi «PÄIVVÄÄ». - - - Toinenki mies sanoi «hyvä päivää» KT 283
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päivä|korju</emphasis>  jäniksen piilopaikka, makuukset, jossa se on päivällä; KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päivälinen leipä</emphasis>  jokapäiväinen leipä, daglig brød AR 167; jokapäiväinen leipä AR 296
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pälvelä</emphasis>  pälvellä, kun ei ole lunta; Toinen oli se, ettei pälvelä olis saattanukhaan anssoot ’laittaa ansoja, pyydystää ansoilla’ KT 36; Jalka vajatteli käyđessä uutheen lumheen kiini pälvheen saakka ’aina sulaan maahan asti’ KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pälvi|maalla</emphasis>  maalla, jolla ei ole lunta; KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pänkhäät</emphasis>  (saam. beadnnis ’päläs, fotsted på ski’) päläkset; Veitten hamaralla mies pieksi lumen pois pänkhäiltä, pani vanthuut ’(vanttuut) lapaset’ pänkhäitten päälle ja istutatti itte niitten päälle KT 404; Pängästen kautta tuli [sivakkakelkan] toinen poikkipuu KT 413
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pännä</emphasis>  (no. penn) kynä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pärjästähän</emphasis>  pelastamaan (kiireimmän kaupalla, ohimennen); silloin ko herrasväki [saksa-laiset] oli tullu pärjästähän heitä ryssän kynsistä AR 17 (ks. myös AR 12)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pärjätä </emphasis> pärjätä (no. å berge ’korjata talteen, pelastaa’), tulla toimeen; kyllä het nyt vielä pärjättäiski täälä ’pärjäisivätkin’ KT 15; pärjjäis ’(hän) pärjäisi, tulisi toimeen’; Jokhainen pärjäkhöön oman hengen ’jokainen (itse kukin) pelastakoon oman henkensä’ KT 41; minu-lahan oli sen verran [matka|niestaa] ette pärjjäisin yli tunturin KT 202; pärjätä KT 80; Jos tämä syksy olis ’olisi’ entisenlainen kylmä lumisyksy, niin emmä met pärjäis ’pärjäisi’ tää-lä kaukana tunturilla KT 237; ettei ollu saattanu pärjätä emänttää ja perheen väkkee KT 316; pärjäämättömhään tilhaan tässä jouttuu ’tilanteeseen, jossa ei pärjää’ KT 317; Ko met silloinki pärjäisimmä ’pärjäsimme’, niin kyllä met pärjäämä nyt|ki ’nyt|kin’ AR 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pärmenön</emphasis>  (permanto ’maalattia’); Näitten kahđen ovipuun, pärmenön, välhiin sopis panna polttopuita ja muutaki tavaraa KT 168  —&gt; kynsipuut; Jussa ... pisti polttopuut laavon oven|suuhun permanoitten välhiin AR 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pättevä</emphasis>  pätevä, paikkansapitävä; Silloin ihminen ei tarvittis luottaat toisten puhheisiin, olthiin net puhheet nyt pättevät vain ei ’pitivät ne puheet nyt paikkansa tai ei’ KT 130; Kuka meistä olis niin pättevä ’pätevä, pystyvä’, ette hän pystyis tekehän lääkin työtä KT 171; Ei, hän [Anni] ei milhään tavala löytäny pättevää selitystä tähän, mitä hänelä oli halu käskeet ’kutsua, sanoa’ ihmisten yhteiseksi hulluuđeksi KT 347
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päälis|piimä</emphasis>  viili, rømmekolle KT 192; tulkkaa nyt lapsi|rakhaat kothiin, saatta minulta verestä ’tuoretta, vastaleivottua’ voileippää ja päälispiimää AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päälle|kantheet</emphasis>  syytökset, moitteet, bebreidelser, klander; AR 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pään|alainen</emphasis>  pään|alus; Mies [Iisakki] käännyskeli kyljeltä toisele, paranteli pään|alaista ja vähäistä peittoo KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pään|aluslainen</emphasis>  jonkinlainen päänalus, tyynyntapainen KT 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päässyy </emphasis> (ulos)pääsyä, utvei, utgang; Ei näyttäny ollevan päässyy minkhään ’mihin|kään’ AR 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päästät</emphasis>  päästä (perille, johonkin), å komme frem; Viimen het kuitenki päästhiin niin ko päästhiinki alas ’Lopulta he kuitenkin pääsivät kuin pääsivätkin perille’ KT 10; het olthiin pääsheet ’he olivat päässeet’; Muuta paikkaa se ei näytä kyllä päässevän ’muusta paikasta ei kyllä näytä pääsevän’ ... «Sitä met menemä. Jos sitte pääsemä» KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>päättömättömän pitkä</emphasis>  päättymättömän pitkä, loppumattoman pitkä, uendelig lang; Ihmisjono eli -raito, joka kulki tietä etelhään, näytti ollevan päättömättömän pitkä. Loppu-maton. Siitä ei tulis toista päätä KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pää|tön</emphasis>  alu|ton ja lopu|ton, uten ende; yhtämittainen etelhään juttava viholisjoukko ... Pää-tön niin ko rengas KT 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölkkäilehän</emphasis>  pelkäilemään (pelkäillä ’å være litt redd’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölkkäämättä</emphasis>  pelkäämättä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölkö</emphasis>  pelko, frykt, redsel; pölvön ’(gen.) pelon’; Anni pölkäis ’pelkäsi’ vielä ’jopa’ om-maa pölkkööki ’omaa pelkoaan|kin’ KT 279
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölvön|parkaisut</emphasis>  pelon|parkaisut, -huudot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pöläke</emphasis>  jokin pelottava olento, mörkö, noe skremmelig (som en troll); läpi pimmeen Lanto-ruđon, missä ihmiset kaikkina aikoina olthiin nähnheet kaikenlaista pöläkettä. Mutta Pikku-poika ei ollu pöläny ... Siinä missä mamma on, siinä ei saata olla trollii KT 53; Het tiethiin hyvin, ettei yöpimmeessä mettässä ollu pöläkheitä - - - ihmistä ihmisen tarvitti pölätä eikä mettän halttiita ’haltioita’ KT 205  —&gt; manalaiset; Turvetkattoinen hirsitalo häämötti siinä pimmeessä ja pimmeenä, pöläkheen näköisenä, - - - Joka loukosta saattais iso koura tarttuut niskaan KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölättäät</emphasis>  pelottaa, pelästyttää, å skremme; oli pölättänny; Aijoitko sie pölättäät meiđät KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pölätä</emphasis>  pelätä, å være redd (for); het ei pölänheet; het pöläthiin; Omista netki pölkkäävät ’Omiaan ne|kin pelkäävät’ KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörhään</emphasis>  perään, perästä, etter; kolonni kolonnin pörhään juti kohđi tyskälaisten isänmaata ’kolonna kolonnan perään (juti) kulki saksalaisten isänmaata kohti’ KT 22; tyskälainenki saattais kaalaat joven poikki ja tulla pakolaisjoukon pörhäänki ’ajaa pakolaisjoukkoa takaa-kin’ KT 84; Yksi toisensa pörhään lasketti sölälensä vuotheele ’yksi toisensa perästä las-keutui vuoteelle selälleen’ KT 93-94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörhäänpäin</emphasis>  —&gt; etheenpäin; «Pörhään päin tullija ’(tulija) perääntyjä, se joka perääntyy’ ei voita koskhaan, etheenpäin mennijä ’(menijä) etenijä, se joka etenee’ on se poika joka voittaa» KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörin pohjin</emphasis>  perin pohjin, totalt; myös: pörin pohjiin KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörräänttyvä</emphasis>  perääntyvä, vetäytyvä (perääntyä ’vetäytyä, å trekke seg tilbake’); viholinen ... on pörrääntymässä frontin pohjaisosilta KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörsi</emphasis>  pörssi, kukkaro, pengepung; «Sie hän ’sinä|hän’ se nyt kyllä unhetatki ’unohdat|kin’ kaikki. Pörsinki ’(pörssin|kin) kukkaron|kin’ sie olisit jättäny pöyđäle» KT 362
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörä|mies</emphasis>  perä|mies, styrmann; Ja pörämies oli tartustannu vaalhaan (no. vol, styrevol ’pe-räsin’), käänhäättänny venheen AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörästä</emphasis>  perästä, etterpå, seinere; tiima tiiman pörästä ’tunti tunnin perään’ KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörätikhään</emphasis>  peräti|kään, (ei) kovinkaan, ikke særlig; [norjan kielestä] het kuitenkhaan ei olheet ymmärtänheet niin pörätikhään paljon KT 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörätysten</emphasis>  peräkkäin, etter hverandre
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>pörön|puolela</emphasis>  perä|puolella, takana, bak; AR 30
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
RRR
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raahais</emphasis>  raahasi (raahata ’å slepe, hale’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raaka|veitti</emphasis>  (no. rake|kniv ’barber|kniv’) parta|veitsi; AR 454
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raakata</emphasis>  (no. å rake) ajaa partansa, å barbere seg; ei ole tullu raakatuksi sitä [partaa] KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Raakkas|joki</emphasis>  saam. Rákkas|johka, laskee Pyssyjokeen noin 4 km Kuosujoesta Pyssyjoen yläjuoksulle päin; Raakkasjoven suussa saakka Klemetti sanoi ittensä käynheen KT 78;
  </para>

  <para>
—&gt; paikannimet tunturilla; Raakkasjoven kurkkiila KT 156; miehet lähđethiin noppeimiten ’pikaisesti’ käväisehän kattostamassa Raakkasjoven kurkkiita. Mikäpä se tuo kymmenkunta kilomeetterin matka oli heile! - - - kurkkiissa ei löytyny kallaa KT 262
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Raakkas|jänkkä</emphasis>  (jänkkä saam. jeaggi) Raakkasjänkkää ei ole merkitty karttaan; kaikki kolme Raakkas|laaksoa ovat soisia (Bajimus Rákkas|leakšá, Päälimäinen Raakkas|lakso, Gáskamus Rákkas|leakšá [Keskimmäinen Raakkaslaakso], Vuolimus Rákkas|leakšá, Ala-Raakkas|lakso)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Raakku|mella</emphasis>  AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Raamattu</emphasis>  Bibel; Hän [Aaroni-äiji] oli lukenu paljon vanhaata perheesheen kuuluvaa Raa-mattuuki KT 363
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raanu</emphasis>  (saam. rátnu ’tykk, tettvevet teppe av ull, grene’); lisäraha oliki tullu iltatyöstä, koti-hommista, kankhaitten- ja raanuin|kutomisista AR 91; raanu|loutheita AR 141
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raaskiit</emphasis>  (saam. ruvjet) raajoa, paloitella teuras, sønderlemme et slakt; Mies ... raaski ’(hän) raajoi, paloitteli’ peuran KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raaskistaat</emphasis>  raajoa (nopesti); Miehet nylkäisthiin ja raaskistethiin porot yhđessä KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Raattamoitten tupa|sija</emphasis> ’talon|paikka’  AR 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raattoi</emphasis>  raatoja (raato ’kadaver’); Kaukana näkyi korppi lentelevän, jossakin Peilijoven puolela. Se oli hakemassa raattoi KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raavas </emphasis> aikuinen, voksen, moden; raavas mies AR 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rađin</emphasis>  ratin (ratti ’ratt’); AR 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ragnarokki </emphasis> (no. ragnarok ’myyttinen maailmanlopun kamppailu’) (lopullinen) katastrofi; AR 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raha</emphasis>  penger; rahhaa ’rahaa’; rahatta ’ilman rahaa’ KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raimatellu </emphasis> (saam. ráimmahallat ’pelästyä suunniltaan esim. aavetta tms., å bli vettskremt av dauinger’) pelästynyt suunniltaan (ja mennyt tajuttomaksi) AR 200; Sisälä lapsi ei rai-matellu ’pelästynyt, joutunut pelästymään’ AR 419
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raito</emphasis>  (saam. ráidu) jono, rekke, rad; Tietä myöđen kulki lukematon ihmis|raito ’tietä pitkin kulki lukemattoman suuri ihmis|jono’ KT 62; Ihmisjono eli -raito KT 65; nyt ko sitä tyskä-laista tulvi Petsamosta yhtä mittaa, kilomeetteriitä ja miiloi pitkinä raitoina ’kilometrejä ja penikulmia pitkinä jonoina’ KT 98; Ruvanhakkijat tulthiin käyđen ahkkiin jälkkee raiđon pörässä KT 388  —&gt; ahkkii-; Pitkänä mukittelevana raitona eli jonona käveli kuosuvaaran-takalaisten, yli kolmenkymmenen hengen joukko KT 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raja|maassa</emphasis>  rajamailla, rajoilla; nämät ihmiset elethiin toivon ja epätoivon rajamaassa KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajaton</emphasis>  ääretön, suunnattoman suuri, endeløs; rajattoman laaja ’äärettömän laaja’; rajatto-man pitkän vaaran [Kuosuvaaran] yli KT 207; Rajaton se on, se avaruus KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajattomuus</emphasis>  äärettömyys, uendlighet; Mikä se rajattomuus sitten lieneekhään, sitä hän [Iisakki] ei saattanu selittäät. - - - Hän tunnusti ihmisen rajoitetuksi. Mutta oliko tämä kaik-keus rajoitettu? KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajattu</emphasis>  rajallinen, ei miten pitkä tahansa; Aika oli heitä varten. Sen piti pittäät oikheen ’käyttää oikein’, eikä tuhlata rajattuu armonaikaa KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajet</emphasis>  rae, hagl; rakheet alethiin muuttuhan taas sađet|piiskoiksi KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajet|iili</emphasis>  (äkillinen, kovan tuulen mukana tuleva) rae|kuuro, haglskur
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rajet|peitto</emphasis>  rae|kerros; puolta tuumaa vahvan rajet|peiton ’puolen tuuman paksuisen ker-roksen rakeita’ Kt 194; jovenlaksosta oli sađet sullaattannu rajetpeiton KT 202
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rakastaat</emphasis>  rakastaa, å elske; Mie olen lukenu, ette lähimäistähän pitäis rakastaat KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rakhaus</emphasis>  rakkaus, kjærlighet; rakhautta ’rakkautta’; rakhauđesta ’rakkaudesta’; Usko, toivo ja rakhaus. Nämät kolme sannaa olthiin Aslakan mielestä viishaimat kaikissa kielissä. «Us-ko, toivo ja rakhaus. Eikä vihä. Viha tullee pahasta» AR 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rakheiksi</emphasis>  —&gt; rajet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rangaistus</emphasis>  straff
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rangastet•</emphasis>  ; ette avun antaminen niile, jokka tyskälainen oli pakottanu lähtehän etelhään, rangastettais ’rankaistaisiin, johtaisi rangaistukseen’, se oli kyllä mustaa valetta KT 196
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranka</emphasis>  karsittu runko, avkvistet trestokk; monta pitkää, kolottuu koivu|rankkaa KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranka|sađet / rankka|sađet</emphasis>  rankka|sade, pøsregn; Rajet|iili jatkui muutaman aijan. Sitte tuli rankasađet KT 195; Yö|sađet oli ollut tosin ’todellakin’ kova. Oikkee rankka|sađet KT 242
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranni</emphasis>  polku, jäljet, spor, sti; miehet havaithiin jäniksen|ranniin - - - Kahđele ranniile mie-het vielä virhäätethiin ’ottaa virittivät’ jäniksen|ansan AR 266; ranniita AR 330
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranta</emphasis>  reuna, ääri, strand, kant; valkkeen ranthaan ’tulen äärelle, tulen viereen, ved ilden’ KT 10; rannemaksi jokkee ’(rannemmaksi) lähemmäs jokea’  KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranta|kaja</emphasis>  rannassa oleva venevaja; Pienen rantakajan vieressä näkyi monta venettä ku-mottuna ’muutama vene käännettyinä ylösalaisin’ KT 235
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ranta|törmä</emphasis>  ranta|penkka; Joki pyhiskeli rantatörmii KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rantheela</emphasis>  puu|ranteella, puiden|pilkkomis|paikalla AR 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rapa|jänkkä</emphasis>  rapainen, mutainen suonsilmä; Satheela saattoi ihminen väärin astuissa kumppustaat silmälensä vesi|lanthoon ’vesilammikkoon’ eli rapajänkän silmhäänki KT 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rapakko</emphasis>  muta, mutalammikko, søle, gjørme; AR 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rapakko|jänkkä</emphasis>  vetinen ja mutainen suo; het ... kaalethiin rapakkojänkkää KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Rapakko|mukka</emphasis> KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rappee</emphasis>  rapea, runsas, reilu, drøy; rappeen puoli tiimaa KT 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rappeesti</emphasis>  rapeasti, hyvinkin, reilusti, runsaasti, drygt; rappeesti 30 vuotta vanha KT 13; rappeesti polvheen saakka KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raskheenttuut</emphasis>  tulla raskaammaksi, käydä raskaammaksi, tehdä raskaammaksi; Silmä-luomet tulthiin raskhaiksi. Enämen ette enämen net tunnuthiin raskheenttuvan. ’Silmäluo-met tulivat raskaiksi. Ne tuntuivat käyvän yhä raskaammiksi ja raskaammiksi KT 49; Iisakin kuorma vain tyhä raskheentui ’taakka kävi yhä raskaammaksi’ KT 165; Pittääkö ihmisen kuorman raskheenttuut ko ihminen vanheenee? KT 256
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>raskheenutethiin</emphasis>  raskauttivat, tekivät raskaammaksi; kysymykset raskheenutethiin kuosu-vaarantakalaisten elämää KT 300
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Rasmus</emphasis>  Aittirudon Pieran ja Ellin poika; AR 10; AR 11; AR 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Rasti|kaisa</emphasis>  saam. Rasti|gáisá (saam. gáisá ’lumihuippuinen vuori, kaisa’); Pyssyjoesta itään päin olevan Stuorrajohkan yläjuoksulla oleva lumihuippuinen tunturi, korkeus yli 1000 metriä; Iđässä nostaa Rastikaisa majesteettisen, kommeen pään 1067 meetterin kork-keutheen KT 8; Rastikaisan ymmyräinen lakiki nävyskelehän itäpohjaisen suunnassa, vankka skonto|lakki päässä. «Sađetta se skonto|lakki tiettää» KT 135; Sielä se olis soma käväistä kattostamassa kauvasko sieltä näkis - - - näkis piian kiini ’ehkä aina’ Suomheen saakka KT 135; Pojat [Marthiini ja Siigvalli] olthiin käynheet Rastikaisan lajela ja nähnheet Suomen KT 192; Rastikaisan pohjaisenpuolta jatkui matka ithään ’itään’ KT 386; pohjaisen puolta Rastikaissaa ’Rastikaisan pohjoispuolta’ AR 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rassuu</emphasis>  rasva, fett; rassuuta|ki ’rasvaa|kin’; hyvälä, rassuussa kastetulla lihala KT 91; Tuos-sa kommissa on rassuuta - - - «Paremin se liha (391) mennee alas ko sitä kastaa rassuussa,» neuvoi Aslakka vierhaile. Tällä kerttaa se kyllä olis menny alas vielä rassuutta|ki ’jopa il-man rasvaa|kin’ KT 390-391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ratasten </emphasis> rattaiden, vaunujen; Tien päältä ... tuli heiđän korvhiin ... ratasten kolluu ’koli-naa’ ja tömissevviin saaphaitten ääntä KT 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ratkein</emphasis>  ratkennut kohta; Joku ... puutteli kiini ratkeimen housun säärestä ’lahkeesta’. - - - vanha sauma oli ratkenu eli housunsääri muuten reveny KT 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ratkiminen</emphasis>  AR 517  —&gt; ratkiskella
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ratkiskella porroi</emphasis>  (saam. rátkit, rátkka) erotella poroja poroerotuksessa eri omistajien laumoiksi; AR 516
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauđut</emphasis>  —&gt; rautu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauha </emphasis> fred; Heilä [kuusi ystävää ja väärttiä Paivujoven lalvalla] oli rauhan kulttuuri. Het olthiin luonnon lapset, jokka käytethiin hyväksi luonttoo, eikä niin ko nuoit kulttuurin kant-tajat, jokka tapelthiin ja tapethiin ja murhattiin vijattommii vaimoi ja uhrailthiin vielä pienii sylilapsiiki sođan alttarilla. Omale sođan parta|jumalalleko? AR 74;  —&gt; parta|jumala
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauhainen</emphasis>  rauhallinen, fredelig, rolig; rauhainen tunturimaa KT 134
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauta</emphasis>  jern; panna rauthoin ’panna rautoihin, vangita, kahlita’; onko tyskälainen jo havainu miehet ja pannu net rauthoin KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauta|kanturoita</emphasis>  raudoitettuja kengänkantoja; ko net [saksalaiset] ... paukutelthiin rauta-kanturoita sillan plankkupohjaan KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauta|pelkat</emphasis>  (no. bjelke) rauta|palkit; [Pyssyjoen sillan räjäyttäminen] KT 368
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauthoin</emphasis>  —&gt; rauta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rauttii</emphasis>  rautio, seppä, smed; Ja erinomaisen hyvä pajamies ja rauttii Aaro oli! KT 27; Kylän rauttii toimi hammaslääkinä KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rautu</emphasis>  (lat. salvelinus alpinus) (saam. rádvu, no. røye) (pikku)nieriä; Rauttuu ’rautua’ mies oli nähny jovessa KT 78; Kilon rauđut KT 132; AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rautu|verkko</emphasis>  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rautu|vääjäkkö</emphasis> ’pikku|rautu’; pikkurauttuu, rautuvääjäkköö, het olthiin pyytelheet pieni-silmäisillä verkoila ja muutamisti käsinki vielä ’jopa pelkillä käsillään|kin’ KT 65  —&gt; Liinhamarin silta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ravistunheet</emphasis>  ravistua, esim. puu|astiasta tai tynnyristä tai veneestä, kuivua niin ettei pidä enää vettä; ravistuminen korjaantuu, kun astia pannaan veteen turpoamaan; Pyyđästäät kal-laa talven varale ja suolastaat net ishoin tynnyriihin, jokka kesän|aikana olthiin vielä ravis-tunheetki ’peräti, pahasti ravistuneet|kin’, ja jokka emäntä oli pistästänny fielmhaan pai-sustahan ’turpoamaan’ AR 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ravolans</emphasis>  raollaan; erittäinki ko reppenä|reikä on kiini eli ravolans ’varsinkin kun räppä-nän|aukko on kiinni tai raollaan’ KT 77; ravolens ’raolleen’ KT 402; suu ja silmät vähän ravolansi ’raollaan’ AR 199
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reagenssi|rööri</emphasis>  (no. reagens|glass) koe|putki; AR 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reistailema|halu; reistailema|mieli</emphasis>  KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reistata</emphasis>  freistata, kokeilla, yrittää; Rautu se taisi olla ... Olis ollu soma reistata - - - Hän [Marthiini] sanoiki aina «reistata». Eikä «freistata», niin ko oli tavalista KT 127; Kyllä se minun syđän reistais jo lyöđä rinnasa, ko ’koki jo lyödä, löi jo täyttä vauhtia’ KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reisu </emphasis> matka, reise, tur; Vaphaina het haluthiin jättäät tämän maailman, ko heiđän aika tul-lee lähteet viimi tuntemattomalle reisule AR 46; het kattothiin semmoisen reisun mahđot-tomaksi AR 196
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rejen|tekkijä</emphasis>  (reki ’slede’, tekkijä ’en som lager noe’) reki|mestari, rekien tekijä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reki </emphasis> slede; rekheen ’rekeen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reki|puut</emphasis>  (reki ’slede’, puu ’trevirke’); Se oli heiđän vanha tapa, mennä methään kattoske-lehan rekheen ketara-, jalas- ja kaustapuita, sujopuita ja vielä vähän muutaki puutavaraa. «Täälä se olis rekipuita,» sanoi joku mettän kävvijä itteksens. Mies oli rejen|tekkijä KT 149
  </para>

  <para>
– ketara|puut, reen jalaksen ja kaustan välinen lasta, kaplas; reen jalaksen kaareva etupää
  </para>

  <para>
– jalas|puut  trevirke for sledemeiene
  </para>

  <para>
– kausta|puut, reen tai kelkan ketaroiden (kaplaiden) yläpäitä yhdistävä jalaksensuuntainen sivupuu
  </para>

  <para>
– sujo|puut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reppenä</emphasis>  (saam. reahpen) räppänä, kodan katossa oleva savuaukko, røykåpning; «Eikö se veđä sitä savvuu ulos, se reppenä?» «Ei se näytä vettävän ’vetävän’» KT 153; reppenä|rei-kä; reppenä|louđet (ks. <emphasis>Håndbok i duodji</emphasis> s. 143) AR 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reppiit</emphasis>  repiä, å rive; reppiit suuta fangile ’repiä suuta, levennellä’ KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ressii </emphasis> (no. reise) matka, tur; het ... jatkathiin ressii ’jatkoivat matkaansa’ kohđi Pausnientä KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>reukka</emphasis>  karvareuhka, karvalakki, pelslue; Vain Iisakin korvat olthiin auki, koska hänelä oli sattunu olla reukka päässä KT 368; reukan korvat ’korvaläpät’ KT 370; reukan korvat ’kor-valliset’ heiluten tuulessa KT 405
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>revolveerailthiin</emphasis>  (lat. revolvere ’kääntää, kehittää takaisin tai ympäri’) ammattitermi puhelinlinja|työssä AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riekki|puu</emphasis>  (saam. riehkki, no. rek|ved) ajo|puu; «Mie se vain satun olla siinä [historian kulussa] myötä ’mukana’, tahđottomana niin ko tulvavirran tuoma riekkipuu» KT 333
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riekko</emphasis>  (zool., lat. lagopus lagopus, saam. rievssat, no. rype; li|rype; skogs|rype); Joku riek-koki hyppäis vekotellen lentähän KT 41; Taas miehet laskethiin ’laskeutuivat’ alas Kotti-ruđon ojareikkää ’puronlaaksoa’, niin ko ennenki, ko het talven aikana olthiin olheet tule-massa riekonpyyđöstä. «Tuossa penshaassa minula oli ansa. Siinä oli riekko hyvä tarttuhan ’(tarttumaan) jäämään ansaan’,» sanoi Marthiini KT 231; «Nyt saapi pojat kävelä niin ko riekko» [lumi oli alkanut kantaa ihmistä ja ihminen pystyi kävelemään sen päällä yhtä hy-vin kuin riekko, jolla on leveät jalat kuin jäniksen käpälät (lat. lago|pus ’jäniksenjalkai-nen’)] A 172
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riekko|vaara</emphasis>  (Tuorisvaarasta) KT 270
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Rieksun|vaara</emphasis>  (kartassa: saam. Reak
  </para>

  <para>
un|várri, kv. Reksun|vaara); AR 29
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riessaimet</emphasis>  (saam. riessan ’ripsu huivissa, frynse’) huivin ripsut, hapsut; silkkihuivin, jonka riessaimet olthiin heiluskelheet tuulessa sunnuntai|kirkko|matkala KT 120; AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rihma</emphasis>  nuora, köysi, snøre
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riip</emphasis>•  (no. rip) veneen laita, parras, øverste kant på båtside; vetelä kallaa yli riipan ’vedellä kaloja veneen laidan yli’ KT 23; Miehet kattostethiin köölii ja köölilauttoi, vattalauttoi ja kylkilauttoi ja vielä riipatki ’(veneen) partaatkin’ het tutkiskelthiin AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riisen|gryynii</emphasis>  (no. risen|gryn) riisi|ryyniä; AR 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riissuut</emphasis>  riisua, å kle av
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riista</emphasis>  vilt; hän oliki lähteny kattohan riista ’riistaa’ KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rikastuut</emphasis>  rikastua, å bli rik; AR 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rikkhautten</emphasis>  rikkauksien (rikkaus ’rikedom’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rikko|pyssy</emphasis>  (saam. rihkku, no. rifle) rihla, kivääri; KT 337
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rikkouksesta</emphasis>  rikkomuksesta; AR 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ringastaat </emphasis> (no. å ringe) soittaa kilauttaa (puhelimella) AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rinnet</emphasis>  rinne, li, bakke, skråning
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rinta </emphasis> bryst; Ushein hän [Jussa] jouti olestahan ’pysähtymään’ ja leppäilehän ko hänen rinttaa ’rintaa(nsa)’ kivusti ’kun hänellä oli rintakipuja’ AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rinta|kehhäänki</emphasis>  rinta|kehään|kin (rinta|kehä ’bryst|kasse’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rinta|plaatta</emphasis>  (no. plate ’levy’) tunto|levy; Luođi oli ... vieny miehen kasvot. Hänen iđent-titeetti ’henkilöllisyys’ löytyi vielä ’enää’ vain rintaplaatan numeroista KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risattavan</emphasis>  risahtavan (esim. risun katkeamisen aiheuttamasta äänestä)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risla|reki  </emphasis>jokin rekityyppi; saam. rišlá ’personslede’; reki saam. reahka, gielká ’(poron)-reki, kjelke, slede’; AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ristiit </emphasis> kastaa (kirkossa); Kotikastet - - - jälkhiinpäin het saatethiin sitte ristiit lapsen kir-kossa KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risu</emphasis>  ris, kvister; rissuu ’risua’; pitäis risuila ’risuilla’ peitelä kođin eli kuitenki katon risun-oksila ... Risuila peitettynä kammi ei näkyis niin hyvin KT 186
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risukko</emphasis>  (matala, tiheäkasvuinen) pusikko, tiheikkö, pajukko, vidjekratt, kjerr, kratt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risu|luuta</emphasis>  varpu|luuta; varvuista tehty kynnysmatto; ei näkyny paljoksi mithään. Rauhai-nen tunturimaa oli niin ko lakaistu risuluuđala KT 134; het lähđethiin kävelehän Kuosu-ruttoo päin iso lohi risuluuđan sisälä olala KT 214; [oven eteen tehdystä risu- tai varpu|-matosta] Kivviin päälle laittoi Aaro vielä risu|matanki - - - Ennen siinä ei ollukhaan ollu risu|luuttaa. «Nyt kyllä pyssyy ovenalus puhthaana,» sanoi luuđan|tekkijä KT 247-248
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risu|matta</emphasis>  risuista, varvuista tehty kynnysmatto KT 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risun|raja</emphasis>  se osa tunturia, jossa ei kasva enää pensaitakaan, puuton alue; «Kothiin met tulima sieltä tunturii myöđen, risunrajan ylipuolta» KT 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>risu|paikka</emphasis>  risukko, krattskog KT 237
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>riuđuskella</emphasis>  (saam. rievdat) ajelehtia, kulkeutua; se [venet] oli riuđuskellu tänne virran ja tuulen kans AR 273; «Mie se vain satun olla siinä [historian kulussa] myötä ’mukana’, tahđottomana niin ko tulvavirran tuoma riekkipuu ’ajopuu’.» Iisakki riuđuskeli virran kans (s. 334) tietämättömhään tulopaikhaan, piian muutamalle aukkeele ja kylmäle kivikarkole KT 333-334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Riukk</emphasis>•  paikka jossain aika lähellä Pyssyjoen kylää, koska seuraava tekstissä esiintyvä paikka on Kukkuvaara; Riukkuin koivumettikkö; Riukkuissa; KT 348
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rođattannu</emphasis>  rusahtanut, murtunut; Pimmeessä Marthiini oli polkaissu jalan kahđen kiven välhiin - - - se oli rođattannu hänen koittaissa ’(koettaessaan) yrittäessään’ temmata sen irti KT 246; syysjärven löyhälä ’heikolla’ jäälä. Hän kuuli jään rođattavan ja näki miesten vaj-joovan ... vetheen KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rohkee </emphasis> rohkea, modig; Täi oli tyskälaista rohkeempi ’rohkeampi kuin saksalainen’. Käs-kemättä ’kutsumatta’ se tuli Kuosuvaaranki taka. Pyssyttä ’ilman pyssyä, aseitta’ se voitti heiđät KT 331
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rohkeenuthiin</emphasis>  rohkenivat, uskalsivat KT 315
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ronkkiit  </emphasis>ronkkia, kaivella, å grave, pirke; ronkkiit ylös asukhaitten maahan kaivetut ruoka-tavarat KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>roska|palainen</emphasis>  pienin roska; Ei saannu jääđä mithään, ei vain roska|palaistakhaan ’vähäi-sintä roskaa|kaan’ KT 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rotisten</emphasis>  rutisten, rusahtaen; Nenäluu kuului rotisten särkkyvän KT 293
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Rotti|niemi</emphasis>  —&gt; jääkausi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rouko</emphasis>  vällyt, peite; yksi lamphaannahkainen rouko KT 19; KT 413; het olthiin ... pistän-heet puolen rouvosta paljaksi ’patjaksi’ ja toisen puolen peitoksi AR 181
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruđon</emphasis>  —&gt; ruto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruđon-pojat</emphasis>  —&gt; Ruto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruđon|ranttaa</emphasis>  tiheän metsikön reunaa; AR 490
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rukatella</emphasis>  juosta (kuin poro), toimia ripeästi, pitää kiirettä; «Mihin sie nyt niin rukattelet,» huusi joku hänen pörhään KT 411
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rukkoilehan</emphasis>  rukoilemaan (rukoilla ’å be’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rukses|vasikka</emphasis>  (saam. rukses|miessi ’vastasyntynyt, punaruskea|karvainen poronvasa’); AR 495
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rulla|tupakka|puru</emphasis>  pikanelli|mälli KT 264
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rullikka</emphasis>  (no. røllik) sian|kärsämö
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>runnokka</emphasis>  runnukka, pikku|turska, liten torsk; Kođan Jussa-isäntä jakeli jokhaisele määrä-tyn leipäpalan ja palaisen kuivaa kallaa, runnokkaa ja turskaa AR 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>runo </emphasis> (saam. rotnu) maho vaadin, simle som det året ikke har fått kalv eller som har mistet kalven allerede om våren; Elossa ’porolaumassa’ oli kaksi lihavaa runnoo AR 510; runo|-vaajeimen AR 512
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruojukset  </emphasis>(saam. ruojas) (kengän, nutukan) ruojus, varsi joka voidaan sitoa pauloilla nil-kan ympäri, bakbjoren (på skalle, komag), hele bjoren og skaftet; vuotakengät jalassa, ruo-jukset pauloila käärittyinä lapsen jalkhoin AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruoka</emphasis>  mat; ruvan vaanuus ’ruuan niukkuus, puute’; ruvatta ihminen ei pärjäny ’ilman ruo-kaa ihminen ei tullut toimeen’ KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruoka|keitto</emphasis>  ruuan keittäminen, matlaging; Ko ruokakeitto oli valmistunnu, Anni huusi netki ’ne|kin’ miehet syömhään, jokka oleskelthiin ulkona KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruoka|paussi</emphasis>  (no. pause) ruoka|tauko
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruoka|poksi</emphasis>  (no. boks ’purkki’)  —&gt; veriruoka|poksi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruoka|seđeli</emphasis>  (no. seddel ’seteli, lista’) ruoka|lista; tänä iltana oli ruokaseđelin päällä ’ruo-kalistassa’ poronliha ja liemi KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruokkiit</emphasis>  ruokkia, antaa ruokaa; «Väärttit [Tenossa] ei saatettais ’eivät voisi’ ruokkiit mei-tä, neljettäkymmentä henkkee,» meinathiin kuosuvaarantakalaiset KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruokko|lapsi</emphasis>  muiden kuin omien vanhempien luona elätettävä lapsi; Elli oli saannu kaksi ruokkolasta [pyssyjokilaisväärtit Soffi ja Jussa] AR 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruokko|vanhemat</emphasis>  plei|foreldre  —&gt; ruokko|lapsi; hän [Anni] oli paimenellu ruokkovan-hemitten karjaa KT 154; Hän [Anni] muisti omat ruokkovanhemat. «Missäkhöön ’missä|-kö|hän’ netki ’ne|-kin’ kaksi nyt on? Onkhoon ’(onko|han) ovat|ko|han’ net Kopan|ruđossa? - - - Piian net on menheet Vieksa-uomhaan? Heilähän on kesäsija sielä. Jos het Paivujoven lalvala on, niin sielä het kyllä on turvassa KT 279
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruokko|faari</emphasis>  KT 154
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruostet</emphasis>  ruoste, rust
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruostet|kuoppa</emphasis>  KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruostet|mukka</emphasis>  KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruottalainen</emphasis>  ruotsalainen, svenske, svensk; miehet, ... jokka Narvikin tunturilla olthiin ajamassa viholisen kohta ulkomaile saakka. «Jos met pari päivää vielä olisimme saanheet, niin Dielt olis ollu ruottalainen» KT 223
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruotti</emphasis>  Ruotsi, Sverige; «Miksi met emmä saanheet ajjaat ’ajaa’ sitä [saksalaista sota-väkeä] Ruottiihan ’Ruotsiin’, ko met olima saanheet sen niin likele Ruottin rajjaa ’Ruotsin rajaa’ KT 245; Ruottiissa ’Ruotsissa’ KT 380
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rupi </emphasis> skarve; ruven, ruvet; Ruppii iti enämen että enämen ’rupia tuli aina vaan lisää’ AR 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rusta </emphasis> (no. frost|røyk) kovalla pakkasella merelle muodostuva meri|sumu; AR 299
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruto</emphasis>  (saam. rohtu) viita, lehto, pusikko, tiheikkö, ryteikkö; —&gt; Aitti|ruto; Kuosu|ruto;  Koko ruđon pohjaki oli jonkulaista varvun peittämää pounu|maata. Eniten siinä näkyi kuitenkin marja|varppuu, puolan|varppuu ja mustikan|varppuu joitten läpi monenlainen Jumalan pieni kaunokukkanenki pisti ylös päälajen KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruto </emphasis> [lähin karttaan merkitty paikka on Juntintörmä]; Pausjänkän iđänpäässä - - - Jouni käveli etumaisena ihmisten vanhaata polkkuu Ruthoon päin - - - Ruthoon, Jounin kylhään ’kylään, jossa Jouni asui’ KT 176; Miehet jatkathiin kohta kiini [Jounin] tuvale pienen mettäpaikkasen syrhjään KT 176; Willen taloki oli tyyhä - - - het jatkathiin matkaa käimättä ’käymättä’ talossa KT 177; Tšappirjoven lalvalaiset - - - Ruđon isäntä - - - Tšappirjoven vesta|rintheeleki ’länsi|rinteelle|kin’ oli näkyny hyvin, ette se viholinen on parasta aikkaa polttamassa heiđän kotikyllää KT 325; Niinpä nytkin Ruđon-pojat käväisthiin Tšappirjoven sisälä kattostamassa onko heiđän vanhemat vielä sielä KT 393; Ruđon tupa; Ruđon peret; Ruđon väki; rutolaiset AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rutolaiset</emphasis>  •; rutolaiset olthiin siirtynheet Tšappirjoven sisäle. «Rasmuksen peretki ’per-he|kin’ on vishiin sielä - - - niin kauvas villiile tunturiille. Mutta kyllä vain Ruđon väkiki on siirtyny sinne tyyhin käsin AR 22-23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ruto|vuoma</emphasis>  AR 301
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruuho</emphasis>  ruoho, gras; ruuhoo ’ruohoa’; Ihminen se on maan ruuhon kaltainen. Se kukkii se-kunnin ja lakastuu KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruva-</emphasis>  —&gt; ruoka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|aika</emphasis>  ruoka-aika, tid for å spise
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|hakema|matka</emphasis>  ruuan|etsintä|retki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|hakeminen</emphasis>  ruuan etsiminen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|hakkijat</emphasis>  ruuan|hakijat, ruuanhaku|retkelle lähtevät, -retkellä olevat henkilöt; Äl-Jouni, Jouni, Hansi, Marthiini, Iisakki ja Are, pitkälä A:lla KT 112; ruuan|etsijät  —&gt; alas-tullijat; ruvan|hakkijoista|ki ’ruuan|hakijoista|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|halu</emphasis>  (ruoka|halu) nälkä; kaikila heilä oli nälkä eli ruvanhalu, niin ko het itte sielä sanothiin KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|noutama|toimi</emphasis>  ruuan|haku|tehtävä KT 66
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvan|vaanuus</emphasis>  ’ruoka|pula, ruuan niukkuus’, ’mangel på mat’; Sođan|aikana oli ihmisillä tosin ’todellakin’ ollu kova ruvan|vaanuus KT 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ruvattomina</emphasis>  ilman ruokaa, joilla ei ole ruokaa; Ruvattomina ihmisinä het jääthiin ođotte-lehan talvee KT 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryhtyyt</emphasis>  ryhtyä, alkaa, å begynne; heiđän oli pakko ... ryhtyyt syömhään KT 390
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ryshään</emphasis>  Venäjälle, til Russland
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryssä</emphasis>  venäläinen; ryssään kynshiin ’ryssäin / ryssien kynsiin, käsiin’ KT 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryypelä</emphasis>  ryypiskellä, juoda, hörppiä, å slurpe, drikke; ryyppelemmä ’ryypiskelemme, juomme’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryypänheet</emphasis>  (ryypänneet) juoneet; het olthiin ... ryypänheet lämmintä poron vertä KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryöđyttää</emphasis>  (hän) tekee ryötäksi eli saastaiseksi, pilaa, turmelee, saastuttaa, forurenser; Oo sitä maata, ko se oli niin kauheen rikasta! Voi sitä ihmistä joka ryöđyttää sitä! KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryöphäätti </emphasis> sytytti; Elli alkoi virittelehän valkkeeta arinalle. Aittiruđon emäntä ryöphäätti tuohen palahan, - - - lađosti syttöpuita pallavan tuohen päälle AR 66; laavon emäntä ryöp-häätti tulitikun ja sythäätti valkkeen AR 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryöpättäissä</emphasis>  leimahtaessa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryöpättäät</emphasis>  ryöpsähtää, leimahtaa; Välilä se [ahjo ’hiillos’] ryöpätti palahan ’leimahti pala-maan’ ko poikkipalanu puunpää tuhisten tupsatti ’tupsahti, putosi’ ahjoon KT 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ryöttä</emphasis>  siivoton, sotkuinen, sølet, rotet; se [hietalaattii] olis ollu liian ryöttä KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rägnästäät</emphasis>  (no. å regne) laskea AR 117
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>räkinki</emphasis>  (no. regning) laskeminen; «Hyvin met tiesimä ette viisi ja viisi oli kymmenen. Mutta kuka viheliäisen viisas olis saattanu arvata mitä tuo <emphasis>fem plus fem</emphasis> oli?» kysyi Anni KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rämä|poika</emphasis>  itku|iikka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>räphäättäät </emphasis> räpäyttää; räphäättämättä silmääkhään ’silmäänsäkään räpäyttämättä’ KT 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>räpytellä</emphasis>  tuikkia, å tindre (om stjernen), funke; räpyttellevän tähtitaivhaan alla KT 31; seeksinä syysöinä joku silmää räpyttellevä tähti tervetteli myötätuntoisesti valvheile jäänyt-tä ihmistä KT 74  —&gt; sees; emäntä havaitti ... reppenäreikkää ’räppänäreiän kautta’, ette rauhaliset tähđet taas räpytelthiin silmää hänele sieltä taivhaan korkkeuđesta - - - niitten [tähtien] räpyttellevä näkö ’tuikkiva valo’ AR 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rästi</emphasis>  (no. rest ’loppu, jäljellä oleva osa’); nuoit kaksi ihmistä ... syöthiin kolmanen osan veriruvasta. Rästi ’loput’ jäisi toisheen kerthaan AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rästi|päivä  </emphasis>jäljellä oleva osa päivästä; Tuorisvaaran itärinnettä het menthiin tunnetulle kaffisijale. Siihen het jääthiin leppäilehän rästipäiväksi ’jäivät lepäilemään lopuksi päivää’ KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rästi|talvi</emphasis>  loppu|talvi; AR 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>räytyny </emphasis> sulanut; AR 493
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>rästäl|lauta|kappalheen</emphasis>  palasen räystäs|lautaa (räystäs ’takskjegg’); Takapuolta talloo poika [Are] löysi räställautakappalheen. Sen hän viesti ’vei (nopeasti)’ sivvupuolheen ’syr-jemmäksi’ AR 247
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
SSS
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saađa</emphasis>  saada, å få; het saatais olla ’he saisivat olla, he voisivat olla’; saanheen ’saaneen’; Mutta ruokkaa oli tullu otetuksi niin vähän, eli oikheemin saatuksi ’saaduksi’ myötä sillä, ette sitä oli pitäny säästelä koko sođan|aijan KT 92; saannu ’(ei ollut) saanut’; saamhaan ’saamaan’; pitäis saađaa ’pitäisi saada’ KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saakka</emphasis>  mennessä, inntil, før; Kova työ pakolaisille tuli saađa kođan valmhiiksi ilthaan saakka ’Pakolaisille tuli kova työ saada kota valmiiksi iltaan mennessä, før kvelden’ KT 21; Siihen saakka kyllä on apu tullu KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saaloin</emphasis>  saaloen, henkeä haukkoen (saam. sáđđat ’läähättää, puuskuttaa, saaloa’) KT 352
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Saari|järvi</emphasis>  saam. Uhca Suolo|javri ’Pikku Saarijärvi’ ja Stuorra Suolojavri ’Iso Saari-järvi’; molemmat ovat yli 500 metrin korkeudessa läntisellä Kuosuvaaralla; Suolojohka laskee Raakkasjokeen; ylimäinen ja alimainen Saarijärvi KT 119; Juhan-Mikko käveli pitkin askelin läpi Kuosuruđon, suunta vestatunturille. Sielä se piti olla se niin sanottu Iso Saarijärvi, josta het olthiin kuulheet niin paljon KT 120; päin ’kohti’ Issoo Saarijärvee, jossa het tiethiin uivan parvittain järvirauttuu KT 122; Vasta ko miehet päästhiin alimaisen, Ison Saarijärven pohjaisenpäähän, silloin vasta het olestethiin - - - Het arvelthiin, ette kyllä vähhintä kolme miilaa on siitä Kuosuvaaran taka KT 124; ylimäisen Saarijärven itäranttaa KT 132; AR 253
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saarnastooli</emphasis>  saarnastuoli, prekestol; AR 265
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saastuttaat</emphasis>  saastuttaa, tehdä epäpyhäksi, å forurense; saastuttaat kirkkoo panemalla hevo-set sinne KT 276
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saattaa </emphasis> voida, pystyä, osata, å greie, være i stand til, kunne; Emmä met saata ’emme me voi’ auttaat sinnuu KT 41; Muutoin ei saattanu ’muuten ei voinut’ PT 16; Se syökhöön, joka saattais KT 70; hän saattoi norjan kielen paremin ko monet muut KT 201; Iisakki ei saattanu ottaat sammaa kanttaa sothaan ko Äl-Jouni KT 205; saatettais ’saattaisivat, voisi-vat’; saatamako ’(saatamme|ko) voimmeko’ met anttaat antheeksi viholiselle AR 108
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saatuksi</emphasis>  —&gt; saađa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sađet</emphasis>  sade, regn<emphasis role='bold'>; </emphasis>satheen jälkheen ’sateen jälkeen’; satheesta ’sateesta’; sađet|sää; Pieni yö|sađet ja se, ette tyskälaisten biilinlyhđyt juuri kiiluilthiin ’loistelivat’ pilkkapimmeessä sađet|yössä ’sateisessa yössä’, autethiin heitä matkala KT 68-69; jahtimiehet alethiin heräi-lehän ... hiukan ennen ko ensimäiset satheen piiskat alethiin kastuttahan heiđän kasvoi ’hei-dän kasvojaan’ ja vieläpä vaatteitaki KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sađet|kuura</emphasis>  sade|kuuro, kuuro|sade, regnbyge, regnskur; Yölä oli tullu monta sađet|kuuraa ’muutama sadekuuro’ KT 108; Yöllä oliki tosin ’todellakin’ satanu, piian ’ehkä’ tullu usheitaki sađet|kuuroi KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sađet|piiska</emphasis>  (no. å piske ’piiskata, lyödä piiskalla’) piiskaava sadekuuro / kuurosade; Tuli vielä joku sađet|piiska|ki KT 179; Jälkhiin keskipäivää alkoi tulehan sađetpiiskoiki KT 406
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sađet|yö</emphasis>  sade|yö, sateinen yö, regnnatt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saiđan|uistin</emphasis>  —&gt; tooma
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sairastuut </emphasis> sairastua, å bli syk; AR 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saita</emphasis>  (lat. gadus virens, saam. sáidi, no. sei) sei, seiti; partit. saittaa ’saitaa’;  —&gt; kalajällit; Äl-Jouni ja Iisakki keitästethiin kalan - - - Vanhala tavala miehet valmistethiin kalakeiton - - - Äl-Jouni leikkais saittaa KT 191;  —&gt; pokkokala
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saita|piffi</emphasis>; <emphasis role='bold'>saita|kakot</emphasis>; Soffila oli ollu saittaa ’saitaa, seitä’, Pirkitällä kala|mylly AR 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saivaret</emphasis>  saivar/saivare, täin muna, lus|egg
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saivo</emphasis>  (saam. sáiva) pienehkö järvi, yleensä ilman lasku- tai tulojokea
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saivo|kala</emphasis>  makeanvedenkala, järvikala, ferskvannsfisk; mie siinä kattelin niitä kaunhiita saivokalloi laiskasti uiskeltelevan juuri siinä nivan niskala matalassa veđessä ... Kilon raut-tui! KT 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sakkee</emphasis>  sakea, tiheä, tett; sakkeessa mettässä ’i krattskog’ KT 210; sakkeissa paivukoissa ja koivukoissa ’sakeissa pajukoissa ja koivikoissa’ KT 95; tässä sakkeessa säässä KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sakkeenlainen</emphasis>  sakeahko, aika tiheä, ganske tett; sakkeenlaista risukkoo KT 10
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sakkoot</emphasis>  saeta, muuttua sakeammaksi, å bli tettere; Slatta|iili ’Räntä|kuuro’ sakoi ’sakeni’ - - - iili oli sakonu ’saennut’ melkkein läpinäkymättömäksi parissa minuutissa KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sallima</emphasis>  Sallimus, Forsyn; Kyselä, mitä Sallimalla olis helmassa ’huomassaan’ heile KT 118; Onko tämä kaikki sittenki Salliman tahtoo KT 302
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sallittu </emphasis> suotu; ko lapsitokkaa ’lapsi|laumaa’ heile ei ollu sallittu, ei ollu siunattu ’siunaan-tunut’ muuta ko vain ruokkolapsen KT 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>salong|riffeli</emphasis>  salonki|kivääri, salong|gevær AR 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>salto|mortaali</emphasis>  (ital. salto mortale ’dødssprang’) kuperkeikka ilmassa, kollbøtte i lufta KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>salutti </emphasis> (no. salutt) kunnia|laukaus; AR 438
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>salvo </emphasis> (no. salve)  salva, voide; AR 251
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sama</emphasis>  yhtä, like; Hevonen ... oli ... puđonu maahan, sama kuolheena ko sen isäntäki KT 215
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sama paljon</emphasis>  yhtä paljon, like mye som; Ilman silläki [lohenpoikasella] on sama paljon vaaraa ko ihmiselläki KT 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>samhaattaat</emphasis>  sammuttaa (nopeasti), å slokke; Yksi valkkee olis ollu helpompi saađa sam-haatetuksi ko monta ’Yksi nuotio olisi ollut helpompi saada nopeasti sammutetuksi kuin useampi’ KT 10; Valkkeen het samhaatethiin KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sammaa kuumaa</emphasis>  yksin tein, saman tien, kun nyt tässä olen jo touhussa (vrt. karjalankan-naksen murteessa tehdä jotain ’samoil lämpimil’) ; Mie käväisen vielä samma kuumaa Aittiruđossaki» AT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sammu</emphasis>  etunimi (Samuel); Sammu oli sinä syksynä pyytäny ’kalastanut’ Aren kanssa pal-lasta ja saittaa ’(saitaa) seitä’ KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sammuut</emphasis>  sammua, å slokne; taas saattoi loistet sammuut hänen silmistä KT 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sana </emphasis> ord; Toiset taas kohta uskothiin Aaroni-äijin sanhoin ’sanoihin’ KT 379
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sana-aitta</emphasis>  (aitta ’stabbur’) sana|varasto, ord|forråd; Miksi ja mitä? Tästä kahđesta sanasta tuliki hänen tärkkein sana-aitta KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sanaista</emphasis>  tulla sanoneeksi, lausahtaa; hän [Äl-Jouni] kyllä helpostiki saattoi sanaista mitä vain KT 130; Joku sanaisi kyllä: «Ko se ryssä tulis heti sieltä! Sais se kyllä se viholisen tys-kälainen hopun. Kyytin!» KT 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sanan|vuoro</emphasis>  (no. å be om ordet, få ordet) puheen|vuoro; «No, nyt ko tet minut oletta valin-heet isänäksi, niin minula on ilman muuta sananvuoro KT 172
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sanitheetti </emphasis> (no. sanitet) lääkintä|miehet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sannaakhaan</emphasis>  sanaa|kaan; sannaakhaan sanomatta ’uten å si et ord’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sannoot</emphasis>  sanoa, å si, kalle; sannovan ’sanovan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sanomiita</emphasis>  (sanomia) uutisia; Siinä sitte kyselthiin sanomiita. «Missä on se ja se? Millä laila tet pärjäättä sielä tunturilla?» Joitaki tiettoi ’tietoja’ ihmiset saathiin KT 181
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sanosti</emphasis>  sanoi, lausahti; «Sielä se on kaikki niin kaunista,» sanosti poika AR 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sarassa</emphasis>  •; hän oli käyny syksylä papan kans sarassa puita ramppimassa, karsimassa ja kol-loomassa. Talvikelilä ihmiset olthiin veđätelheet niitä poltoksi kothiin KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>satheen </emphasis> —&gt; sađet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>satahanki</emphasis>  (satamaan|kin) sataa|kin; Saattasi tästä alkkaat satahanki KT 274
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sattoi</emphasis>  satoja, hundrede; vuosi|sattoi ’satoja vuosia’; sattoin ’satojen’ ja tuhansitten ’tuhan-sien’ valovuottenki ’valo|vuosien|kin’ takana KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sattui</emphasis>  satuja (satu ’eventyr’); Vanhoita sattuiki ’satuja|kin’ kuului Skinskistä ja Lanto-ruđosta ja Vittiköstä KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sattuut </emphasis> sattua, tapahtua, å hende; jos pitäis sattuut jotaki, niin ’jos sattuisi jotain’ KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saunostanheet</emphasis>  kylpeneet, badet AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>saura</emphasis>  (saam. sávri / sávrres) kestävä, väsymätön, hyväkuntoinen, utholdende, utrettelig; tiivislihainen, fast; Lujjaa ja sauraa ihmislajjii het olthiin, mutta nyt ei liieny voimaa tuon-laishiin asioihin ’Vahvaa ja kestävää ihmislajia he olivat, mutta nyt ei liiennyt voimia tuol-laisiin asioihin’ KT 16; het [Jussa ja Soffi] paistastethiin kalan [tunturitammukan], joka oli sama saura ko ’yhtä kiinteälihainen kuin’ Polnin kesä|saita AR 96; verestä, valkkee|täkkäis-tä ja makkeeta, sauraa kallaa R 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sauttaa</emphasis>  saada kiinni, saavuttaa, å nå igjen; Hanssii hän ei sauta ’Hanssia hän ei saavuta, ei saa kiinni’ KT 39; Hän oli sauttanu Iisakin matkala takaisin KT 206; (het) sautethiin (het) ’(he) saavuttivat, saivat kiinni’; Mies paransi faarttii ’vauhtia’ ette sauttais ’saavuttaisi’ ka-verit KT 143
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sauvastellen</emphasis>  sauvaa heilutellen, käytellen (sauva ’stav’); Äl-Jouni ... käveli ... sauvastellen KT 313
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sauvvu</emphasis>  savu, røyk; savvut ’savut’; savvula ’savulla’; myös: <emphasis role='bold'>savvu</emphasis> KT 77; savvuiki ’savu-ja|kin’ KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savi</emphasis>  leire; savessa  —&gt; savinen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savinen</emphasis> ’leiret, leir-’; miehet - - - kiikuthiin ylös pystön, savisen joven|törmän, jatkathiin varovaisesti käđet savessa kulkkuu ’jatkoivat .... kulkuaan’ KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savvu|haiju</emphasis>  savun|haju KT 387; savvun haiju KT 387; savvu|hajju (nom.), savvu|hajjuu (partit.) AR 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savvu|pilviset</emphasis>  pienet savu|pilvet; Mustat savvupilviset alethiin itelehän korkkeele vesta-taivasta kohđi KT 135
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savvustannu</emphasis>  (ei) savuttanut, savunnut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>savvu|vana</emphasis>  (vana ’juova, stripe’); savvu|vanhaan ’(savu|vanaan) savu|juovaan’ KT 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sees</emphasis>  selkeä, pilvetön, seesteinen, klar; sees yö olis kylmä KT 10; seeksinä ’kirkkaina’ syys-öinä KT 74; tänä varhaisena, seeksenä syys|aamuna KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sees|talvet</emphasis>  kirkkaat talvet; kylmät seestalvet KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>seinä|skeltteriitä</emphasis>  seinä|ruoteita
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>seinä|tolppa</emphasis>  —&gt; skeltteri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>seittemen</emphasis>  seitsemän, syv; Kohtaamapaikka on .... Aikaki oli määrätty aamu|seittemheen ’aamu|seitsemäksi’ KT 175
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sejasta</emphasis>  seasta, blant, mellom; näkyi vielä joku kukkanenki nostavan ... pään puolan-, mus-tikan- ja marjavarvun sejasta ’vielä joku kukkanenkin näkyi nostava päänsä puolukan-, mustikan ja kaarnikanvarpujen seasta’ KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>selhäätti </emphasis> selkeni, seestyi, været klarnet opp; Taivas oli kyllä joskus vähän pilvinenki, mut-ta sitte se taas selhäätti sen KT 217
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>selhäättäät</emphasis>  selvittää kurkkuaan, å rense halsen; joku oli nukkuissa selhäättänny kurkkuu ’selvittänyt kurkkuaan’ eli ’tai’ huokaissu ja mies oli heräny KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>selitellä</emphasis>  vähitellen seestyä; Iltaseittemeltä alkoi selittelehän taivasta ’taivas alkoi seestyä’ KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>selittäät</emphasis>  selittää, selvittää, å forklare; Poika oli niin pölvössä ’peloissaan, pelon vallassa’, ettei hän saattanu selittäät mithään heile KT 290
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sellat</emphasis>  (no. sele) olkaimet, henkselit; Jalasa hänele olthiin dungeri|housut, joitten sellat ol-thiin hänen olkapäilä KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>selviis</emphasis>  selviäisi, pärjäisi (selvitä ’selviytyä’, ’å klare seg, berge seg’); selviiski ’selviäisi|-kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>seppä</emphasis>  taitava, osaava, dyktig, flink; ettei seppiinkhään ihminen oli saattanu jäljitellä sitä ’ettei taitavin|kaan ihminen olisi pystynyt jäljittelemään sitä’ KT 9; Käsiläki ’(käsillä|kin] käsistään|kin’ [Iisakki] on seppä ja taitava mies KT 67; «Sepät net kyllä on net meiđän pojat,» sanothiin vanhukset, «ko tämmäisen lihansäilytyshuonheenki on laitastanheet» KT 395; sepeempi ko seppä ’taitajaa|kin taitavampi’ AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sersjantti</emphasis>  (no. sersjant) kersantti; AR 283
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>seuloot</emphasis>  seuloa, å sikte; Ihmisen ei sovi uskoot kaikkiin, mitä hän kuulee - - - Pittää seuloot tieđot, ja uskoot vain siihen, mikä on totta KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sibeeria  </emphasis>Siperia, Sibir; Sibeerijahan<emphasis role='bold'> </emphasis>’Siperiaan, til Sibir’; Sibeerian fankileirit ei houkutel-heet heitä KT 370
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siđet</emphasis>  side, band; Iisakki ja syylisyys kuljeskelthiin käsitysten ’käsi kädessä’ - - - Sitheet ’siteet’ näitten kahđen matkamiehen välilä tyhä lujenuthiin KT 222; Tähän maahan het kuitenki kuuluthiin. Se oli heiđän ja het olthiin sen. Näkymättömillä sitheilä ’siteillä’ jäis heiđänki elämä ja tullevaisuus iänkaikkisesti kiinitetyksi näihin karhuihin ’karuihin’, jää-merenrannan rajamaihin. Se siđet oli napanuora, joka piti lapsen hengisä KT 323; vanhoit-ten sittheitten sijale ’vanhojen (suksen)siteiden paikalle’ - - - Nutukan kiverä nokka sopi ... sivakan vithaan ’mäystimeen’, mutta ei norjan sitheishiin ’norjalaisiin (suksen)siteisiin’ KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siđottuna</emphasis>  sidottuna, bundet; Vapaa kaikesta. Siđottuna ihminen aina näytti kulkevan, koska ’milloin’ toisheen ihmisheen, koska perintöön, koska uskhoon ’uskoon, uskontoon’ eli ’tai’ kotimaahan KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sigaretin pää</emphasis>  tupakan tumppi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sie </emphasis> sinä, du; sinule ’sinulle’; «En mie pärjää sinutta ’ilman sinua’. Emmä met pärjää sinut-ta. Met tuleme kaikki tyyhään» KT 164; sinnuu ’sinua’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sielhuun</emphasis>  sieluun (sielu ’sjel’); Sota oli jättäny lähtemättömät jäljet miehen [Iisakin] sieh-luun KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sieltäläiset </emphasis> sikäläiset, de der borte; het olthiin kuulheet ... ette pohjaisemppaa uomassa pitäis olla Kentän ja Brännän väkkeeki ’väkeä|kin’. Het ei kuitenkhaan olheet nähnheet kethään sieltäläistäkhään AR 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sielun|tila</emphasis>  henkinen tilanne; Net [Äl-Jounin sanat] ... helpotethiin hänen kurjaa sielun|tillaa KT 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sieläkis</emphasis>  siellä|kin; Keitä net sieläkis ammuskelhan? ’Kutkahan ne sielläkin ammuskelevat’ KT 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sihđata</emphasis>  (no. å sikte ’tähdätä ase johonkin’); sihtaamatta ’tähtäämättä, uten å sikte på’; Pit-tää sihđata hyvin ja sitte amppuut puolta sekunttii ennen ko viholinen AR 234
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Siigvalli</emphasis>  KT 102; Marthiinin ikäinen nuori mies KT 141; Marthiini ja Siigvalli ovat synty-neet 1922 KT 190; KT 295; [Siigvalli ja Klemetti tulivat Aittirutoon] Sielä Siigvalli sitte, ensi kerran pitkään aikhaan, näki omat vanhemat - - - Jussale ja Soffile tuli ilo ja joululahja, ko het havaithiin, ette poika on vieläki hengissä AR 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siikatet </emphasis> siikanne, hyökyaalto, flod|bølge; miehet kävelthiin vestas päin ’länteen’ lammuu tunturi|maata, joka laski ja nousi meren siikatheitten laila heiđän silmiin eđessä KT 200; Miksi juuri meiđän aikana taittuu maailman historian siikatet ihmiskunnan yli suuremalla voimala ko koskhaan ennen KT 301; Viholinen oli tehny niin ko meren siikatet, silhäät-tänny kaikki ’pannut kaiken sileäksi’ AR 268
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siilisti</emphasis>  (saam. sillet ’siivilöidä, å filtrere, klare’) siivilöi, kuori kuohan pois; Siiri siilisti liemen AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siippiin</emphasis>  siipien (siipi ’vinge’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siirhäättäät</emphasis>  siirtää (nopeasti), å bevege, flytte; Mitäpä se myötälettä oli kävellä. Se meni melkkeinpä nuoin ittestänsä; mies tarvitti vain siirhäättäät jalan toisen etupuolele KT 56; siirhäättänny ’siirtänyt (nopeasti)’; ette sen [kiven] päälle saattais siirhäättäät kiehuvan ruoka-astiin KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Siiri</emphasis>  —&gt; Matti ja Siiri; AR 71-72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siirrystethiin</emphasis>  siirtyivät; Ruvanhakkijat siirrystethiin vielä vähän alemaksi [tunturin rin-teellä] KT 396
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siirttyyt</emphasis>  siirtyä, å flytte seg, bevege seg; viholisjoukko ... menossa tyskän maahan. Sinne net vain saathiinki siirttyyt KT 53; Heile ei ollu jääny ko yksi mahđollisuus: siirttyyt niin kauvas methään, ettei herrasväki kehtais ’viitsisi’ lähteet hakehan ’etsimään’ heitä KT 213; net ei näyttänheet ennää jaksavan siirttäät jalkkaa toisen etupuolele KT 312; Eikä het tar-vinheetkhaan siirttyyt ko montasattaa meetterii ’muutaman sata metriä’ KT 387; Äl-Jouni ... ajatteli ette olis se piian parasta siirttyyt alemaksi, likemäksi kyllää KT 398
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siirttäät</emphasis>  siirtää, å flytte, omplassere; net ei näyttänheet ennää jaksavan siirttäät jalkkaa toisen etupuolele KT 312
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siivosti</emphasis>  (saam. siivvus) sävyisästi, kiltisti, rauhassa, lempeästi, på snille måte, stille; Aaro jäi ajattelehan, ennen ko hän alkoi puhuskelehan siivosti KT 204
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sija</emphasis>  (jonkun) nukkuma|paikka, vuode, soveplass; Peuranpyyttäjä istatti omale sijale KT 89; sijjaa ’sijaa, paikkaa, tilaa’; Monessa sijaa ’monin paikoin’ lääki [Aaro] löysi oikkeet sanat oikkeessa sijassa ’oikeassa paikassa, oikeassa tilanteessa’ ja vielä oikkeesheen aikhaanki ’jopa (oikeaan aikaan|kin) sopivalla hetkelläkin’ KT 259
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sijhaatethiin</emphasis>  (he) sijoittivat, panivat KT 168
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sikkari</emphasis>  (no. sikker) varma; Mie [Iisakki] olen kyllä ennen kattonu asiaa niin, ette ommaa maata pitäis puolustaat, ko, eli jos viholinen tullee. Mutta nyt mie en ennää ole niin sikkari KT 201; «Sielä häättyy olla joku ihminen. Ei se saata olla viholinen,» puhuskelthiin het [Soffi ja Jussa]. Karkurit olthiin melkkeinpä sikkarit ’jokseenkin varmat’ siitä AR 47; sikkaristi AR 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siksi ko</emphasis>  kunnes, til, inntil; Ruvanhakkijat olthiin menheet Paussokan pääle suohjaan ođot-telehan sielä, siksi ko tulis ilta ja pimmee KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Silfari</emphasis>  saam. Silffar|várri (saam. várri ’vaara, tunturi’); Pyssyjoki ja kruununtie kiertävät Silfarin pohjoispuolelta noin 10 kilometrin päässä Pyssyjoen kirkolta koilliseen;  —&gt; Pyssyjoki; ennen se mie [honka] miehen lämmitän, ennen ko sie [tuohi] kivrin käyrin me-net.» Näin oli Annin Jouni-vainaja sanonu kerran kaffivalkkeen vieressä Silfarin ouđassa ’metsässä’, ko hän oli ollu sielä läjjäilemässä ’kasaamassa, kokoamassa kasoihin’ talven polttopuita KT 343; Sitnupää ... jonka pohjaisenpuolela näkkyy hoppeepäinen Silfari, entisen ihmisen uhripaikka, jossa hän nöyränä kahđen uhrikiven, Lallan ja Kristofferin, eđessä oli uhrailu jumalalle eli jumaloille, ette hän sais hyvvää elämän|onnee ’hyvää onnea elämäänsä’  AR 7; Silfari, Silfarin|kurkkii; Lalla ja Kristoffer AR 121-125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Silfarin|suotnju</emphasis>  (saam. suotnju ’gressmyr’) Silfarin rimpisuo AR 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silhäätti</emphasis>  silitti, suoristeli; hän ... silhäätti vaalenheen vindjakin ’kauhtuneen tuulitakin’ KT 13
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silitellä</emphasis>  tasoitella; toiset silitelthiin kotasijan ’toiset tasoittivat kodan paikan’ KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silitetty</emphasis>  siloitettu, tasattu; Kaikki pantu maan tasalle. Silitetty! ”Ausradierattu” KT 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siljo</emphasis>  (saam. sillju) piha, pihamaa, kenttä, gårdsplass; mies oli ennenki ... seisoskellu sat-heesta ja ijästä ’(iästä) vanhuudesta’ mustunheet hirsitalon siljola hiljaisina ’myöhäisinä’ syys- ja talvi|iltoina KT 171; Kođan siljola het hyvästelthiin AR 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siljo|lumi</emphasis> kirisi ’piha|lumi narisi’ AR 171
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siljoskelthiin</emphasis>  ehkä: liukastelivat; Het hypelthiin kiveltä toisele [Silmä|reikä|autšiissa] ja siljoskelthiin märkkiin kivviin päällä KT 291
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sillan|korva</emphasis>  ved broen; Pyssyjoven sillankorvasta päin KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sillan|platti</emphasis>  (no. plate ’levy’) sillan kattava levy, sillan|kansi; AR 238
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sillee</emphasis>  sileä, glatt, slett; ko het päästhiin silleen, mettättömän tunturimaan päälle KT 42; vielä silleiläki tunturiilla ’jopa sileillä tuntureilla|kin’ KT 182
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sille|kis</emphasis>  sille|kin (se ’den, det’); mikä nyt sillekis ’mikä se nyt sillekin’ miehele on tullu? KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sillä</emphasis>  siksi, siitä syystä, sen vuoksi, derfor; Paljon mies oliki ajatellu tätä asiaa ja lujeskel-luki ’lueskellut|kin’ vielä siitä. Sillä hän tunsiki vielä ’jopa’ nuoit tyskän kielen sanatki KT 84; Sillä se onki niin vaikkeeta, koko tämä homma KT 201
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmhiin|pistävä</emphasis>  silmään|pistävä, ilmiselvä, iøynefallende, selvklart
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmä </emphasis> øye; saam.
  </para>

  <para>
albmi ’silmä, hiukkanen, hippu, muru’; pippurinsilmä; kahvinsilmä; Eiköhän siinä [parkkileivässä] ollu ollu kyllä joku jauhon silmäki KT 380; Jos joku heitti silmän ’heitti silmäyksen, katsahti (no. å kaste blikk)’ tunturin kylkheen KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmälä|pittoo</emphasis>  silmällä|pitoa, tarkastelemista, vahtimista (pitää silmällä ’å holde øye med noe’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmän|näkö</emphasis>  näkökyky, silmät; Mihin vain ihminen käänsi silmät, sinersi tunturin laki toisen takana niin kauas ko silmännäkö kantoi ’ulettui’ KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmän|räphäys</emphasis>  silmän|räpäys, øyeblikk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silmän|vällii</emphasis>  (silmän|väliä) hetkeä, silmänräpäystä, øyeblikk; het ... ođotethiin silmänvällii, ette saatais leippää kenenkhään tyskälaisen näkemättä KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Silmä|reikä|aut</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>i</emphasis>  kaksi jokireikää, kurua, Kuosuvaarasta pohjoiseen; pohjoisempana on Iso Silmäreikä|autši, saam. Stuorra Čalbmelan|ávži, jossa virtaa Silmäreikäjoki, saam. Stuorra Čalbmelan|johka, etelämpänä on Pikku Silmäreikäautsinjoki (Uhca Čalbmelan|joh-ka) ja -autsi; Kova etelätuuli ja slattasađet teki sen, ette tällä kerttaa heilä oli pakko mennä Silmäreikäaut
  </para>

  <para>
iita Pyssyjoven lakshoon saakka ja sitte käänttyyt etelhään, ylös jokireikkää KT 290; Silmäreikäautsiin vestapäässä het [Svärre ja joku toinen kuosuvaarantakalainen] kohđathiin nuoren pojan - - - Maanalustievan takkaa hän oli lähteny KT 20; Matka pitkin kivistä Silmäreikäautšiita oliki ollu niin hankala, ette tauti oli taas alkanu kiussaahan häntä [Anni-Kreeta-ämmiä] KT 308; KT 312; Vasta Silmäreikäautšiista [Kuosurutoon päin men-nessä] maa alkoi tulehan maissevamaksi KT 338
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silta</emphasis>  bru; silttoi ’siltoja’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>silta|plankhuin</emphasis>  silta|lankkuihin; ko nuoit tyskän rautakengät koliskelthiin siltaplankhuin KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Simonin talo, Simonin tupa</emphasis> KT 177; AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sinisellä</emphasis>  sinisenään; Paljon rauttuu sielä näkyi, Raakkaskurkkiin alla. Sinisellä koko su-vanto KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sinä</emphasis>  ’du’; sinnuu ’sinua’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sinänsä</emphasis>  silleen, sikseen, tekemättä mitään; Jahđin kuosuvaarantakalaiset jätethiin kuitenki vielä sinänsä ’jahdin (metsästysretken) kuosuvaarantakalaiset jättivät vielä kuitenkin sik-seen’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siraappi|kakko</emphasis>  siirappi|kakku, ehkä: pipar|kakku KT 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sisimppää</emphasis>  sisintä (sisin ’innerste’); sielun sisimppää syvvyyttä myöđen KT 210
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sisna</emphasis>  (saam. sisti) (poron) parkki|nahka, garvet reinskinn; sisnasta neulottu niestareppu AR 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sisna|pussi</emphasis>  parkkinahasta tehty (suola-, kahvi-) pussi; AR 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sistikkä</emphasis>  —&gt; vuota|kengät; AR 158
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sisäle|tulo</emphasis>  (no. inn|komst) tulot; AR 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Sitnu|lakso; Sitnu|pää</emphasis>  (saam. sitnu ’lyhyt, nurmikkoa muodostava ruoho, fint, kort gress, fjellgress’) kartassa kaksi Sitnupäätä, saam. Stuorra (’iso’) Sitno|oaivi (418 m) ja Uhca (’pieni’) Sitno|oaivi (340 m). Sitnulakso saattaa olla kartassa merkitty Godde|rohto / Tun-turin|ruto. Sen kautta virtaa Duottarjohka / Tunturin|joki kahtena haarana; het päästäis Kottiruđon sisäle ja Sitnulakson kautta Kottisokhaan KT 230; kulkkijat tulthiin Ison Sitnu-pään (s. 352) kautta kiini Vaaranpäihin KT 352-353  —&gt; Vaaranpäät; Vestemppää ittää ’lännempänä [Aittirudosta katsottuna] nousee’ lyhytheinäinen Sitnupää kattojan silmhiin AR 7
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sitteishiin </emphasis> —&gt; siđet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sittoonnuthiin</emphasis>  sitoutuivat (sitoutua ’å binde seg, bli bundet’); Avuttomina täälä korkkeela tunturilla nämät ihmiset sittoonuthiin toinen toisheen vieläki lujemilla sitheilä [siđet ’side, bind, band’) KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>siunathuun</emphasis>  siunattuun (siunattu ’velsignet’); tähän rajattoman laajhaan ja siunathuun maa-han KT 43
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivakan|lattuuta</emphasis>  suksi|latua; KT 405; AR 233
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivakat</emphasis>  sukset, skiene; ko sivakoita ’suksia’ ei ole enämppää ko yksi pari KT 262; siva-koitta ’ilman suksia’ KT 365; Iisakki oli ... löytäny sivakkaparin ’parin suksia’ likeltä koti-paikkaa KT 403
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivakka|keli</emphasis>  hiihto|keli, suksi|keli, skiføre
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivakka|kelkka</emphasis>  suksiparista tehty kelkka; KT 413
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivakka|vithoin</emphasis>  suksen mäystimiin AR 141
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivistynheisyys</emphasis>  sivistys, sivistynyt maailma, dannelse, kultur, den siviliserte verden; het olthiin joutunheet tänne kauvas maailman methiin ’kaiken maailman metsiin, ties mihin metsiin’, kauvas pois maailman rauhattomasta sivistynheisyyđestä KT 213
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivlhaan </emphasis> siulaan (saam. sivlá ’siula, johdin|aita, johdepato, lede|gjerde, ledestengsel’); Mie siđoin verkon kumphaanki sivlhaan kahđenhaaraisen kainon, heitin verkon nivanniskale KT 344
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivvu</emphasis>  sivu, ohi, ohitse, forbi; Sitä jyrisiki kyllä sivvu biili|kolonniki KT 68; Joku sađet-kuura meni sivvu KT 183
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivvu|mennevä</emphasis>  ohi|menevä, forbigående
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sivvutethiin</emphasis>  sivuttivat, menivät ohi; Miehet sivvutethiin Hukkamukan ja Palaisen kota-sijan kentän KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skeltteri</emphasis>  (saam. skielttar, no. skjeltre) ruode, seinälauta, seinätolppa; Sitte alko homma saađa pystytetyksi halkaistut ja silleiksi veistetyt seinätolppat, eli skeltterit ’sitten alkoi hal-kaistujen ja sileiksi veistettyjen seinätolppien eli skeltterien pystytystyö’ KT 27; skeltte-ritten ’skelttereiden’; seinä|skeltteriitä ’seinäskelttereitä’; seiphäät eli skeltterit KT 27
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skierri</emphasis>  (lat. betula nana, saam. skierri) vaivais|koivu, kjerringris, dvergbjørk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skierikkö</emphasis>  alue, jossa kasvaa vaivaiskoivua; halki pitkää, puutonta tunturii, jossa tässä tuossa ’siellä täällä’ oli pieni skierrikkö KT 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skierrikkö|ranta</emphasis> KT 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skierrinen</emphasis>  vaivaiskoivua kasvava; Skierrisen kivi- ja pounu|rannan kautta
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Skierri|sokka</emphasis>  saksalaisen punkkeri aika lähellä Kukkujänkänsokan punkkeria; AR 224; kuosuvaarantakalaiset ottivat Skierrisokan betonipunkkerin asumiskäyttöön AR 319-320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skierttinä</emphasis>  keitto|koukku; novesta musta kattila nousi taas keittokoukhuun, skierttinhään, valkkeen päälle KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Skinski</emphasis>  no. Molvika, Kentästä (Leirpollen) noin 2 kilometria etelään oleva ranta-alue; Paljosta muustaki siinä puhuskelthiin. Skinskin trollista. Aarnihauđoista KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Skippa|kuru</emphasis>  saam. Skippa|gurra (gurra ’kuru’) AR 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skjooli / kjooli</emphasis>  (engl. dress, no. kjole) leninki; AR 281
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skonto</emphasis>  (saam. skoaddu) tiheä sumu, sumupilvi, skodde, tett tåke; Pienet skonto|kappalheet nävythiin vielä liikkuvan vaaroin|rintheilä ’tunturin|rinteillä’, joita yö|sađet oli kastutellu KT 79; syyskylmä ja jäämeren skonto herätti aina nukkujan KT 275; sakkeessa skonnossa ’tiheässä sumussa’ KT 276
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skonto|lakki</emphasis>  (saam. skoaddu ’tiheä sumupilvi’) sumu|lakki; Rastikaisan ymmyräinen laki ... vankka skontolakki päässä. «Sađetta se skontolakki tiettää» KT 135
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skonto|sää</emphasis>  sumuinen sää; het ajatelthiin, ettei savvu näkyiskhään minkhään ’mihin|kään’ tämmäisellä skontosäällä KT 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skorsteini </emphasis> (no. skorstein) savupiippu, korsteeni; AR 245
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skuora </emphasis> —&gt; merilinnut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skuorrikka</emphasis>  ehkä: kermikkä, nuori poro; Are tiesi, ette Iisakilla oli paljon elämänkoke-musta, ja ... ette hän itte oli skuorrikka tuoin miehen rinnala AR 226
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skuurailehan </emphasis> (no. å skure ’hangata, kuurata’) kuurailemaan, hankaamaan, siivoamaan; Anni-mamma oli yksin jäänny peseskelehän lauvantai|pessoo ’(pesoa) tekemään lauan-taisiivousta’, hieđala skuurailehan puulaattiita ’kuuraamaan puulattioita hiekalla’ AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Skuvan|vaara</emphasis>  KT 149
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>skälmisti</emphasis>  (no. skjelmsk) leikillisesti, leikkiä laskien; silmät skälmisti loistavina KT 38
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>slatta</emphasis>  (saam. šlahtti) räntä, sludd; märkä, tuulen kans läpi lyövä lumensekainen slatta KT 128; slattaa, jota nyt tuli kaatamalla KT 128; Välilä oli alkanu satahan kauheesti, Slattaaki sieltä oli tullu KT 276; AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>slatta|iili</emphasis>  räntä|kuuro (kuuro ’skur, byge’); slattaa ... tuli kaatamalla ... Slattaiili sakoi ’sa-keni’ - - - iili oli sakonu ’saennut’ melkkein läpinäkymättömäksi parissa minuutissa KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>snee|seili</emphasis>  —&gt; fokka; no. snei|seil
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>snikkari</emphasis>  (no. snekker) nikkari, puuseppä; AR 479
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sođan|sanomiita</emphasis>  sota|uutisia (sota ’krig’, sanoma ’nyhet’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sođan|voittaja</emphasis>  vinneren i krig  &gt; &lt; sođan|tappaja  ’häviäjä, taper (no. å tape ’menettää, hävitä, jäädä häviölle’)’; ihmiset ... puhuskelthiin aijasta ’ajasta’ ja sođasta ja tyskälaisista ja sođanvoittajista ja -tappajistaki ’häviäjistä|kin’ vielä. «Ei se sođassa taiđa olla sen enämen voittajaa ko tappaajaakhaan. Kumpiki puoli siinä tappaa ’menettää, jää häviölle’,» sanoi saarnamies Aslakka AR 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Soffi (ja Jussa)</emphasis>; Sieltä [saksalaisten leiristä Talvisijan laathaan ylipuolelta] oli monta muu-taki lähteny methään ’metsään’. «Met kuulima, ette Soffi ja Jussaki makka olthiin päässeet lähtehän,» Sitä het ei kuitenkhaan tienheet sen tarkemin. «Kuuloo ’kuulopuhetta’ se on» KT 311; heiđän tieđon mukhaan Soffi ja Jussaki olthiin karanheet sinnepäin [Ailigaisen uomaan] KT 326;
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Soffi</emphasis>, 42 vuotta apriilikuussa 1944; kaksi poikaa, esikoinen ja Are AR 18 ja AR 90-91; «Tyskälainen on polttanu meiđänki talon,» sanoi emäntä [Soffi Jussale Vieksan päällä] AR 32-33;  —&gt; Lyydi, Soffin sisar; toinen lapsi [Are] oli antanu ođotella itteensä. Viimen se kuitenki oli tullu muutamana novemberikuun pimmeenä iltana, ja Jussa ja Soffi olthiin olheet iloiset siitäki lapsesta, jonka kranniemäntä, Anna-Kreeta oli otastannu vasthaan [ottaa vastaan ’toimia kätilönä, auttaa synnytyksessä’], apulaisena vielä Pieran Soffin Lyyti, josta jälkhiin oli tullu vielä pojan kummiki AR 91; Soffin uni Mukkajärven rannalta kadon-neesta pikkupojasta AR 94; «Onkhoon ’onko|han’ se [unessa nähty 4-5 vuotias poika] hänen Pikkupoika joka tarvittee appuu?» AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soimaaja</emphasis>  moittija, en som bebreider; KT 345
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soimailthiin</emphasis>  moitiskeltiin (soimailla ’moitiskella, å bebreide, klandre’); Poikkaa soimailt-hiin vähän siitä, ette KT 345
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soithiin</emphasis>  soivat; täälä korkkeela pohjaisessa, jossa talven pakkaistuulet ... soithiin hirsituvan tappinurkissa ’hirsitalon nurkkasalvoksissa’ AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sokka</emphasis>  (saam.
  </para>

  <para>
ohkka) huippu, laki; Sokan päällä ’Paussokan laella’ KT 103; Sokan lajela KT 104; Sokhaan KT 106;  Tunturimaan paljot sokat ja korkkeet kaisat KT 186; AR 233
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sokkeri</emphasis>  (no. sukker) sokeri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sokkeri|kliippa</emphasis>  sokeri|pala, sukker|bit (no. klipp, klypp ’leikattu palanen’); Naapurilta oli saannu lainata kymmenen sokkeri|kliippaa|ki KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sokkuut</emphasis>  tulvia, å flomme; joki oli alkanu sokkuhan KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sokkuva</emphasis>  nousu|vesi, flo; AR 471
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soma</emphasis>  (saam. somá ’soma, hauska’) mukava, artig; Soma oli ollu lähteet tunturilleki KT 41; Sölkä|paini oliki ollu hänen [Hansin] sommiin ’(somin) mukavin’ homma kesäisinä sun-nuntaipäivinä KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>somatonta</emphasis>  tylyä, vähemmän mukavaa (soma &gt; &lt; soma|ton)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sommattomat sauvat  </emphasis>suksisauvat, joissa ei ollut sompia (sompa ’trinse, ring nederst på skistave)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sonsari</emphasis>  kirppu, loppe; Täitä kainaloissa ja sonsariita veressä ’(kirppujen) rauhattomuus veressä’ het aina olthiin kulkheila jossakin päin KT 331
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sonta</emphasis>  møkk; (partit.) sonttaa ’sontaa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sonta|luuta </emphasis>(luuta ’kost’); sonta|luuđala ’sonta|luudalla’; Tuo sontaluuta|episoodiki vilatti hänen [Annin] mielheen KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soopa</emphasis>  (no. såpe ’saippua’) saippua; sooppaa ’saippuaa’; soovatta ’ilman saippuaa’ AR 250
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soppiva</emphasis>  sopiva, passelig, passende; hyvin soppiva paikka KT 17; soppivamppaa ’sopivam-paa’; viis soppivinta ’viisi sopivinta’; Alaslähtemisen kuosuvaarantakalaiset päätethiin lykätä ... soppivamphaan ’paremmin sopivaan’ päivhään KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sopuli  </emphasis>(lat. lemmus lemmus) lemen; sopulilaumat ennustajina AR 364
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soro</emphasis>  (saam.
  </para>

  <para>
orru) soro, harjanne, leveähkö harju, bakke, morene, langstrakt bakke; sorroi ’soroja’ AR 187
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Soro</emphasis>  (—&gt; soro); Risukoista Soronrinnettä het nousthiin ylös Uratievan pohjoisenpuolele – Soron päälle – ihmisten entiselle mettätielle KT 58  —&gt; ura; Tässä – Soron päällä, miehet olestethiin ’pysähtyivät (pitämään taukoa)’ KT 58; Heti miehet jätästethiin ’jättivät’ Maras-ton rintheen, ja siirrythiin kiini Soron alle ’aina Soron juurelle asti’, ennen ko het taas olestuthiin - - - Kruununtieltä päin kuului vieläki kovvaa mellakkaa KT 110; Soron päällä KT 225; Kaksi Jounii lähti kävelehän Sorroo pohjaisheen. Het laskethiin ojankuophaan, missä toinen heistä ennenki oli käväissy - - - Kukkuvaaran järven pohjaisenpäähän - - - Het käythiin Patokođan mukassa - - - Taas het kaalethiin joven poikki, nyt Linjasuvanon ala-nivasta - - - takaisin sieltä ja kattostehiin, mitä Hukkaruđosta löytyis. Sieläki oli kaikki tyy-hää. Hukkaruđon Antti oli korjanu tavarat hyvin - - - Kukkuvaara - - - Maanalustieva - - - [kokoontumispaikka Keinolupon päällä] KT 270-271
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sorppaa</emphasis>  kuohua (kuohu ’skum’); kalapata oli juuri alkamassa kiehuskelehan ja talon emäntä alkamassa otastahan pois sorppaa AR 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sosialisti|liikheesheen</emphasis>  sosialisti|liikkeeseen KT 196
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota</emphasis>  sota, taistelu, krig, kamp; sottaa ’sotaa’; sođan ’sodan’; sođassa; sottiin ’sotien (en-simmäisen ja toisen maailmansodan)’ välisenä, köyhänä aikana KT 53; lähteet sothaan ’läh-teä sotaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|fanki</emphasis>  krigs|fange, sota|vanki; Pyssyjokilaiset olthiin sotafankiina, niin ko ryssän sota-miehetki AR 17
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|neuvo</emphasis>  sota|väline, -kone, -keino KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|valloile</emphasis>  sotaa käyville mahdeille, valtioille
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|vantale</emphasis>  (saam. vánta ’taitava, tottunut, harjaantunut, vant, vant til, erfaren, øvd’) sotaan harjaantuneelle; Tyyhilä kourila het ei olis voinheet sotavantale viholiselle näyttäät mithään KT 103
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|venheet</emphasis>  sota|laivat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sota|väjen</emphasis>  sota|väen (sotaväki ’militær, væpnede styrker’, ’joukot’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sottiin välisenä aikana</emphasis>  —&gt; sota
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sottiit</emphasis>  sotia, käydä sotaa, taistella; net sottivat ’ne sotivat’; yksin mies jäi vajeltelehan ’vaeltelemaan’ ja sotihan ’(sotimaan) kamppailemaan’ omantunnon|vaivan kans KT 304; Mie [Jussa] luulen, ette ... se on ihmisen vallanhimo, joka pannee valtakunnat sothaan. Ja ihmisetki sotihan AR 19; Ei Tyskä saattais sottiit koko maailmaa vasthaan AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>soukka </emphasis> kapea, smal
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Spania / Spaania</emphasis>  (no. Spania) Espanja; Spaanian-sođasta saakka AR 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>spanskan|tauti</emphasis>  espanjan|tauti; 1918-1920 raivonnut influenssaepidemia; AR 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Spiertta|niemi</emphasis>  (saam. Spiertta|njárga) Sværholt|halvøya; Eihän se sielä kuljeskellu ko joku poropaimen, ja ushein vielä hetki ’he|kin’ kuljeskelthiin tunturinpuolta Spierttaniemheen eli takaisin omale laavole. Tämä [Matin ja Siirin] laavo oli vähän vieripuolessa AR 49; AR 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>spiilastethiin</emphasis>  levittivät kuivumaan (jäniksen nahan navetan seinälle); AR 355
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>spioni</emphasis>  (no. spion)  vakoilija; Spioniitaki ’vakoilijoita|kin’ täälä oli ollu KT 334
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>spriitti</emphasis>  sprii, pirtu; [vesi] oli täysin puhđasta niin ko spriitti KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>staara|jauho|taikina</emphasis>  • (taikina ’deig ’); AR 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>staati</emphasis>  (no. stat) valtio; Hän oli ollu ennen sottaa Norjan staatin tie|työ|miehenä KT 80; Ja mitä se on se staati?» - - - «Eihän staati saattais vastata siitä, mitä ihminen on tullu tekehän ’tullut tehneeksi, sattunut tekemään’ sođassa » sanoi hän [Iisakki] KT 208; staatin teinas-tissa ’valtion hommissa, valtion palkkalaisena’ AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>stakkari</emphasis>  (no. stakkars) raukka, parka; «Oi, armoton, tätä säätä - - - stakkari on se ihminen, joka tääpänä on tunturilla» KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Stengun-niminen automaatti|pyssy</emphasis>,  englantilaisvalmisteinen automaattinen pistooli (nimi STEng-gun ’pyssy’) (keksijät Shepherd ja Turoin); AR 283
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>stormi</emphasis>  (no. storm) myrsky; Stormi oli ollu niin kova, ette se oli taitelu ’(taitellut) katkonut’ puita KT 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>stuoloissa</emphasis>,  käyđä stuoloissa ’käydä keräämässä ruskolevää’; saam. stuolla ’alhaalla hieru-alla kasvava, ei kovin isolehtinen ruskolevä, en slags ikke storbladet tang som vokser i fjæreregionen’; levää käytettiin ravinnerikkaana hauteena lehmien ruokinnassa; Papan kans hän ... oli käyny ... teppuissa ’ruskolevää keräämässä’ ja stuoloissa KT 53; tule vielä autastahan ’(nopeasti) auttamaan’ mulle tuon venheen vesile! Ette ’jotta, sitä varten että’ mie pääsen noutahan stuoloi ja teppui lehmile KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suhđet</emphasis>  suhde, forhold; Minun suhđet siihen [kuolemaan] on selvä KT 345
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sujatella</emphasis>   joustaa, myötäillä; Aleksanteri käveli vaphaana ja iloisena pitkin askelin ja vähän sujattellevin, myöttäilevin polvin KT 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sujjunheen </emphasis> taipuneen; puu oli oikaissu sujjunheen sölkänsä AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sujo|puut</emphasis>  —&gt; rekipuut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suijutella</emphasis>  taivutella, keinuttaa, panna notkumaan; tuuli ... suijutteli sen [tunturikukan] vähäpätöistä varttaki KT 43; (hän) suijutteli sölkkää oikkeele ja vasemalle puolele KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suijuttais</emphasis>  taivuttaisi; Met emmä suijuttais niskaa viholisen kuorman alle KT 350
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suijuu </emphasis> taipuu; Kuosuvaarantakalaiset olthiin niin ko kataja. Se suijuu maahan saakka, mutta ei taitu (taittua ’å brekke, bli brudd) KT 380
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sukkela</emphasis>  nopea, nopea|liikkeinen, kjapp, kvikk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sukkula</emphasis>  kankaankutomisessa käytettävä väline, jolla kude saadaan kankaaseen edes-takaisella mennä- ja tulla-liikkeellä, skyttel; Heiđän oli pakko mennä ja tulla, mennä ja tulla, niin ko sukkulan KT 341; Hän [Are] oli niin ko sukkula. Are sukkuloitti Aittiruđon ja palanheen Pyssyjoven kylän vällii AR 277
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sullaatella  </emphasis>sulatella, å smelte; AR 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sullaattaat</emphasis>  sulattaa, å smelte AR 384
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sulastethiin</emphasis>  sulivat; kiristen ja käristen rakheet sulastethiin ’rakeet sulivat’ puttoissa ’pudotessaan’ heiđän arinavalkkeesheen KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sulata  </emphasis>sulaa, å smelte; jääpeitto oli alkanu sullaahan ’jääpeite oli alkanut sulamaan, alkanut sulaa’ KT 8; kevväilä ko lumi sulais ’suli’ KT 154; mies ei ole sokkerii. Ei hän sullaa ’sula’ satheessa KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sunkhaan</emphasis>  (ei) suinkaan, vel ikke, slett ikke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sunnuntai|kokoukset</emphasis>  Aaroni-äijin pitämä hartauskokous Kuosuvaaran takana KT 362-363
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suohjaan</emphasis>  suojaan; mettän suojhaan ’i ly av skogen’ KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suoja|paikka</emphasis>  suojautumis|paikka KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suokeri|mies</emphasis>  (no. svoger) lanko|mies; Äl-Jouni ja Juhan-Mikko KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suokkaroithiin</emphasis>  (saam. suokkardit ’å undersøke, granske’) tutkia, pohtia, tarkastella; Yhte-nä päivänä het [kadonneen Lassi-pojan vanhemmat] otethiin järvi|venheenki ja suokka-roithiin ’tutkivat tarkasti’ koko Mukkajärven AR 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suola-laakka</emphasis>  (no. lake) suola|vesi; AR 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suola|liha|tynnyri</emphasis>  (no. tønne ’tynnyri’); KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suola|palthaat</emphasis>  suolatut ruijan|pallakset, saltede kveiter; KT 234
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suola|pallas|ankka</emphasis>  tynnyri, johon oli suolattu ruijanpallasta; [Jussan talo] Aittasijan ’aitan paikan’ vierestä löytyi viimen ’lopulta’ suolapallas|ankka KT 178
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suoli|gassi</emphasis>  (no. gass ’kaasu’) suolisto|kaasut AR 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suoli|veri|makkarat</emphasis>  Siirin makkarat; AR 72
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suoni</emphasis>  (saam. suotna ’suoni, jänne, sene, åre’) jänne; «Suoni siinä [nilkassa] taittaa ’taitaa’ olla venättänny ’venähtänyt’ eli jarrunu KT 258
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Suonjer|kaisa</emphasis>  •; [Saarijärveltä] miehet olthiin jatkanheet Peisjoven lalvale. Sitä outtoo tunturii het olthiin kävelheet eđestakaisin ja viimen tulheet korkkeen kaisan juurele. «Suonjer|kaisa se vishiin oli» KT 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suonnukhaan</emphasis>  suonut|kaan ’sallinutkaan’; Emäntä ei halunu eikä suonnukhaan ette kuk-haan olis jäänny sinne hänen yö|kumppaniksi KT 307
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suopunki</emphasis>  (saam. suohpan) lasso
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suora</emphasis>  suoranainen, åpenbar, virkelig; Jos kylhään [Pyssyjoen kylään] ei pääsis, ruokatavara loppuis heti. Silloin tulis suora nälkä KT 262
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suorastans</emphasis>  suorastaan, peräti, kerta kaikkiaan, toden teolla, rett og slett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suorssa</emphasis>  (lat. anas platyrhynchos) sorsa, and; heinäsorsa, sinisorsa, stokkand  —&gt; meri-linnut; Hyvälä mielelä emäntä [Anni] oli, ko koko joukko oli siinä hänen ympäri. Hän oli niin ko suorssa, joka kokkoo pojat siippiin alle ’kuin sorsa, joka kokoaa poikasensa siipi-ensä suojaan’, ettei kukhaan veis niitä häneltä KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sureta</emphasis>  surra, å sørge; Hän [Aaro] oli kyllä lukenu, ettei ihmisen pitäisi sureta ’surra’ huo-mispäivää KT 376; <emphasis role='bold'>surettu</emphasis>  (ei) surtu, ei välitetty kantaa huolta tai surra; ruoka-asiasta ei surettu vielä KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>surkkee</emphasis>  surkea, elendig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>surma</emphasis>  kuolema, død; Ei het kaikin ’koko joukolla’ ole menheet surmhaan ’kuolleet, saa-neet surmansa’ KT 279; hän kyllä tiesi hyvin eli ymmärsi, ettei kaikki miehet olis yhtenä ’yhdessä, joukolla’ menheet surmhaan KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>surrogaatti</emphasis>  (no. surrogat) korvike; kaffin surrogaattii ’kahvin korviketta’, joka ei mais-tunut miltään KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suru</emphasis>  sorg; Nälkäisinä, alakuloisina ja melkkeinpä puhumattaki ihmiset istuskelthiin vai-voin ja surruin kans ’vaivoineen ja suruineen (surujen kanssa)’ kiini ’aina’ nukkuma-aikhaan saakka KT 379
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suru|ton</emphasis>  joka ei turhia sure, joka ei ole tunnustautunut uskovaiseksi, sorgløs
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sutuuttaa</emphasis>  (saam. suddot ’tulla lumisokeaksi’) sokaisee AR 142
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suunnile</emphasis>  suunnilleen, omtrent
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suurukainen</emphasis>  suuruinen, kokoinen; [usko kyti pojan sielun pohjalla] siemenen suurukai-sena KT 25; pienet sađetpisarat muuttuttais puolan ’puolukan’ suurukaisiksi rakheiksi KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suututellu</emphasis>  ollut suutuksissaan; Hän [Anni] ei koskhaan suututellu kauvoin KT 156
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>suvanto</emphasis>  (saam. savu) hiljalleen virtaava kohta joessa, usein nivan jälkeen, stilleflytende elvestrekning; Joki virttaa ... tässä virtaisena nivana, tuossa tyvenenä suvantona KT 7; [Pyssyjoen Ylijoki] Het ei tienheet suvanoitten ’suvantojen’ nimmii eikä tuntenheet suva-noitakhaan ’suvantoja|kaan’, niin ko het tunnethiin joven alemppaa, Alajoven KT 261
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>svastika </emphasis> (sa. Hakenkreutz) haka|risti, hake|kors AR 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Svärre</emphasis>; Äärli ja Svärre KT 101; KT 290
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sylki|tuisku</emphasis>  (sylki ’spytt’, tuisku ’snødrev’); Sylkituiskun kans ’kera’ tuli hänen [raivos-tuneen saksalaisen kapteenin] suusta vielä jonkulainen villi|elläimen kurkkuääni KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sylttää</emphasis>  syltä (syli ’favn, 2 metriä’); sylttää pitkät ’sylenpituiset’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>synttyy</emphasis>  syntyy, blir (til)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syrjä</emphasis>  reuna, kant, side; syrjii myöđen ’reunoja myöten’ KT 65; syrjiin tasale ’(syrjien ta-salle) reunoja myöten’ KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sythäätethiin</emphasis>  sytytettiin; sythäätethiin arinalle koivupuuvalkkeen ’(he) ottivat ja sytyttivät tulisijaan koivupuista tulen’ KT 29
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syttyyt</emphasis>  syttyä, å bli tent, ta fyr, bryte ut
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syttö|puut</emphasis>  sytykkeet, tenneved; Valkkee [Tuli] syttyi ko siihen [ahjoon] pistethiin syttö-puita ja puhalelthiin vähän KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sytyttäät</emphasis>  sytyttää, å tenne; Niinpä het tarvithiinki ’heidän pitikin’ sytyttäät hirmuisen koi-vuvalkkeen palahan ’valtava koivunuotio palamaan’ KT 10
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syvykäinen</emphasis>  syvyinen; miehet olthiin kaalelheet ’kahlailleet’ parin kymmenen sentin syvy-käistä lunta KT 367
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syvä</emphasis>  dyp; syvvimestä paikasta ’syvimmästä paikasta’; syvvimät ’syvimmät’; syvhiin ’syviin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syylisyys</emphasis>  syyllisyys, skyldfølelse
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syyry</emphasis>  (no. syr) hapan; Tyskän sotamiehen syyryy tumppuu se oli KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syyry|leipä</emphasis>  hapan|leipä, surdeig|brød; tyskän syyry|leippii ’hapan|leipiä’ KT 317
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Syyry|kopan|niemi</emphasis>  (Syyry|koppa, saam Suvrra|gohppi, no. Sur|bukt) saam. Suvrra|-gohpe|njarga, no. Surbukt|nes; Pausjänkän iđänpäässä, mistä kolme miestä lähti Syyry-kopanniemheen KT 176; [Rudossa olleet miehetkin tulevat Syyrykopan niemeen] kala-jälliin tykö ’kalankuivatustelineiden luo’. Jällissä oli puolikuivaa syyrysaittaa - - - Laukut ruvannouttajat täytethiin heti ja lähđethiin kävelehän Syyrykopan Niemisokan iđänpuolta, ette päästäis kruununtien ylipuolele KT 177; ei se [tyskälainen] Väkkärää ole polttanu. Syyrykopan talotki nävythiin vielä päivälä, kuitenki toinen, ko met kiikaroittima - - - Sieltä päin se ei näkynykhään tulipalloi ’tulipaloja’ illala KT 254; AR 220-221; Syyrykoppa: Simonin hirsitalo ja Festun talo olivat pystyssä AR 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syyryny</emphasis>  hapannut, hapantunut, blitt syr; Vaikka saita oliki puolikuiva, vähän syyryny pok-ko|kala KT 191; Ei tämä [poronveri] näytä kyllä syyrynheenkhään ’(syyrynneen|kään) hapanneen|kaan’ KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syyry|saita</emphasis>  •; puolipokkonutta ’puolikuivaa’ syyrysaittaa KT 271
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syys|kuu</emphasis>  syksy|kuukausi, høstmåned; nämät kaksi syyskuun toivotonta tunturivajelttajjaa AR 34; tämmäisina, pimmeinä syyskuitten kuutamattomina sees|öinä ’kirkkaina öinä, jol-loin kuu ei paista’ AR 39; septemberikuun loppupäivät ja oktooberikuun alkupäivät - - - näinä syyskuitten aikana AR 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syys|skonto</emphasis>  syys|sumu; oli alkanu lykkäähän ’työntää’ syys|skonttoo Isonluokan yli. Heti se oli täyttäny Pyssyjoven kuopan ’laakson’ KT 273-274
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syöđä</emphasis>  syödä, å spise
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>syömä|lepo</emphasis>  ruokailu|tauko
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>säilytys|aitta</emphasis>  kivi|huone, lihansäilytyshuone KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>säilyttäät</emphasis>  säilyttää, å bevare, beholde; Ei se kyllä niiläkhään [sotavangeilla] kyllä ollu pal-jon sitä maalista tavara kuljetettavana. Vain henkiriepu. Sen netki näytethiin halluuvan säi-lyttäät KT 312; Heilä oli pakko säilyttäät ittensä KT 314; KT 395
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>säilyyt</emphasis>  säilyä, pelastua, å holde seg, bli bevart; Heiđän onni ja säilyminen oli toisten sota-kaveritten käsissä KT 109; Het toivothiin kuitenki säilyvän KT 314
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sänttiin</emphasis>  sännäten; Täyttä laukkaa het pyhithiin ’pyyhkäisivät’ kirkon luokale. Sänttiin het laskethiin luokkaa alas ja jatkathiin ressii ’reissua, matkaa’ kohđi Pausnientä KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>särmi</emphasis>  •; Hän [Aaro] oli rauhalinen, keskikokoinen ja vähän särmi mies KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>särvythiin </emphasis> särkyivät, ble knust
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>särvästänny</emphasis>  (ottanut ja) särpinyt, syönyt (nopeasti ja ahneesti); «Olisinhan se mieki ’minä|kin’ nyt särvästänny hetnet|vellii ’herne|keittoa’, jossa uiskeneltais ’uiskentelisi’ isot fläskikappalheet ’suuria läskin|paloja’ AR 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sääri|lummat</emphasis>  (no. lomme ’tasku’) reisi|taskut  AR 216
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sääski</emphasis>  hyttynen, mygg; Ihmisten henki alkoi olla halvempi ko sääsken KT 81
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>säästelä</emphasis>  säästellä, å spare; Ruokatavaraahan täälä piti säästelä KT 167; Kaikkiin ’kaikkien’ on pakko säästelä KT 343; Puita ei näet tarvinu säästelä. Niitä heilä oli yllin kyllin KT 377
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sölkä</emphasis>  selkä, rygg; gen. sölän ’selän’; partit. sölkkää ’selkää’; sölälänsä ’selällään’; Ihmiset alethiin herräilehän. Käđen sölilä ’käden|selillä’ het pyhiskelthiin unet silmistä KT 147
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sölkä|laukku</emphasis>  (no. rygg|sekk) reppu
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sölkä|paini</emphasis>  paini, paini|ottelu, bryting (sölkä ’selkä’; painissa vastustaja pyritään ’selättä-mään’); Äl-Jouni ... voitti kaikki sölkäpainit Hansi-ystävänki kans, - - - Eikä moni poika tohtinukhaan freistata sölkäpainii Äl-Jounin kans ’uskaltautunutkaan kokeilemaan Äl-Jou-nin kanssa painimista’ KT 64; «Otamako, pojat, pikku sölkäpainit?» KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>sölä</emphasis>-  —&gt; sölkä
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
TTT
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taajohan </emphasis> (saam. dádjut) taajomaan, taajoa ’hullutella, å rote, tøve’; «En mie taajohan kyllä ole noussu. Minula on vieläki täysi järki.» KT 99; En mie unistele ’näe unta’ enkä kestä-mättömitten kippuin ’kestämättömien kipujen’ takia taajo enkä houraakhaan ’houraile|kaan’ KT 309
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taakala</emphasis>  joko ämmänlänget tai kahden kantama korento; ihmistä oli näkyny kantelemassa taakala vettä kaivosta AR 367
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taamohan </emphasis> (saam. dápmat ’taamoa, kesyttää, saada kesyksi’) taamomaan; Hevosmiehenä hän oli niin rauhalinen, ette hän rauhalisuuđella olis pystyny rauhoittelehan ja taamohan vieläpä villihevosenki varsan KT 101; kaksi kolme taamottuu porohärkkää AR 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taemaksi </emphasis> taaemmaksi (takana ’bak’), syrjemmälle; taemppaa ’taempana, kauempana’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tahđoskellee</emphasis>  tahtoo (kerta toisensa jälkeen, vähän) (tahtoa ’å ville, ønske’); ko Aaro ker-ran tahđoskellee KT 119
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tahi</emphasis>  tai, eller
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tahto </emphasis> vilje; omasta hyvästä tahđosta ’vapaaehtoisesti, tieten tahtoen’, ’av egen vilje, fri-villig’; tahđola  ’tieten tahtoen’ KT 367
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taistela </emphasis> taistella, å slåss, kjempe; pärjäänkö mie yksin taistela näitten näkymättömitten voi-miin kans ’näiden näkymättömien mahtien kanssa, näitä näkymättömiä voimia vastaan’ KT 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taitheet </emphasis> taitteet, käännekohdat; historian paaroin taitheet KT 118; valkkeepäisten taitheit-ten lyöđessä jyristen ja pauhaten rantakallioihin KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taittaat</emphasis>  taitaa, voida, å kunne; Saattoi sieltä löyttyyt joku saaphaan jälki Aaronin putaatimaasta. Paljon muuta jälkkee sieltä ei sunkhaan taitanu ’(taitanut) saattanut’ löyttyyt KT 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taittanheet</emphasis>  taittaneet, katkaisseet; Hyvä oli, ettemä loukanheet ittemme ... Taittanheet jalk-koi ’taittaneet jalkojamme’ KT 291
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taittuilla</emphasis>  särkyä; Etelätuuli oli saannu ... paaroinpäät taittuilehan valkkeina  KT 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taittunu</emphasis>  taittunut, murtunut; Jos se jää on taittunu ’murtunut’ heiđän jalkkoin ’jalkojensa’ alla KT 279
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taivas</emphasis>  himmel; sinä päivänä se [aurinko] paistoi kirkhaana itä|taivhaalta, etelästä ja vesta-taivhaalta KT 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taivhaan|valkkeet</emphasis>  revontulet, nordlys; AR 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taivhaan|vaunu</emphasis>  Karls|vogn, tähtikuvio Otava AR 104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taka / takkaa</emphasis>  takana, taakse, bak; Kuosuvaaran takkaa; Hän jätti senthään ajatukset ittensä taka (taakseen ’piti ajatukset omana salaisuutenaan, ei kertonut niitä muille’) KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taka|kontile</emphasis>  (kahdelle) taka|kontille, molemmille taka|jaloilleen; hän näki peuran ensistä hyppäävän kahđele takakontile KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taka|pää</emphasis>  (no. bak|hodet) taka|raivo; harmaa|hyksinen takapää ... koivuntyvvee ’koivun-runkoa’ vasten AR 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>takti</emphasis>  (no. takt) tahti, lyönti|tiheys; olihan heiđänki syđän lisäny taktii KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taktilisesti</emphasis>  taktisesti, taktisk
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taktikki</emphasis>  (no. taktikk) taktiikka; «Nyt se viholinen kyllä pittää täyttä päätä poltetun maan taktikkii» KT 326
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talastelthiin  </emphasis>jonkinlainen tapa korjata taittunut suksi AR 353
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talja</emphasis>  kaadetun eläimen nahka karvoineen, fell, skinn; miehet panthiin [poron] lihat taljoin ’taljojen’ sisäle KT 146; het ... levitethiin [poron] taljat sovittamalla monta puukeppii ’muutaman puukepin’ karvan puolele niin, ette taljan lihanpuoli tulis levveele ja sitten het hengastethiin taljat puuhun kuivaahan ’kuivumaan’ KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tallerkki</emphasis>  (no. tallerk) lautanen AR 496
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talo</emphasis>  hus, gård; talloo ’taloa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talostella</emphasis>  pitää taloa, asuskella, å bo, overnatte; Siinä miehet sitte olthiin talostelheet kalanpyytöaikana KT 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talvi </emphasis> vinter; talvikhaan ’talvi|kaan’; talvee ’talvea’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talvi|attama  </emphasis>talvinen jäätynyt vuonanranta; AR 363
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talvi|paikka</emphasis>  (&gt; &lt; kesä|laavo); Sen mie [poropaimen] tieđän, ette peret on jäänny talvipaik-haan Kaarasjoven eteläpuolele KT 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>talvi|sija</emphasis>  paikka, jossa olemme talven KT 299
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Talvi|sijan laatas</emphasis>  (no. flate ’laatas, tasanko’); «Kyllä tyskälaisela on vahti sillala ja vielä koulun ulkopuolelaki ja Talvisijan laathaala KT 234; Tietenki tyskälainen on pannu pako-laiset [Maanalustievan ihmiset] johonki leirhiin. Piian net on Talvisijan laathaala, eli siinä ylipuolela sillä vanhala kentälä KT 296; fangit [maanalustievalaiset] ... viethiin leirhiin Talvisijan laathaan ylipuolele KT 311
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tammukka</emphasis>  (lat. salmo trutta, saam. dápmot) purotaimen, forelli, (ferskvanns)ørret, aure; punaisentäkkäistä ’punalihaista’ tammukkaa KT 35; Kerran het olthiin saanheet ison tam-mukanki muutamasta ojasta ’jostain purosta’. Sen het olthiin paistanheet verekseltä ’tuo-reeltaan’ KT 331; tunturi|tammukka AR 95; AR 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tammukka|jätökset</emphasis>  tammukan tähteet, resten av ørret; AR 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapanu </emphasis> —&gt; tappaat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapaskelheet</emphasis>  tavoitelheet, tuntuneet, pistelleet (kerta toisensa jälkeen); hän ... oli maannu sölälensä ’selällään’ ja hyksineulat olthiin tapaskelheet hänen niskakuoppaa AR 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapattellee</emphasis>  saa surmansa, kuolee; ko ihmistä tapethaan ja tapattellee yhtä mittaa AR 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapattuut</emphasis>  tapahtua, å skje, hende; mitä oli tapattunnu KT 97; tapattunutta ’tapahtunutta’; tapattuis ’tapahtuisi’; mitä hänele oli tapattunnu ’tapahtunut’ KT 165; Mitä se saattais tapattuut tässä jos tyskälainen tulis KT 186; kattostamassa, mitä sielä [alhaala kylässä] oli tapattumassa eli tapattunnu ’tapahtumassa tai tapahtunut’ KT 289; Jotaki tässä häätyi tapat-tuut AR 183
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapaturmaa</emphasis>  (tapaturmaisesti) vahingossa, uten å egentligen ha ment det; Jos työpaasi oli sattunu vaikkapa leikilä eli tapaturmaa sanostahan ’jos työnjohtaja oli sattunut vaikkapa leikillä tai vahingossa lausahtamaan’ KT 33
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapatuttaat</emphasis>  antaa tappaa (itsensä tahallaan), joutua surmattavaksi; Siviili-ihminen tapatut-tais tyhä ittensä KT 106; «Mikä se oikheen saattaa olla syynnä ’syynä’ siihen, ette ihminen tappaa ja tapatuttaa miljuunittain ommaa syytöntä ja vijatonta kanssaa ’väkeä’?» oli Anni kysely KT 347
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>taphausten </emphasis> tapausten (tapaus ’hendelse’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tappaat</emphasis>  tappaa, surmata, å drepe; tappaat elläimet KT 60: Ihmistä tappavat ja murhaavat joka paikassa AR 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tappaat</emphasis>  (no. å tape) joutua tappiolle, menettää, hävitä; ko se viholinen nyt kerran on pör-rääntymässä frontin pohjaisosilta, niin tapanu tyskälainen lienee tämän valtataistelun ’kun vihollinen kerran nyt on perääntymässä rintaman pohjoisosilta, niin saksalainen taitaa olla hävinnyt tämän valtataistelun’ KT 21; tappaissa|ki ’tappiolla ollessaankin, hävitessäänkin’; Aviisista taas ihminen oli saannu lukkeet tyskän voittorikhaasta armejasta, joka vain voitti vielä tappaissaki ’Sanomalehdestä ihmiset olivat voineet lukea Saksan voitokkaasta armei-jasta, joka sen kun voitti vielä häviölle joutuessaankin’ KT 21
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tapastaat</emphasis>  tappaa (nopeasti, tuosta vain); hän [sotahaluinen löitnantti] oli tullu tapastahan tuoin tyskäläisväjen Kukkujänkänsokasta - - - Joku ... sanoi, ettei se sitä sokkaa olis kyllä tyhä otastaat - - - «Niitä se kyllä poika ei olis tyhä tapastaat» AR 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tappo</emphasis>  (no. tap) tappio, vahinko, häviö; Kauhee tappo tämä sotavenheitten vajottaminen onki ollu tyskälaisen vastustajille ’Hirveä menetys tämä sota|laivojen upottaminen onkin ollut saksalaisten vastustajille’ KT 81; Se [Narvikin rintaman tapahtumat] oli vishiin ensi-mäinen sota, missä voittaja oli periny tapon ’hävinnyt, jäänyt häviölle’ KT 245
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarpheen tulleissa</emphasis>  tarvittaessa, mikäli tarvittiin, tarpeen tullen, jos tarvittaisiin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarjeta</emphasis>  tulla toimeen palelematta, å ikke fryse, holde varmen; nukkuut ei olis tarjenu ’ei olisi tarjennut nukkua’ KT 10; siinä piti paitasillans tarjeta nukkuut KT 98
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarjoot </emphasis> tarjota, å tilby; Hänelä ei ollu mithään tarjoot ’tarjota mitään’ miehile AR 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tartattaat</emphasis>  tarttua kiinni; Mies saattoi puđota ’kaatua’ silmälens, ko jalka sattui tartattaat puun juurheen eli johonki puun|okshaan, joka oli maassa KT 338
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarttuut</emphasis>  tarttua, ottaa kiinni, å sette seg fast i noe; Joka loukosta ’nurkasta’ saattais iso koura tarttuut niskhaan, ajatteli pimmeenarka Are KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tartuskella </emphasis> tarttua (kerta toisensa jälkeen); Housun suut mies oli pistänyt huolettomasti saaphaitten varshiin ’saappaanvarsiin’, ko net muutoin tartuskelthiin skierrin okshiin ’kun ne muuten tahtoivat tarttua vaivaiskoivun oksiin kiinni’ KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarvet</emphasis>  tarve, behov; tarpheet; Nythän oli silmhäänpistävä tarvet ’nythän oli ilmeinen tarve’ KT 14; Oli sitte tarvet ollu isompi eli pienempi, niin naapurilta het olthiin hakenheet appuu KT 356
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarvitti</emphasis>  tarvitsi, oli tarpeen; met tarvittimma ’me tarvitsimme’, ’vi hadde behov, trengte’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tarvunu</emphasis>  (ei) tarvinnut; vettä täälä ei tarvunu säästelä KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Taunu|saari  </emphasis>saam. Dávne|sálla, no. Tanesøy AR 271
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tavara|lujettelu</emphasis>  tavara|luettelo, vare|liste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tavaran|vaanuus</emphasis>  tavara|pula  —&gt; vaanuus
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tavara|ton</emphasis>  tavara|pula, tavaroiden puuttuminen; sotavuossiin tavarattomana aikana KT 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tavoskeli</emphasis>  takoi (kerta toisensa jälkeen); Yksi tavoskeli vielä pyssyn pyrstölä ’pyssyn|pe-rällä’ sitä [uunia] KT 292
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tavus</emphasis>  tausta, takapuoli, bakside; Kaukhainen tunturin tavus oli ihanaa, kaunista maata KT 96; Heiđän surkkee maailma oli Kuosuvaaran tavus KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teemhaan</emphasis>  teemaan (teema ’puheen|aihe’, no. tema); [miehet] siirrythiin toisheen teem-haan. Puhheen aihetta heilä oli KT 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tee|roskat</emphasis>  KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tehđä</emphasis>  tehdä, å gjøre; Syksy se näkkyy tekemässä tulloo ’syksy näyttää olevan tekemässä tuloaan’ KT 48; joka nukkuu ei tehe synttii ’tee syntiä’ KT 99; mitä nuoit ruvannouttajat tehđään ’tekevät’ KT 84; Niin ihmiset tehthiinki ’(tehtiin|kin) tekivät|kin’ KT 82; talvee se kuuluu tekkevän KT 202; mitä met nyt tehemä? KT 208; Hyvvää työtä sie juuri tehit siinä, Iisakki KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teheskellä</emphasis>  tehdä (pikku hiljaa), puuhailla; Ihmiset teheskelthiin työtä ja samassa het puhuskelthiin entisestä aijasta KT 80; Hänen tapana oliki puhuskella yksin, ko hän oli toimimassa ’toimittamassa, tekemässä’ jotaki. Anni emäntä puhuskeli aina siitä, mitä hän teheskeli KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tekaissu</emphasis>  tekaissut, tehnyt, laittanut (nopeasti)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tekkijä </emphasis> tekijä, en som gjør, faktor; Joku uskoi vielä ’jopa’ isomphaanki tekkijhään ko tyskälainen oli, eli joku muu maalinen tekkijä oli KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teko</emphasis>  teko, gjerning, handling; tevoista ’teoista’; Hänen [Annin] mielestä tämmäinen pahoinpitely on kauhistuttavaa tekkoo ’(tekoa) hirveä teko’ KT 300; hän ajatteli ihmistä ja ihmisten tekkoi ’tekoja’ ja töitä KT 400
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>telefooni</emphasis>  (no. telefon) puhelin; Telefooni oli tullu vasta 1900-luvun alkupuolela KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>telefooni|linjat</emphasis>  puhelin|linjat
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>telegraafi|linja</emphasis>  työnkuvausta puhelinlinjan rakennustöistä; AR 101-104
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teltta</emphasis>  telt; fineeri|telttoi ’vaneeri|telttoja’; fineeri|telthaan KT 311; teltta|tuuki ’teltta|kan-gas’ KT 385
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>temmastaat</emphasis>  temmata (nopeasti); AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>temphuin </emphasis> temppuihin (temppu ’knep, kunst, trikk’); [Iisakki suunnittelee jotain yllätystä] aijan kuluksi, jos sitte olis oikheen kulutella mitattuu aikkaa tyyhiin temphuin KT 133
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>temppais</emphasis>  tempaisi, otti nopeasti (pois); het temmathiin housunsuut alas KT 51; uni oli alkanu temppaahan miehen omhaan helmhaan ’alkanut temmata miehen helmaansa’ KT 161
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teno</emphasis>  (saam. deatnu) suuri joki, kymi, virta, stor elv, flod; AR 142
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Teno</emphasis>  saam. Deatnu, no. Tana; Tenhoon päin ’Tenon suuntaan’; Tenhoon heiđän piti päästä jo sinä päivänä - - - Rastikaisa oli tiennäyttäjännä oikkeen käđen puolela. Ja Leavvajoki ensimäinen olestamapaikka ’pysähdyspaikka’ KT 287; Teno on ainua ’ainoa’ paikka, mihin saattais päästä KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Teno|joki </emphasis> Tanaelva; Tenojoven sillanpäässä KT 60; Tenojoven|lakso KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tenon|lakso</emphasis>  AR 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teppuissa</emphasis>  teppua, ruskolevää keräämässä (karjan ruuaksi, maan höystöksi); Papan kans hän [Pikkupoika] oli taas käyny merelä kalassa, teppuissa ja stuoloissa ’stuollo-levää kerää-mässä’, ja muutamisti vielä linnuissaki KT 53  —&gt; stuoloissa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'> teppu|liukhaishiin ranta|kivhiin</emphasis> ’levitä liukkaisiin’ AR 430
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>termomeetteri</emphasis>  (no. termo|meter) lämpö|mittari
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>teroittaat</emphasis>  terästää (katsettaan), å skjerpe (blikket); Mies koitti teroittaat silmät, ette hän näkis paremin tässä sakkeessa säässä KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>terva|sivakat</emphasis>  tervatut sukset AR 141
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tervet </emphasis> terve, hengissä, ehyt, kunnossa, vahingoittumaton; sie olet taas tervet AR 204
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tervheenä</emphasis>  terveenä, saam. dearvan; Mannet dearvan ’menkää terveinä, näkemiin (teille)’, Báze dearvan ’jää terveenä, näkemiin (sinulle); «Ja menkkää tervheenä,» lisäis ’lisäsi’ hän [poropaimen] vielä omala kielelä. «Jää sieki tervheenä!» KT 138; KT 392
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tervheys</emphasis>  terveys, helse; AR 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiainen </emphasis> (lat. parus, mm. hömö|tiainen, lapin|tiainen, tali|tiainen) meis; legenda maailman pienimmästä tiaisesta ja vuoresta KT 132
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieđenkhään</emphasis>  (ei) tieten|kään, tiettävästi ei, selvsagt ikke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieđon|ankara</emphasis>  (saam. ángir ’innokas, ankara, sinnikäs’) tiedon|haluinen, vite|begjærlig; joku tieđon|ankara tyskän lenttäjä KT 12; [Kuosuvaarasta] Alaspäin jokkeeki [Pyssyjokea] oli ... pitkä jovenlakso, joka veis tieđon|ankaran ihmisen kiini ’aina’ Pyssyjoven poltethuun kotikyllään asti KT 185; AR 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieđon|halu</emphasis>  tiedonhalu, vitebegjær; Tieđonhalu yllytti ihmisen vielä ’jopa’ korkkeiman kaisanki lajele KT 190
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieđustella</emphasis>  tiedustella, kysyä KT 115
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieheensä</emphasis>  tiehensä; meni tieheensä KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tienastahan rahhaa</emphasis>  tienaamaan rahaa; het olthiin tienanheet rahhaa perheele
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tienasti</emphasis>  (no. å tjene ’ha inntekter’) tienesti, tulot; AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tienasti|työ</emphasis>  tienesti|työ, rahan|alainen työ, palkka|työ; ko tienastityötä ei löytyny mishään eli misthään KT 80
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tien|mukka</emphasis>  tien|mutka, tienkaarre; tienmukassa ’tien|mutkassa’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieraila</emphasis>  leikkiä, leikiskellä, å leke; Lapsetkhaan ei saanheet tieraila ja meluskella ’pitää melua, metelöidä’ AR 20; Anni-mamma oli käskeny Soffi-tyttären otastaat pikkusisarensa ja mennä ulos tierailehan AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieraskelehanki</emphasis>  leikkimään|kin; (opettaja) oli tullu tieraskelehanki vielä heiđän kans KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieto</emphasis> kunnskap, informasjon; tiettoo ’tietoa’; Tiettoin ’tietojen’ kans AR 188; tiettoi ’tieto-ja’ AT 190; tieđot ’tiedot’ AR 190
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieto|palanen</emphasis>  tiedon|muru, tiedon|sirpale
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiettymässäkhään</emphasis>  tiettyvissä; Rauhaa ja ystävyyttä ei ollut tiettymässäkhään AR 195
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiettyvissä</emphasis>  (ei ollut) tiedossa, ei ollut hajuakaan, aavistustakaan; Ja ainahan met tulima toimheen silloinki; vieläpä raskhainaki aikoina, ko rahhaa ei ollu tiettyvissäkhään ’kun rahasta ei ollut tietoa|kaan’ KT 80; Appuu ei ollu tiettyvissä KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiettäät</emphasis>  tietää, å vite; jokhainen tiettää ’tietää’; het tiethiin ette ’he tiesivät että’; Kuka tiettää ’Kuka ties’ KT 12; tiesi minkä ’ties minkä’ vaaran takana KT 20; (het) olthiin tien-heetki ’he olivat tienneet|kin’; het ei tienheetkhään ’he eivät tienneet|kään’; ettei ihminen koskhaan saattanu tiettäät, mitä hänele sattuis tulla KT 83; Aaro sanoi tietänheen ’tietä-neensä’, ette het heti saatais ruokkaa KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tieva</emphasis>  (saam. dievvá) kunnas, kumpu, (joka suunnalle viettävä pyöreä) kukkula, (rund) haug
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tihhee</emphasis>  tiheä, tett; tihheetä mettää ’tiheää metsää’; tihheesheen ’tiheään, tiheästi’; tihheesti ’tiheästi, tiheään’; tihheessä risukossa ’i tett krattskog’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiima</emphasis>  (no. time) tunti; Täälä pitiki aina elläät päivän kerrala ’päivä kerrallaan’, eli paremin vielä, tiiman kerrala ’(tunti kerrallaan) hetkestä hetkeen’ KT 91; Vaphauđen tiima ’vapauden hetki’ oli koittunu ’koittanut’ KT 284; Tiimoi ’(tiimoja) tunteja’ kului AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiima|kausiksi</emphasis>  tunti|kausiksi, i timevis
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiimoittain</emphasis>  tuntikaupalla, monta tuntia, i timevis, flere timer; Tiimoittain toiset olthiin jo ođotelheet heitä KT 160
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tiiveltähän</emphasis> •; het menthiin tiiveltähän sinne maailman methiin ja tunturille KT 150; met ... jokka jäämmä tänne tiiveltähän KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tikattu</emphasis> <emphasis role='bold'>jää|tie</emphasis> kepeillä merkitty jää|tie; silloin ko hän [Pikkupoika] oli kävely mammansa kans käsi käđessä talvista hevostietä, tikattu jäätietä, poikki joven kothiin KT 53; tikkaili ’merkitsi kepeillä, tikoilla’ ... talvitien AR 137
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tikka</emphasis>  (saam. dihkká) tien merkkinä oleva keppi, veimerke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tikkal|joki</emphasis>  saam. Dikkal|johka, Pyssyjokeen vasemmalta laskeva joki, Aittirudosta 3-4 kilometriä yläjuoksulle päin; KT 336; AR 408
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tikkal|joven|suvanto</emphasis>  AR 77; AR 410
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tila</emphasis>  tilanne, olot, situasjon, forhold; aika, tilaisuus, tid; näissä kurjissa tiloissa ’oloissa’ KT 145; offiseeri ... oli kattonu oman tilan mahđottomaksi KT 163; Iisakki muisti Norjan jäänheen samanlaisheen tilhaan ’tilanteeseen [jossa ei ollut muuta vaihtoehtoa]’ Napoleonin sottiin ’sotien’ aikana KT 221; sinula se nyt ei olekhaan tillaa ’aikaa’ kuunnela mitä mie sanon AR 18; Ihmisellä pittää olla luja usko siihen, ette hän pärjjäis vielä vaikkeissaki tiloissa AR 31
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tilja</emphasis>  (no. tilje) pohjalauta, tralli, brett til å trå på i bunnen av en liten båt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tinastelthiin</emphasis> (tina ’tenn’) tinasivat AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tirskutteli</emphasis>  tirskui; nauraat vielä tirskutteli KT 38
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tivis</emphasis>  tiivis, tett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tođela</emphasis>  itse asiassa, toden totta; Piian se tođela ei ollukhaan niin painava kysymys kenelek-hään ’ehkäpä se itse asiassa ei ollutkaan kenellekään niin painava kysymys’ KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tođelthiin</emphasis>  toteltiin, tottelivat AR 103
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tohđita</emphasis>  —&gt; tohtiit
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tohđan</emphasis> (no. tofte ’tuhto’) tuhdon; Yhden tohđan vieressä näkyi vielä onkomonkiki ’jopa onkimis|onki|kin’, lauttoin saumhaan ’lautojen saumaan’ pistettynä AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tohtiit</emphasis>  tohtia, uskaltaa, å tore, våge; Iisakille poika tohti muistela ’uskalsi kertoa’, ette oli parkunu ’itkenyt ääneen’ KT 61; jos hän tohtis lähteet ’mikäli hän uskaltaisi lähteä’ KT 67; Ruokkaa miehet olthiin - - - ottanheet siitä, mistä joku toinen poika ei olis tohtinu lähteet ottahan KT 107; Eikö net tohđita? ’Eivätkö he uskalla’ KT 126; Mitä tässä oikheen pitäis sannoot, eli tohtiit sannoot KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toimen|pito</emphasis>  toimen|pide, puuha, yritys; Kylmästä kangistuneila sormila mies kynsiskeli pois jäätynyttä slattaa, jota nyt tuli kaatamalla, niin ettei hänen toimenpito auttanukhaan paljon KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toimheen|tulo</emphasis>  (toimeen|tuleminen ’pärjääminen’); Anni ... oli huolissa ’huolissaan’ nuoit-ten ihmisten toimheentulosta ’siitä miten nuo ihmiset tulevat toimeen’ KT 73; Heiđän toim-heentulo ja hyvinvointi KT 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toimi</emphasis>  puuha, työ, tekeminen, gjøremål, syssel, tiltak; Hänelä [Iisakilla] oli paljon tointa ajatuksiin kans KT 43; millä laila hän tuli toimheen ’miten hän selvisi’ sielä luođisatheessa KT 67; Aamun valjetessa alkoi taas touhuu ja tointa kođan turvetseiniin sisäpuolela KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toimiit</emphasis>  toimia, tehdä työtä, menetellä, å fungere, virke, gjøre; Nyt oli pakko toimiit, sillä KT 69; Millä laila tulis toisten toimiit, jos KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toimittaat</emphasis>  toimittaa, tehdä, å besørge, utføre; Hiljainen toimi jatkui. Jokhainen tiesi, mitä hänen tuli toimittaat KT 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toiselekymmenelle </emphasis> toisella kymmenellä, yli kymmenvuotias
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toivet</emphasis>  toive, toivo, ønske, forhåpning
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toivo</emphasis>  håp; vieras tullee ja vieras mennee, syđän toivoo täynnä. Vielä silloinki ihminen toi-voo ko toivoo’toivoa’ ei näytä ennää olemassakhaan ’ei näy olevan (olemassakaan)’.  Näit-tenki kahđen miehen syđämessä eli toivo siihen, ette ihminen parantais ittensä tavat KT 287; Toivossa ja toivola ihmiset elethiin päivästä toisheen ja viikosta toisheen AR 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toivoot</emphasis>  toivoa, å håpe; Heti kuosuvaarantakalaiset päästäis siirtyhän toivothuun kotipaik-haan ’kuosuvaarantakalaiset pääsisivät kohta siirtymään (toivottuun) kaipaamalleen koti-seudulle’ KT 102; Sillä ’siksi’ heilä tuliski elläät aina päivän kerrala ja toivoot ette huomis-päivänä tapattuis taas joku ihmet KT 306
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toivoskelthiin</emphasis>  toivoskelivat AR 82
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tokka</emphasis>  joukko, flokk; ihmis|tokka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>toljana</emphasis>  typerys; se tomppelin toljana KT 103; Etkö sie toljana näje, ette tyskälainen on valmis ’lopussa, kaputt’ KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tomhaattanu</emphasis>  tulla tupsahtanut, jysähtänyt, tömähtänyt; Yön|aikana oli tomhaattanu kymmenen senttii verestä vittii ’uutta (kuivaa) lunta’ KT 289
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tonget </emphasis> (no. tong)  tongit, pihdit; Kylän rauttii ’seppä’ toimi hammaslääkinä. Hänelä ko olthiin tonget, pajatonget kyllä - - - Mustila pajatongila KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tontilta</emphasis>  (tontuilta) typeryksiltä (saam. stállu ’staalo, peikko, tomte’); etten mie elläimiitä saattanu pärjätä ’eläimiä pystynyt pelastamaan’ nuoilta tontilta [saksalaisilta] KT 346
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tooma</emphasis>  (no. tom / taum ’snor, snøre’) köysi, siima, onki; hamppu|tooma AR 96; hoikeman tooman pääsi ’päässä’ näkyi vielä saiđan|uistinki syöttinens, vaila puolta meetterii pitkän jäniksen|ansa|langan päässä AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>topata</emphasis>  (no. å stoppe) pysähdyttää, estää, å få til å stoppe; «Olisin pitäny kovasti kielttäät heiđät lähtemästä. Topata net menemästä sinne surmhaan ’(surmaan) kuolemaan’ KT 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Torjun kalamatala</emphasis>  —&gt; Kaljalkan|nuora
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Torjun|nuora</emphasis>  • (nuora); «Muistatko sie, Aaroni, ko met Torjun|nuorassa lastasimma venheen saiđala, niin ette vesi nousi kohta riippoin tasala,» kysyi Juhan-Petteri kerran KT 358
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>torruva </emphasis> toruva, haukkuva, moittiva (torua ’å skjenne, skjelle’); tuota torruvaa ämmää hän ei muistanu AR 40
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tortti</emphasis>  (saam. dorte, doarta) rukki; spinnerokk; AR 415
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>torvon</emphasis>  (no. dorg ’fiskesnøre med kroker til å slepe etter båten’) pitkäsiima; Ei pojat tarvi-nu muuta ko laskettaat torvon ja yhtä mittaa vetelä kallaa yli riipan ’Ei pojat tarvinnut kuin laskea pitkäsiima ja vedellä yhtä mittaa kaloja veneen laidan yli’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tosin</emphasis>  todellakin, totta tosiaan, virkelig; Kođan väki oliki tosin noussu KT 88; Tunturi oli tosin sillee ’todella sileä’ KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>totela</emphasis>  totella, å adlyde; tottelehan ’tottelemaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>totteehan</emphasis>  toteamaan (todeta ’å konstatere, fastslå’); Äl-Jouni oli joutunu totteehan, ettei se tyskälainen vieläkhään ollu oppinu ampuhan KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tottuus</emphasis>  totuus, sannhet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>traani|kolla</emphasis>  tranlampe, (kala)öljy|tuikku; parafiinilampun eli traanikollan hämärässä lois-tossa, ko kaikki loukot jääthiin lampun valon ulkosyrjhään ’parafiinilampun tai traani-lampun hämärässä loisteessa, kun kaikki nurkat jäivät lampun valon ulkopuolelle (ulottu-mattomiin)’ KT 31; AR 244
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>traasuinen</emphasis>  (no. trase ’riepu, rääsy’) ryysyinen, ryysyihin pukeutunut; Näin pilkailthiin miehet ... pörrääntyvvää, veristä ja traasuista viholista KT 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>traasu|vaatheilta</emphasis>  risaisia vaatteita, ryysyjä KT 340
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>trolli</emphasis>  (no. troll) peikko, pöläke, mörkö; «Siinä missä mamma on, siinä ei saata olla trollii,» oli hän [Pikkupoika] aina sanonu KT 53; [kuosuvaarantakalaisista] Net laiskat trollit ei viit-tinheet alkkaatkhaan koristella ’eivät viitsineet alkaa|kaan siivoilla’ kođin ulkopuolta KT 150; Paljosta muustaki siinä puhuskelthiin, Skinskin trolliista. Aarnihauđoista KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tromshaan</emphasis>  Tromssaan, til Tromsø
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>troppa  </emphasis>(no<emphasis role='bold'>. </emphasis>tropp) jaos, osasto; AR 436
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Trygvee</emphasis>  KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>trässi  </emphasis>(engl. dress); battle|dress (sotilas)puku; AR 281
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tsjuđi</emphasis>  venäläinen ryöstöretkeläinen 1700-luvulaa Pohjois-Norjassa AR 518
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>appirjoven|lalvalaiset</emphasis>: Ruđon isäntä Jouni, Hansin eno; Jounin emäntä KT 325
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>appir|joki</emphasis>  saam. Čahppil|johka; Tšappir|joven lalva (’latva, yläjuoksu’), yksi paikoista, joissa Pyssyjoen pakolaisia oli KT 40; —&gt; Ailigaisen uoma; [Maanalustievan kuoppa, Pak-sassokan kuru] Ylösmenneissä het käväisthiin vielä kattostamassa, millä laila Tšappirjoven lalvala ellävät ’elävät’. Sielä ei vailunu muuta ko ruokkaa KT 289; Vasta ko Tuorisvaaran järvi alkoi näkyhän heiđän oikkeela puolela, huusi Hansi, aikkoissa kevittää ’aikoen keven-tää’ vähän tätä raskasmielisyyttä: «Emmäkö met pojat käväise vielä Tšappirjoven sisälä» - - - Hansin ... ajatus hyväksyttiin ... Iisakki kääntyi vesta|etelhään ’lounaaseen’, ja ... miehet ... (325) «käväisthiin», niin ko Hansi oli huutanu heile, Tšappirjoven lalvala Jounin kylässä ’kylässä Jounin luona’ KT 324-325; Likele puolentoista tiimaa miehet kävelthiin alas Luo-vinjuoskinkurruu, jonka vestapäästä het käännythiin etelhään päin ja laskethiin Tšappir-joven sisäle, Punaisen pahđan alle KT 325; het panthiin kävelehän tunturille pitkää ja pystöö Tšappirjoven luokkaa. Luovinjuoskin laksoo het nulkkailthiin ylös pöräkkäin KT 326
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>appir|vaara  (</emphasis>saam. Čahppil|värri) Tšahppirjoen ja Tuorisjoen välissäoleve tunturi; ko het päästhiin Tšappirvaaran iđänpuolele. Siitä het löyđethiin yksinäisen poron, jonka het ammuthiin KT 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>ohka|rassa</emphasis>  saam. Čohka|rášša; Vuononpörästä, muutaman miilan etelhään päin, näkkyy 1139:n meetterin korkkee Tšohkarassa kaikessa mahtavuuđessa. Talvela se on valkkeissa, kesälä taas harmaajissa vaatheissa, tämä tunturitten kuningas KT 8
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>t</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>orrakka</emphasis>  (saam.
  </para>

  <para>
ora) parttio, sorrakka, pienehkö lauma poroja KT 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>uđi|joki</emphasis>, saam.  Čude|johka KT 7; AR 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>uđi|lakso</emphasis> AR 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>uđi|järvi</emphasis>  Jussa ja Piera lähđethiin noppeimiten käväisehän Tšuđijärvelä. «Sielähän se meilä on muutamassa kivijuovassa monessa tynnyrissä kesälä korjattuu suolarauttuu,» sanoi Piera. Niitä het meinathiin nouđastaat ’aikoivat mennä noutamaan, hakemaan (nopeasti)’ ruvaksi eli ruvanlisäksi AR 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>uolmi|järvi</emphasis>  AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>T</emphasis><emphasis role='bold'>š</emphasis><emphasis role='bold'>uolmi|vaara</emphasis>  AR 56; AR 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuhan</emphasis>  tuhkan (tuhka ’aske’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tukaista</emphasis>  pökätä, pistää, laittaa; Kauppamiehen hyväntahtoinen emäntä pisti vielä pienen karamällipussinki lapsile, tukaisi pussin ostajan lumhaan [lumma ’tasku, lomme’], ko mies lähti kothiin KT 57; Hän oli ... tukaissu viimisen leivän laukhuun KT 179
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tukithiin</emphasis>  tunkivat, työntyivät; het ... tukithiin läpi sakkeita paivukoita KT 179; tukkimalla ’tunkemalla’ KT 402
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulitikku|loođa</emphasis>  tulitikku|laatikko, -aski
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulitikku|äski</emphasis>  (no. fyrstikk|eske) tulitikku|laatikko, -aski
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tullaa </emphasis> tulla, å bli, komme; AR 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulla sanohan</emphasis>  sattua sanomaan, tulla sanoneeksi; Korkkeuđesta het ei sattunheet tulla sa-nohan sannaakhaan ’korkeudesta he eivät sattumalta tulleet sanoneeksi sanaakaan’ KT 26
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulleissa</emphasis>  tullessa, tultaessa; Kothaan tulleissa ihmiset huomathiin KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulleva</emphasis>  tuleva, blivende, kommende
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulleva aika</emphasis>  tulevaisuus, framtid; tullevalla aijalla olis heile paljonki hyvvää helmassa ’framtiden skulle ha mye godt for dem i sitt skjøde’ KT 28; tullevasta aijasta ’tulevasta ajasta, tulevaisuudesta’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tullevaisuus</emphasis>  tulevaisuus, framtid; tullevaisuuđen toivo
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tullija</emphasis>  tulija, han som kom dit (tulla ’å komme’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulvais</emphasis>  tulvi (tulvia ’å flomme’); Miestä ja vaunuu tulvais [kruununtietä pitkin] lakkaa-matta vuonon pörhään päin KT 225; Kysymykset tulvithiin ’tulvivat’ taas hänen päähän KT 321
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tulvimille / tulvile</emphasis>  tulvaksi asti, äärimmilleen (ja ylikin); Kapteinin viha oli noussu tulvi-mille, hän oli uhanu katkaista mieheltä kurkun KT 232; Kysymykset ja eppäilys täytti tulvile heiđän alakuloisen mielen KT 275
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tumppu</emphasis>  (no. stomp ’surbrød’) hapanleipä; Kuka täälä olis semmoinen hirmuinen noita, ette hän tekaisis ’tekaisisi, tekisi nopeasti’ meile vereksen tumpun (’tuoreen hapanleivän’) kivestä? KT 84; Leippää het vielä syöthiin ... Tyskän sotamiehen syyryy tumppuu se oli KT 126
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunnet</emphasis>  tunne, følelse; Anni tunsi olon huonoksi. Rinnan alle tuli kuvottava tunnet ’okset-tava tunne’ ... hän pyyhkäisi juoksujalkkaa ulos ja tyyhensi juuri syötyn ruvan puun juurele KT 253
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunnettu</emphasis>  tuttu, kjent
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunnustaja</emphasis>  tunnustelija, tiedustelija, speider KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunteet</emphasis>  tuntea, å kjenne, føle; Ei se tyskälainen taiđa tunteet paljon armoo KT 290
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunttuviita</emphasis>  tuntuvia; kylmältä tunttuviita vesipisaroita KT 247
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunturi</emphasis>  fjell; tunturitten ’tunturien’; tunturiista ’tuntureista’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tunturi|joki</emphasis>  (kartta: saam. Duottar|johka, kv. Tunturin|joki)  —&gt; Puoltša
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunturi|kannoi</emphasis>  (tunturikanoja) kiirunoita; AR 407
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tunturin|alus</emphasis>  Tuorisvaaran juuren pohjois-luoteinen alue, Kukkuvaaran eteläpuolella; Tunturin|alle KT 51; Keinolupon kautta het käännythiin vestas ’länteen’, ... ja laskethiin alas loivaa koivupensasrinnettä kiini ’aina’ Tunturinaluksen hilla- ja luhtajänkkiin ranthaan ’luo, reunaan’ KT 56; Tuorisvaaran päältä miehet lähđethiin laskeskelehan viinthoon alas vaaran pystönlaista koivurinnettä ja kävelthiin taas Tuorisvaaran lanton iđänpuolta ja las-kethiin Tunturinalle. Pöräkkäin het tulthiin poikki luhta- ja hillajänkät ja nousthiin Soron päälle KT 175;  —&gt; Paksassokka KT 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tunturinalus|jänkkä</emphasis>, saam. Duoddarvuoles|jeaggi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunturin sölkä</emphasis> ’tunturin selkä, (pitkänomainen) tunturin laki’; ko miehet päästhiin kork-keimalle tunturin söläle KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tunturi|skierri</emphasis>  tunturilla kasvava vaivaiskoivu  —&gt; skierri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuođa</emphasis>  tuoda, å hente; ette het tuotais ’että he toisivat’ jotaki syömistä KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuohi</emphasis>  never; ennen se mie [honka] miehen lämmitän, ennen ko sie [tuohi]kivrin käyrin menet» KT 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuohi|kerta</emphasis>  tuohi|kerros, kerros tuohta (tuohi ’never’, kerros ’lager’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuohi|käyläkkö</emphasis>  tuohesta tehty, sangalla varustettu kanto|astia; AR 100; AR 217
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuoi</emphasis>  tuo ’den der, det der’; muistamatta ... tuoin ’noiden’ kahđen Jounin pilkkasannoi KT 148
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuomio</emphasis>  dom; Mihin maailman ihmisjoukko on syylistyny ’syyllistynyt, tehnyt itsensä syy-pääksi’, ette se pitäis ansaita tämmäisen tuomion jo elläissä täälä aijassa KT 301 —&gt; aika
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuon|puolilaiset</emphasis>  joen toisella puolella asuvat, de som bor på andre siden av elva; Kaikila heilä oli jäänny ommaa väkkee sinne johonki Pyssyjoven methiin. Mihinkhöön ’mihin|kö-hän’ net tuonpuolilaiset olthiin joutunheet? KT 124; tuo äsköinen ajatus tuonpuolilaisista oli kiussavan likelä ’häiritsevän lähellä’ KT 126; Tuonpuolilaisten heinälađot net kyllä ennen saattavat olla palamassa KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tuoris|joki</emphasis>, saam. Doares|johka, no. Tverr|elva; se alkaa Tšappirvaaralta (saam. Čahppil-várri), juoksee etelästä pohjoiseen, laskee Pyssyjoen alajuoksulle lähelle kylän keskustaa; Keinolupon päälle kaverukset olestuthiin syömhään - - - sitte he kävelthiin yli Tuoris-vaaran, käännythiin etelhään Tuorisjokireikkää ja nousthiin aukkeele, lamule tunturille. Kauvoin het viivythiin tunturilla. Vasta viiđen aikana toisena aamuna miehet päästhiin kođale KT 111; Pienessä rutopaikkasessa joven itärannala KT 320; Taas het [Jussa ja Soffi] kaalethiin Tuorisjoven ja kävelthiin vähän pohjaisemppaa ko äsköin. Nyt het tulthiin Anto-nin|niityle, syvhään puukurhuun ’syvään, puitakaasvavaan kuruun’, jonka ylipäässä oli An-tonin niitty|kammiki. Siihen het jääthiin yöksi AR 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tuorisjoven autžii</emphasis> (saam. ávzi ’rotko, autsi’) KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tuoris|vaara</emphasis>, saam. Doares|várri, no. Tverr|fjellet; Tuorisvaaran ikivanha ihmisten ja elläi-mitten käimätie - - - se kierteli Tuorisvaaran itärinnettä pohjaisheen ja Keinoluppoo vestas päin ’länteen päin’ - - - Polku - - - kääntyi kylhään päin Keinolupon kautta. Siitä se kuorais Tuorisvaaran rinnettä alas Tunturinalle ja kyytitti kulkkijan kiini kylhään saakka KT 51; Tuorisvaaran korkkeimalle lajele [Tuorisvaaran korkein laki, sen huippu on 465 metrin korkeudessa], mistä ihminen olis nähny kylän ja kylä olis näkyny hyvin KT 52; Ko miehet päästhiin Tuorisvaaran alle ’juurelle’ KT 111; [ruvanhakkijat] panthiin taas [toinen käynti alhaalla kylässä] kävelehän ylös Kuosujoven lakson etelänpuolta rajattoman lamun tunturin päälle. Levättämättä miehet jatkathiin kävelemistä kiini Tuorisvaaran päälle KT 174;  —&gt; Tunturin|alla; (Keinoluppoo päin) Päiväksi miehet siirrythiin ylömäksi tunturin kuopan sakheesheen puijikhoon melkkeinpä kiini Tuorisvaaran päälle. Siitä oli hyvä nähđä. Itte siitä ei näkyny KT 236; KT 288; KT 293; KT 318
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Tuorisvaaran lantto</emphasis>  —&gt; Tunturin|alla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuosta tästä</emphasis>  siellä täällä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tupaka|ton</emphasis>  jolla ei ole tupakkaa, tupakoima|ton, ikke-røyker
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tupa|sija</emphasis>  talon paikka; tuota poltettuu tupasijjaa KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuppi|veitti</emphasis>  puukko, (punakahvainen ruotsalainen) Mora|puukko; Moran tuppiveitti ei sopinu niin hyvin tähän työhön KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turha</emphasis>  hyödytön, tarpeeton, unyttig, nytteløs, bortkastet; turhata hän ei jäänny ajattelehan KT 34; Hänele se oli turhata puhetta ’Hänestä se oli joutavaa puhetta’ KT 200; puhhuut turhata ’puhua turhia’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turphee-</emphasis>  — &gt; turvet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turpheen|leikkaajat</emphasis>  de som skjærer torv; ko vain turpheen|leikkaajat tyhä olis kerinheet leikkaahan niitä ’vain olisivat ehtineet leikata niitä’ KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turpheen|longottaja</emphasis>  turpeitten|nostaja, -irroittelija; sieltä taemppaa kuului muutaman turp-heen|longottajan ääni KT 80
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turpheen tasala</emphasis>  (turpeen tasalle); Suuresti sivistynheen tyskän kansan moraali oli puđonu turpheen tasala ’maan tasalle, niin alas kuin vain voi pudota’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turska</emphasis>  (lat. gadus morrhua) torsk; pikkuisessa aikkaa het veđästethiin keskisiessin ja pöräskotin juuri täynä turskaa AR 471; kala oli tullu. Nälkäaika oli loppunu 472
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turskan onkkijat</emphasis>  turskanonkijat, turskan kalastajat KT 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turskan vaađo</emphasis>  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turvalinen</emphasis>  turvallinen, trygg, sikker; Mettä oli turvalinen KT 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turvet</emphasis>  turve, torv; Kota sai ... turpheela ’turpeella’ iilatut, loivat seinät, ensi päivänä tosin vain yhđenkertaisen turpheen, josta heinänpuoli kääntyi sisälepäin KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turvet|iila</emphasis>  turve|kerros; Jälkhiinpäin saattais ... vahvenella seinät vaikka monenkertai|sel-laki turvetiilala KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turvet|kattoinen</emphasis>  turvekatolla varustettu; Turvetkattoinen hirsitalo KT 176
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>turvet|kota</emphasis>  turvekota, kammi, torvhytte, gamme; kodan rakentaminen KT 26-29; turvet|-kođan het kyllä saatethiin pistäät pysthöön KT 19; turvet|kottaa; turvet|kođđissa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tutisseva</emphasis>  tutiseva, vapiseva, värisevä, skelvende; Näin puhuskeli vanha mies tutissevalla äänelä KT 229
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tutkiit</emphasis>  tutkia, å granske, undersøke; het tutkithiin ’he tutkivat’ KT 53
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tutkiskella</emphasis>  studere, undersøke; Eikä het sitä sen enemppää tutkiskelheetkhaan KT 53; hän [Are] tutkiskeli ja vähän vielä ihhailiki ’ihaili|kin’ tuota vahvaa miestä [Iisakkia] KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuttava </emphasis> tuttu ihminen, kjenning; Heilä oli kyllä tuttaviita ’tuttavia’ Tenossa KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tutustuut </emphasis> tutustua, å bli kjent med; hän haluis tutustuut vähän Kuosuvaarhaan KT 119; Nyt se kuitenki olis mahđolista tutustuut järvheen, ette toisen kerran tietäis minkälainen se on KT 130
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tuvala</emphasis>  (tuvalla); Tuvala ei tosin ollu ollu panemista laukhuun ’Kotona, kotitalossa ei todel-lakaan ollut ollut laukkuun panemista, mitä panna laukkuun’ KT 93
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyđy-</emphasis>  —&gt; tyttyyt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyđyttänny</emphasis>  (tyydyttänyt) tehnyt kylläiseksi; Ei se ruokapalanen antanu niin paljon voimaa heile eli tyđyttänny heitä KT 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyđyttävä</emphasis>  tyydyttävä, tilfredstillendeđ
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyhensi</emphasis>  (hän) tyhjensi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyhä</emphasis>  vain, pelkkä, bare, kun; Ko net viholiset vain tyhä mentäis KT 16; Sitte het menthiin levole vatta tyyhänä ’tyhjin vatsoin’. Tyhä suolet jääthiin korisehan ’Suolet vain jäivät kuri-semaan’ KT 85; ruokkaa ei ollu tyhä löyttäät ’ei niin vain löytänyt(kään)’ KT 184; Kaikki oli tyhä ’pelkkää’ vastoinkäynttii KT 215
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyhä</emphasis>  vain, yhä, enda, fortsatt; Usko omhiin voimhiin oli luja. Ja se tyhä lujeni. KT 20; Äl-Jouni oli tyhä ja aina luja KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tykätä</emphasis>  (ru. tycke ’pitää, å like’) tykätä, pitää; tykkäis ’(hän) tykkäsi, piti’; tykkäiski ’tykkäsi|kin, piti|kin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyskä </emphasis> (no. tysk) saksalainen; Saksa;<emphasis role='bold'> Tyskän maa</emphasis>  Deutsch|land, Saksan maa, Saksa, Tysk-land; Tyskän (ulko- ja sisä-) politikki KT 303; Pois. Pois! Pois nuoista viholisen tyskälai-sista. Net net kyllä saatais mennä vaikka ... Tyskhään. Heiđän tähđen kyllä ’kyllä heidän puolestaan’. Ihmiset ei kaivanheet heitä AR 185
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyskälainen</emphasis>  (no. tysker, tysk) saksalainen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyskälais|punkkerit</emphasis>  saksalaisten bunkkerit; Kukkujänkänsokan tyskälaispunkkerit ja vah-đit KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyttyyt</emphasis>  tyytyä, olla tyytyväinen, alistua, å nøye seg med; Vähhään het olthiin tyđynheet KT 11; Siihen [kuivaan leipäpalaan] ... oli syöjän pakko tyttyyt KT 73; Ihmisen oli pakko tyt-tyyt siihen, mitä aina oli KT 379; Eikä hänen silmät tytynheet ’saaneet kylläkseen’ AR 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tytyväinen</emphasis>  tyytyväinen, fornøyd
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tytär</emphasis>  tyttö, jente; Mies [Äl-Jouni] oli ... nähny kaunhiin pyssyjokilais|tyttären ja rakastun-nu pörin pohjin tytär|lapsheen KT 65
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyvi</emphasis>  puun tai pensaan juuri, rotende, runko, trestamme; penshaan tyvele ’pensaan juurelle’ KT 80; Hän [Anni] pyyhkäisi valkkeen koivun tyvveeki ’runkoa?’ toisela käđelä, kattosti kämmentä ja näki, ette se oli juuri ’aivan’ puhđas KT 237; hän istatti puun juurele ja itki ..., selkkää nojaten puun tyvvee vasten KT 255; hän ... hiihteli hithaasti tummiin, kuiva|oksais-ten koivuin synkkiin tyvviin vällii ’runkojen välistä’ iltapäivän sinisessä valossa KT 405
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyvi|hammas</emphasis>  poskihammas (juurineen) KT 357
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyhensi</emphasis>  (se, hän) tyhjensi; Kaikki viholinen tyyhensi vettäissä sotaväjen Pohjais-Suo-mesta ’Vihollinen tyhjensi kaiken vetäessään joukot pois Pohjois-Suomesta’ KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyhenästäny</emphasis>  tyhjentänyt (nopeasti); peuranpyyttäjä katois ’katosi’ ulos varsin ko ’heti kun’ hän oli tyyhenästäny kaffikupin KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyhin käsin</emphasis>  tyhjin käsin, med tomme hender
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyhä</emphasis>  tyhjä, pelkkä, vain, tom, blank, bare, ikke annet enn; Tyyhä ei täytä vattaa ’tyhjä ei täytä vatsaa’ KT 22; Tyyhälä ei täyđđy vatta KT 32; Mihin suunthaan mies sitte kääntyi, ’niin ’ se ei näkyny muuta ko tyyhää. Vain tyyhää. Tyyhää tyyhän päälle! KT 85; Nämät ihmiset ei hypelheet tyyhii ’(hypelleet tyhjiä) tekivät vain tarpeellisen’ KT 94; kaffii het kyllä ei juođa, mutta tyyhää ’vaan pelkkää’ vettä KT 188; Elämä oli tyyhemppää ’tyhjempää’ ko se koskhaan ennen oli ollu KT 296; Met emmä tulis tyyhään ’me emme tuhoutuisi, joutuisi tuhon omiksi’, vaikka koko maailma oli meitä vasthaan KT 380; Siehän se kyllä nukuskeletki siinä, vaikka koko maailma on menemässä tyyhään ’tuhoutumassa’ AR 18
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyhän tähđen</emphasis>  tyhjän takia, for ingenting
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyris</emphasis>  (no. dyr) kallis; tyyrhiin ’(tyyriin) kalliin’; Kaksikymmentäluvun alkupäässä, oli ollu tyyris aika. Jauhosäkki oli maksanu sata kruunuu ja koko maassa oli ollu työttömyys AR 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyry</emphasis>  (no. styre) ohjain, (veneen) peräsin; tyyry|tön ’peräsimetön, ilman peräsintä oleva’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tyyry|vaala</emphasis>  (no. styre|vol) (veneen) peräsin AR 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työ</emphasis>  arbeid; Kuoleminen meillä olis työnnä ’(työnä) joutuisimme tekemään kuolemaa’ KT 345
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työ|kalluikhaan</emphasis>  (ei) työ|kaluja|kaan (työ|kalu ’verk|tøy, redskap’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työ|laattuu</emphasis>  työn laatua, arbeidskvalitet, kvalitetsarbeid; Pittää pilata kaikki. Se on tyskälai-sen pörinpohjaista työlaattuu KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työn|tekkijät</emphasis>  työn|tekijät, työmiehet
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työ|paasi</emphasis>  (no. bas ’leder, formann for et arbeidslag’) työn|johtaja
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työtelä</emphasis>  tehdä työtä; Pitäishän ihmisen aina työtelä, ette tulis toimheen KT 150
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>työttömyys</emphasis>  työn puute, joutilaisuus; Työttömyys oli näile kovile työmiehile isoksi vai-vaksi. Joutilas|tilassa ’joutilaana, joutilaisuudessa’ aika ei tahtonu kulluut ’kulua’ KT 260
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tähđen</emphasis>  tähden, puolesta; meiđän tähđen ’mitä meihin tulee, meidän puolesta’ KT 36
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täi</emphasis>  (lat. pediculus) lus; täi|lauma miehen kainaloissa oli moninkertaistunnu. Saivaret olthiin jäänheet polttamatta KT 330; Joku sanoi [kolmen ison valkean palaessa]: «Kyllä net täit lämmitelhän ittensä persettä nyt» KT 355
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täkkä</emphasis>  (saam deahkki) lihas, liha, muskel, kjøtt;  —&gt; tammukka AR 95
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tälläilthiin</emphasis>  tälläilivät, sijoittivat (tällätä no. å stelle)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tämmäinen</emphasis>  tällainen, tämmöinen, slik
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tämä</emphasis>  denne, dette; Syksy oli täähän asti ’tähän asti’ ollu erikoisen hyvä KT 397
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täyđelinen</emphasis>  täydellinen, fullkommen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täyđy</emphasis>  (ei) täyty, ei tule täyteen; Tyyhälä ei täyđy vatta ’Vatsa ei tule täyteen tyhjästä’ KT 32
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täyđyskelehän</emphasis>  —&gt; täyttyvä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täynä </emphasis> täynnä, full; Kylmää aamu|ilmaa tulvi reppenä|reikkää täynä sisäle kothaan ’räppä-nä|reiän täydeltä sisälle kotaan’ KT 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täysi ihminen</emphasis>  täysikasvuinen, aikuinen, fullvoksen; Täyssii ihmissii Pikkupoika oli mat-kiskellu ja sanonu KT 44; Kopanruthoon, missä hän aikoinans oli asunu ja kasunu täyđeksi KT 155  —&gt; Kopan|ruto
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täysi mies</emphasis>  täysikasvuinen mies, aikuinen, fullvoksen mann; viis täyttä miestä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täyttyyt </emphasis> tulla täyteen, täyttyä; Heti oli täytyny ’täyttynyt, tullut täyteen’ iso kolmi|soutoi-nen karvas KT 23; Se [meiđän kota] ei koskaan tule täytyhän savvula ’tule täyttymään sa-vusta’ KT 29; siksi ko vatta täytyi ’täyttyi, tuli täyteen’ KT 157; Se [Kuosujoki] ei ollu täy-tyny vielä roskala KT 195; Pokkokallaa oli. Sillähän kyllä täytyis vatta ’(täyttyisi) tulisi vatsa täyteen’ KT 224
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>täyttyvä</emphasis>  nousuvesi, fiervavesi; täyttyvän paarot ’nousuveden aiheuttamat aallot’ AR 273; ko justhiin silloin oli sattunu olla fiervavesi eli oli juuri alkanu täyđyskelehän AR 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tääpälinen</emphasis>  tämän|päiväinen; tärkkein tääpälinen työ ’det viktigste arbeid i dag’ KT 25; Kyllä nyt oliki jo aika heittäät tääpäliseksi ’lopettaa [työt] tältä päivältä’ KT 167; Tämä palanen tääpäliseen, tuo palanen huomisheen KT 379
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tää|pänä</emphasis>  tänään, tänä päivänä, i dag
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>tömiskelheet</emphasis>  (tömistelleet) pauhanneet, lyöneet (kuuluvasti); meren paarot ’aallot’ olthiin tömiskelheet ranta|kivhiin ’rannan kiviin’ ja huokaisten vettääntynheet ’vetäytyneet’ takai-sin KT 171
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>törmä</emphasis>  (saam. dearbmi, mielli) harju, joen rantaharju, töyry, bakke, elvemæl
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Törmän emäntä</emphasis>  •; millä lailakhoon ’millä|hän lailla’ se Törmän emäntäki jaksaa? Hänhän se on sairastellu vähän näitä viimi aikkoi ’näinä viime aikoina’ AR 23
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
UUU
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uhka|musta</emphasis>  uhkaavan musta; halki uhkamustan pilvi|taivhaan AR 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uhri|savvu</emphasis>  uhri|savu, offerrøyk; Puun|lalvoin ’puun|latvojen’ ylipuolele savvu ei noussuk-haan - - - Se muistutti enämen Kainin uhrisavvuu ko Aabelin KT 319
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uisko</emphasis>  uisi|ko (uida ’å svømme’); uisko siellä jokikallaa KT 35
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uistin</emphasis>  (fiske)sluk  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uitto</emphasis>  •; Vanhaata polkkuu pakolaiset seurailthiin vestapuolta issoo hilla- ja niittyjänkkää, jonka uitoissa kasuis kaunista luhtaa AR 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ukon|sađet</emphasis>  ukkos|sade, tordenregn
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ukon|sää</emphasis>  ukon|ilma, ukkos|sää, torden|vær; ukonsään valkkeen isku ’salama’ KT 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulettuut</emphasis>  ulottua, ylettyä, å nå, strekke seg; Kaikki nämä äänet... uleluthiin Jovenmukan nenän päälle KT 60; Hänen, pikkutalon emänän, järki ei uleltunnu ’ylettynyt’ niin kauvas KT 75; Hänen ilo uleltui kiinni pilvhiin saakka ’aina pilviin asti’ KT 86; Tuuli ja sađet ei olheet uleltunheet sinne KT 202; (Punaisen Ristin) apu ei uleltunu Kuosuvaaran taka KT 207; Uleltumattoman kaukana ’(niin kaukana ettei sinne uletu / ylety) äärettömän kaukana’, tuhansitten valovuotten päässä heistä KT 86; ulettunnu ’(ei) ylettynyt, ei ollut tarpeeksi pitkä’; «Sinne [Kuosuvaaran taakse] ei ulelu tyskälaisten melu ja remu KT 244
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|aitta</emphasis>  pihapiirissä oleva aitta (nukkua talossa &gt; &lt; nukkua ulkoaitassa), stabbur, bu KT 39
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|huonet</emphasis>  ulko|rakennus (&gt; &lt; asuma|huonet ’varsinainen asuin|talo’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|ilman etheen</emphasis>  ulos, taivasalle KT 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|muistoo</emphasis>  ulko|muistista, utenat; mies [Äl-Jouni] tykkäis parhaiten Dorian Redin kir-joittamista sosialistisista lauluista, joita hän joskus lujeskeliki ulkomuistoo toisile työkave-riille KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|politikki</emphasis>  ulko|politiikka (&gt; &lt; sisä|politikki ’sisä|politiikka’) KT 303
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulko|syrhjään</emphasis>  ulkoreunalle; lampun valon ulkosyrhjään KT 31
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ullin|raja</emphasis>  (saam. ulli ja fierva ’flo og fjære’, ’vuoksi ja luode’) nousuveden yläraja; jota ei oikheen sopis kirjoittaat muvvale ko hiethaan ullin|rajan alapuolele ’[sellainen sana] jota ei oikein sopisi kirjoittaa muualle kuin hiekkaan nousu|vesi|rajan alapuolelle [josta se seuraa-van nousuveden myötä häviää]’ KT 55; jää|kauđen jättämät ullinrajat  KT 159  —&gt; jää-kausi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ullukapperi </emphasis> saam. Ullo|gáhpir  Kottivaarasta pohjoiseen, kruununtien eteläpuolella; sen huipun korkeus 450 metriä; [Elli ja Soffi Ullukapperin laella katselemassa perääntyviä sak-salaisia] Niin kauvas ithään ko silmä saatoikhaan nähđä, liikuskeli sotaväkijoukkoi ja fank-kii. Virta alkoi Isonjovensillan kautta ja loppui Vieksannokan kautta. Kolisten ja kauheela melula se huilaisi vestaspäin ’virtasi länteen’ AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ullukapperin|aut</emphasis>š<emphasis role='bold'>i </emphasis> saam. Ullávži, Ullukapperin ja Kottivaaran välinen sola; AR 117
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ulvonttaa </emphasis> ulvomista (pommitusten ja konekiväärien äänestä) KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ummeeta lumi|tietä</emphasis>  ummeessa olevaa, jossa ei vielä ollut latua AR 367
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>unettui </emphasis> unohtui (unohtua ’å bli glemt’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>unhetthaat / unhettaat / unheettaat  </emphasis>unohtaa, å glemme; asia, jonka ihmiset haluthiin un-hetthaat KT 18; unhetti ’(hän) unohti’; unhettunnu ’unohtunut’; Sana rakhaus oli pyhitty pois ihmisten sanakirjoista. Unhettunnu ihmiselle! ’jäänyt unholaan, pois ihmisten muistis-ta’ KT 95; Toishiinki ’toisiin|kin’ sota oli jättäny unhettomattomat merkit KT 129; «Saat-taiskhoon ’(saattaisi|ko|han) voisi|ko|han’ ihminen unhettaat?» KT 210; Unhettunheet ’(unohtuneet) muun maailman unohtamat’ ihmiset nukuskelthiin viattoman lapsen unta ja unhetethiin ’unohtivat’ hetkeksi kaikki vastoinkäynnit KT 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>unhetus / unheetus </emphasis> unohdus; Kuolema tois unhetuksen ’(unohduksen) auttaisi unohta-maan kaiken’ KT 300; Kauheessa maailman|sođassa nuoret miehet on uhrailheet omat elä-mät tapela ’(tapellakseen) taistelussa’, niin sanotulla kunnian kentälä, tuoin miehen [Hit-lerin] puolesta - - - [kunnian sijasta kuolema] Unheetus maan mustassa mullassa. Unhee-tettuina! Nimettömissä hauđoissa AR 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uni</emphasis>  søvn, drøm; Iisakki jäi ... yksin taistelehan unen ’unen|saamisen’ ja unniin ’unien’ kans KT 165; uni temppais ’tempaisi’ heiđät kauvas pois maailman rauhattomasta tođelisuuđesta unniin ja toivoin ’(unien ja toivojen) unen ja toivon’ maahan KT 262; unilans ’(unillaan) unissaan’ AR 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uni|juovuksissa</emphasis>  unen|pöpperössä AR 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uniformissa</emphasis>  (no. uniform) univormussa, sotilas|asussa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>unistella</emphasis>  nähdä unia, å drømme om noe; «Miksikhöön ’miksi|kö|hän’ mie unistelin justhiin tästä?» KT 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uođattannu</emphasis>  ei vuottanut, ei ollut jälkiä; AR 320; Kruununtiellä uottui ihmisen jälkkee  AR 377
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uoma</emphasis>  joen|uoma, (joki)laakso, (elve)far, elvedal
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uottaat</emphasis>  vuotaa, å lekke; Katto ei saannu uottaat ’katto ei saanut vuotaa, katon ei sopinut vuotaa’ KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ura</emphasis>  (saam. urra ’varde’) kivipyykki, vaaran laella oleva kiviladelma, kummeli; Miesten oikkeela puolela nosti mahtava Kotti|sokka kaljun pään kohđi taivasta. Sillä oli ura päässä. KT 51; het nousthiin ylös Ura|tievan pohjaisenpuolele KT 58; Mutta ura näkyi tievan lajela. Se oli merkkinä siitä, ette tästä meni vanha käimä|tie. Kivi|ura oli tunturitten fyyry|lyhty ’majakka’ KT 58
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ura</emphasis>  (saam. gurra) kuru, sola, kapea laakso, kløft, smal dal; ura, uurre, halkein
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>urakhaan</emphasis>  urakkaan (urakka ’akkord, oppdrag’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>urrutella</emphasis>  (saam. hurrat) hyräillä, småsynge; urruttellevan; Hän jäi urruttelehan ’(urrutte-lemaan) hyräilemään’ matalalla äänelä KT 34; Kävelessä hän urrutteli tunnettuu nuottii ’hyräili tuttua sävelmää’ KT 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>urruttelu</emphasis>  hyräileminen; urruttelluu ’hyräilyä’; Hansin urruttelu oli kuitenkin kuulunu KT 45
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>urvun|soitto</emphasis>  urkujen soitto, orgelspill AR 138
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>usheimin ette usheimin</emphasis>  yhä useammin, enimmäkseen; Ja usheimin ette usheimin hän muisti lähimäisen ja unhetti ittensä KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ushein</emphasis>  usein, ofte
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>usko</emphasis>  tro; heiđän usko oli horjuva ja vähäinen - - - Kukan siemenen suurukainen se saattoi vielä olla KT 379
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uskomaton</emphasis>  joka ei usko, utrolig; Uskomattomilla, ymmyräisilä silmilä ’uskomatta asiaa, silmät pyöreinä (hämmästyksestä)’ KT 89; Maailman ideologiat täyđethiin tulvile ’(tulvil-leen) ääriään myöten’ ihmisen uskomattoman ’epäuskoisen’ syđämen KT 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uskoot </emphasis> uskoa, luottaa, å tro; Mutta niin suuri oli ihmisen epäusko, ettei hän tahtonu uskoot siihen, mitä hänen omat silmät nähthiin KT 121; Mutta oli pakko uskoot! Uskohan se kyllä siirtelis vieläpä ’jopa’ tunturiitaki ’tuntureita|kin’ KT 203; Ihmiset ei oikheen saattanheet uskoot ’eivät oikein pystyneet uskomaan’, sitä mitä het olthiin kuulheet KT 294; «Ihmisen pittää uskoot. Uskoot hyvhään. Ja uskoot Luojhaan. Jos ihminen pitäis menettäät vielä us-konsaki, silloin puttois hänen elämän pohja pois AR 24
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>usseimitten </emphasis> useimmin, for det meste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uuđistuut</emphasis>  toistua, å gjenta seg; ei menny pitkäkhään ’pitkä|kään’ aika ennen ko koko sota-homma uuđistui ’toistui’. Niin se teki vielä monesti KT 136
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uukkeri</emphasis>  (no. oker ’okra, kellanruskea’; oker|rød ’punamulta’) keltamulta-maali, keltainen mineraaliväri; Mie en ennää koskhaan tule näkehän sitä, keltaista, uukkerilla maalattu tal-loo KT 54
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uuđesti|tulheet</emphasis>  (no. ny|tilkomne) äsken|tulleet, vastatulleet KT 12
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uussiin</emphasis>  uusin, det nyeste; Hitlerin uussiin kotakonsti ’sota|juoni’ KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>uutheen</emphasis>  uuteen (uusi ’ny’)
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
VVV
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaađo</emphasis>  (no. vad ’fiskesnøre, line’) siima  —&gt; pyytöneuvot; Venheet oli se viholinen polt-tanu. Eikä heilä olis ollu vaađookhaan ’siimaa|kaan’ AR 248
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaađo|kivi</emphasis>  siiman paino, kives; rautainen vaađokivi KT 168
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaajen </emphasis> (saam. áldu) vaadin, naarasporo, porolehmä, simle, voksen reinsimle som har kalvt det året; väärtti njoarusti ’lassosi, heitti suopungilla (kiinni)’ heti kaksi nuorta koirasporroo ja vaajemen KT 391; Sitte perheen ihmisillä oli lisäksi ollu monta vaajentaki, joilta het olthiin saanheet maittoo makkeesheen, lihavhaan ’(lihavaan) rasvaiseen’ kaffijuusthoon AR 6; vaajeimen AR 130
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaakkara|poika</emphasis>  (saam. váhkar) kuopus, pahnanpohjimmainen, skrapkaka, en kvinnes siste barn; AR 10
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaakka|täkät</emphasis>  (saam. váhkká ’pohje, sääri’, váhkka|deahki ’säärilihat’, ’kjøtt på skankene, på beina’); «Vaakkatäkät met jätämä toistaiseksi,» puhuskeli Anni ja vei net luovan alle KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaaksa</emphasis>  peukalon ja keskisormen väli, noin 18-20 senttiä, (lengdemål) spann; [Anni] käski vuolla ’veistää’ risun oksista vaaksan pitukaisii ’pituisia’ koivutikkui KT 249
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaalee|sininen</emphasis>  vaalean|sininen, lysblå
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaana </emphasis> vähäinen, knapt; vaanat ’vähäiset, niukat’ ruokavarat KT 358; vaana ruoka oli lai-đuttannu häntäki KT 381
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaanasti</emphasis>  (saam. vánis ’lite, lite av, knapt, knapt om’) vähän, niukasti; rahhaa oli vaanasti KT 19; vähän ja vaanasti ruokkaa KT 145
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaanuus</emphasis>  vähäisyys, puute, niukkuus, mangel av; ruvan vaanuuđesta ’ruuan vähyydestä’ KT 32; Se taisiki ’taisi|kin’ nyt olla heiđän suurin viholinen, se nälkä ja vaanuus KT 359
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaara </emphasis> fare; «Noo, joka vaarhaan ’vaaraan’ mennee, se vaarhaan hukkuu ’vaaraan tuhou-tuu’! Eikä se niin menny se sananparsi?» ihmetteli Aleksanteri KT 317
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaara </emphasis> (saam. várri) tunturi, fjell
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaaran vajelttajat</emphasis>  tunturin|vaeltajat, de som vandrer på fjell
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vaaran|päät</emphasis>  saam. Várre|geah
  </para>

  <para>
i, Tuorisjokilaakson ja Pyssyjokilaakson välissä oleva laaja tunturialue, jonka korkein kohta on 614 metriä meren pinnan yläpuolella; siitä itään on Gaalppii, pohjoiseen Sitnupäät, länteen Kottisokat; Kulkkijat tulthiin Ison Sitnupään kautta kiini Vaaranpäihin. Vaaran kylkkee miehet seurailthiin kohta Gaalpihan saakka KT 352-353; kulkkijat tulthiin Ison Sitnupään kautta kiini Vaaranpäihin KT 353; AR 7
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaara|sokka</emphasis>  pyöreä tunturinlaki; Monesti het kierrethiin vaarasokan eli ’tai’ tievan KT 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaari: pittäät vaarila</emphasis> ’pitää vaaria, varoa, katsoa ettei, å ta vare på, være forsiktig; vahđin ei sopinu nukkuut. Hänen piti valvoot ja pittäät vaarila, ettei kethään tulis KT 320
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaaroin|rintheilä</emphasis>  (vaarojen) tunturien rinteillä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaatet|kappalet</emphasis>  vaate|kappale, klesplagg
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaatheen|pessijät</emphasis>  vaatteiden|pesijät (pestä ’å vaske’) KT 355
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaatita</emphasis>  vaatettaa, vaatia, pukea, å kle på; «Ja tet oletta vaatinheet puuran,» [kamufloineet turvekodan pukemalla sen koivunlatvoihin] - - - «Emmä met ole sitä niin vaatinheet ’puke-neet’ kyllä, mutta ’vaan’ tehnheet kođin vähän näkymättömäksi KT 189; Kesälä puu oli ihmisten iloksi vaatinu ’(vaatinnut) vaatettanut’ ittensä vihrishiin ’(vihreisiin) vihreään’ AR 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vahti</emphasis>  (no. vakt, vaktpost) hän oli vahtina ’hän oli vartiossa’ KT 12; vahtina oleissa ’var-tiossa ollessaan’ KT 13; ko mithään vaaralista ei kuulunu ... niin vahti ei tarvinu herättäät heitä. Äl-Jounila oli viiminen vahti ’viimeinen vahti|vuoro’ KT 108; vahđin ’vahdin’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vahvenella</emphasis>  vahvennella, vahvistaa (sieltä täältä, useita kertoja, vähitellen), å gjøre tykkere, forsterke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaihetella</emphasis>  vaihdella, vaihtaa, å bytte, skifte, veksle; vaihetella ajatuksii ’vaihtaa ajatuksia’ KT 81; vaihetteleva ’vaihteleva’; Ihmiset vaihetelthiin ’vaihtoivat’ tavaraa kummallekin avuksi KT 57; Vahđin het vaihetethiin joka tiiman ’tunnin’ päästä KT 107; Matalalla äänelä het vaihetethiin mieli|pitheitä KT 187
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaihettelu|kauppa</emphasis>  vaihto|kauppa, byttehandel (&gt; &lt; uudenaikainen rahakauppa)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaijenu</emphasis>  vaiennut (vaieta ’å bli tyst’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaijoot</emphasis>  vajota, å synke (ned); saattaisko tođela Lutheruksen kansa vaijoot niin syväle ra-pakhoon, ette se panis hänen [Annin] pyhän kirkon hevosen talliksi KT 276
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaikkein</emphasis>  vaikein, det vanskeligste
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaikkiimphiin </emphasis> vaikeimpiin (vaikea ’vanskelig’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vailuu </emphasis> puuttuu, mangler; Onko kaikki paikala. Yksi poika vailuu KT 293; Kahđela van-huksellaki kans vailui tupakka KT 359; Häneltähän [Hitleriltä] net vailuthiin voima- ja rahavarat AR 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaimi-ihminen</emphasis>  nais|ihminen, nainen; kehno vaimi-ihminen ’heikko naisparka’ KT 255
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaimo</emphasis>  nainen, kvinne; net hyvin ’hyvinkin’ parisenkymmentä miestä ja vaimoo ’naista’, jokka KT 9; vaimoin äänii ’naisten ääniä’ KT 232; Tämmäinen asia [lapsen odottaminen] ei ollu miesten. Vaimoin ’(vaimojen) naisten’ se oli AR 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vain tyhä</emphasis>  kunhan vain, bare, om ... bare; Ko net viholiset vain tyhä mentäis! KT 16; Kyllä pojat tulhaan sieltä ko het vain tyhä kerkkiivät hakemasta ruokkaa KT 100; saattoi se kyllä olla vain tyhä ’vain pelkkä’ väliaika KT 316
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vain</emphasis>  vai, eller; Eikö totta? Vain mitä? KT 34; Kuka oli syypää? Oliko syy heiđän? Oliko se Hitlerin? Vain aijanko? ’vai ajan|ko’ KT 57; Juhaneksen iltana vain oliko se uuđen vuođen aattona KT 197
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaippuut</emphasis>  väsyä, å bli trøtt, trøtte ut; Sillä suuri jäkäläpartavanhus [vanha koivu, joka kasvaa jäkälää] oliki kumartannu vaipunheen ’väsyneen’ päänsä jokheen saakka KT 7-8; Siinä valkkeen rannassa ’tulen ääressä’ oli vaipunheen ihmisen kuitenki hyvä oleskella KT 84
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaitelematta</emphasis>  (saam. váidalit ’valitella, beklage, klage over’) valittelematta, uten å beklage, uten klage seg over; vaitelematta siitä [kuormastaan] kenelekhään KT 304
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaiteleskelehan</emphasis>  ’valittelemaan’ AR 165
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaiteli</emphasis>  valitti; KT 410
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaivainen</emphasis>  vähäinen, mitätön, vaivainen, onneton; Vain joku pajunlehti - - - ennen pitkää puttois ’putoaisi’ vaivainen lehtiki vielä maahan KT 289
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaivaisen|kassan|jäsen</emphasis>  köyhäinhuollon asiakas (vaivaisen|kassa no. fattig|kasse); Elli oli vastannu kauppamiehele, etten se mie kyllä ole mikhään vaivaisenkassanjäsen eli ’tai’ kom-muunin|nauta ’kunnan|elätti(lehmä)’. «Mie maksan!» AR 52
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaivata</emphasis>  vaivata, kiusata, å plage; se vaivais ’se vaivasi, kiusasi’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaivuthiin</emphasis>  vaipuivat (vaipua ’å synke ned’); siksi ko het itteki vaivuthiin maahan KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajatteli</emphasis>  vajosi (kerta toisensa perästä); Jalka vajatteli käyđessä uutheen lumheen kiini pälvheen saakka ’jalka vajosi kävellessä uuteen lumeen aina sulaan maahan asti’ KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajatti</emphasis>  vajosi; ko mies sattumalta lasketti jalan lumen täyttämhään kuophaan, hän vajatti siihen kiini haaranvälhiin saakka ’vajosi siihen aina haarojaan myöten’ KT 399
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajelella</emphasis>  vaellella, å vandre; Hansi oli urrutellen vajelellu mettää ’Hansi oli hyräillen vael-lellut metsässä’ 35; tuntui suloiselta vajelella sielä [tunturilla] suunnatta ja päämäärättä ’il-man suuntaa ja päämäärää’ KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajelttaja</emphasis>  vaeltaja, vandrer; Aamuisen mettän vajelttaja KT 78
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajelus</emphasis>  vaellus, vandring; jatkaat vajelusta ’å vandre videre’ KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajjoovan</emphasis>  vajoavan; Hän kuuli jään rođattavan ja näki miesten vajjoovan järven jääkylm-hään vetheen KT 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajotettaisko</emphasis>  upottaisivat|ko; Vain vajotettaisko englantilaiset sen laivan eli net laivat, millä sitä ihmisväkkee [evakuoituja] kuljetelhaan KT 127
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vajottaat  </emphasis>upottaa, å senke ned; vajottaminen ’upottaminen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaksiini</emphasis>  (no. vaksine) rokote; AR 280
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valakka</emphasis>  (saam. valahat ’viileke, suopungin asento vasemman hartian yli ja oikean kaina-lon ali’; saam. valahagas ’å ha hengende over skulderen og rundt kroppen’) viileke, kannike; Muutamilla näkyi kuitenkin vielä pyssyki ollevan valakassa eli kannikheessa olan yli KT 53; Siinä hän otti kiikarin valakasta ja alkoi kiikaroittehan ja kattoskelehan KT 85; hän pisti pyssyn ja kiikarin valakhaan ’ripusti pyssyn ja kiikarin olalle’ KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valatti</emphasis>  (se) valahti, juolahti, det falt (ham) inn; Vanha kysymys valatti yhtä äkkii taas hänen mielheen ’vanha kysymys juolahti taas yhtäkkiä hänen mieleensä’ KT 34
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valentunheet </emphasis> vaalenneet; «Ei kukhaan aavistaiskhaan sitä, jos met kuolisimma tänne ... Piian se kerran joku mettän kulkkija saattaiski löyttäät meiđän valentunheet luut KT 330
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valet|puhe</emphasis>  valhe, løgn
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valetella </emphasis> valehdella, å lyve; Valetelhan ’ valehtelevat’ net minule KT 276; hän oli oppinu vielä valettelehanki ’valehtelemaan|kin’ - - - hän oli valetellu ’valehdellut’ AR 225; vale-tella - - - hän valetteli ’valehteli’ AR 228
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valettellija </emphasis> valehtelija, lyver; AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vali|päivä</emphasis>  (no. valg ’vaali’) vaali|päivä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vali|seđeli</emphasis>  (no. seddel ’seteli, lista’) vaali|lista (Norjassa on lista|vaalit, ei henkilö|vaalit)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vali|uurnhiin</emphasis>  vaali|uurniin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valita</emphasis>  å velge; Sillä oliki paras valita saman rannan, mitä het jo illalaki olthiin kattelheet ’illalla|kin olivat katselleet’ KT 130
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valjenu</emphasis>  valjennut, tullut valoisammaksi (valjeta ’å lysne’); Yö oli jo valjenu melkkein paljon ’yö oli jo melko lailla valjennut’ KT 85; yön valjetessa ’kun yö valkeni aamuksi’ KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Valkaman|törmä</emphasis>  (valkama ’båtstø’, törmä ’banke, bredd’); lauvantaisissa ilta|markki-noissa Pyssyjoven rannala, Valkamantörmälä KT 45; «Tämähän on niin ko Saimaan kana-van vettä,» sanoi Hansi ko muisti laulun, jota het olthiin lauleskelheet lauvantai-iltoina Valkamantörmälä KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkee</emphasis>  valkea, hvit; Talvela se [Tšohkarassa-tunturi] on valkkeissa, kesälä taas harmaa-jissa ’harmaissa’ vaatheissa KT 8; Maailman ideologiat - - - Valkkee tuli mustaksi ja musta valkkeeksi KT 121; ko ensimäinen rajet|iili oli menny yli ’ohi’, oli maa valkkeela ’valkea-naan’ rakheita KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkee</emphasis>  valkea, tuli, ild; valkkeen ranthaan ’tulen äärelle’; Montakhaan valkkeeta ei olis saattanu panna ’Useampaakaan tulta ei olisi voinut laittaa’ KT 10; Valkkee ei sammunu KT 194; Saattaishan sielä vaikka poltela valkkeeta KT 209; Valkkeet ’(valkeat) tulet’ vaatheen-pessijät sammutethiin ’vaatteidenpesijät sammuttivat nuotiot’ KT 355
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkeen|isku</emphasis>  ukon|sään valkkeen|isku ’ukkosen salaman|isku’, ’lyn’ KT 75
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkeen|liekhiin</emphasis>  tulen|liekkiin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkee|päinen</emphasis>  lakkapäinen, valkotyrskyinen; Vestalta saattaa nähđä Porsangin vuonon uhkaavana valkkeepäisenä eli tyvenenä peilinä ’Lännessä voi nähdä Porsangin vuonon uhkaavan valkopärskeisenä tai tyynenä peilinä’ KT 8
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valkkee|tilkkuinen</emphasis>  (tilkku ’pilkku, läiskä, flekk’); kaksi valkkeetilkkuista, hänttää heilut-tavvaa mustaa koiraaki oli tullu ottahan heitä vasthaan KT 389; Aslakka otasti suopungin, vanhan Dielko-nimisen koiran [saam. dielku ’täplä, laikku, läikkä, blink, flekk’] ja veto-härät myötä KT 391
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vallala</emphasis>  (valta ’makt’); omala pyssyn vallala ja luvalla ’sillä vallalla ja luvalla, minkä oma pyssy antoi, omin luvin’ KT 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vallan|himo</emphasis>  makt|begjær
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Valli|joki</emphasis> ehkä: saam. Vál|jok; jos pitäis sattuu jotaki, niin het kaalettais poikki joven ja pantais yli tunturin Tenhoon ’Tenolle’ päin, eli ’tai’ sitten Vallijoven saarele KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vallitti</emphasis>  vallitsi (vallita ’å herske, være’); Kuosuvaaran takana vallitti syvä rauha KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valota</emphasis>  valua, å renne; vesi valois ’valui’ emänän vaatheitten alle KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valloila</emphasis>  valua, tipahdella, tippua, å dryppe, falle; Puunoksista valloili vesipisaroita KT 203
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valmis</emphasis>  lopussa, ferdig, kaputt; «Etkö sie toljana näje, ette tyskälainen on valmis. Pörhään päin tulemassa ’perääntymässä’» KT 232
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valmistaat</emphasis>  valmistaa, tehdä valmiiksi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valpeini</emphasis>  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valmistuut</emphasis>  valmistautua, tehdä valmisteluja; Tämmäiselle pitkäle, hankalalle matkale piti valmistuut KT 172
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valphaana</emphasis>  valppaana, hereillä (valpas ’vaktsom’); Unta emänälle ei tullu. Täysin valphaana hän käänteli itteensä ’kääntyili’ kyljeltä toisele KT 347
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valta</emphasis>  valta, mahti, valtio; sota|valloile; Vesta|valttoin; «Sota saattais heti tulla lophuunki. Ei sillä yhđelä vallala ole niin paljon ihmistä ja sotatavaraa, ette se saattais jatkata sottaa ikuisesti, jos Hitler lapsii ei aja sothaan KT 273
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valta|kysymys</emphasis>  pää|kysymys, hovedsak, hovedsakelig spørsmål
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valttava</emphasis>  valtava, suunnaton, enorm, mektig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>valvoot </emphasis> valvoa, å være våken; valvheila ’valveilla, valvomassa, våken’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vanha</emphasis>  gammel; Vanhoita ’ vanhoja’ tienraivajoita ja eđellä|mennijöitä kuosuvaarantaka-laiset kunnioitethiin ’kunnioittivat’ KT 95; Syvemälle ette syvemälle hän vajois ’vajosi’ vanhoishiin muisthoin ’vanhoihin muistoihinsa’ KT 155; vanhaat AR 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vanhen</emphasis>  vanhempi (isä tai äiti), en av foreldre; hänen oma vanhenki ’hänen oma vanhem-pansakin’ KT 33; heiđän vanhemitten ’vanhempien(sa)’ vanhematki ... ja vielä kaikki hei-đän esivanhematki KT 242; vanhimitten ’vanhempien, esivanhempien’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vanhoitten koti</emphasis>  vanhain|koti, eldre|hjem; vanhoitten koti oli tuhkana KT 372
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vanhus</emphasis>  subst. vanhus, gamling, adj. vanha, gammel
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vankka</emphasis>  mahtava, iso, mektig, stor; Pannetjärven rannalta ruvankanttajat nousthiin matalan soron päälle ja kattoskelthiin näkyiskö tunturilla mithään. Miesten näköala oli vankka. Ko kaikki oli tyyhää, het laskethiin alas ... rinnettä KT 223; Vankan, vanhan jäniksen miehet ammuthiin sieltä jostaki lumirintheeltä ja keitethiin muutamassa skierrikössä KT 386
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vanthuut</emphasis>  vanttuut, lapaset, votter; KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vapaa</emphasis>  fri; vaphaina ’vapaina’; Niin vaphaana ko ihminen näissä oloissa saattoikhaan olla. - - - Vapaa kaikesta KT 120
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vapaa|paikka</emphasis>  vapaa-alue, fri|zone; Kuosuruđon suojassa, vapaapaikassa, jossa hän [Anna-Kreeta] sai olla rauhassa KT 378
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vapattaja</emphasis>  Vapahtaja, Frelser; Vapattajan syntymäpäivä AR 270
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaphaus</emphasis>  vapaus, frihet; Nyt het koitelthiin ’yrittelivät’ ostaat vaphauđen ittelens leivälä ja veđelä. Lyhenttäät rangaistuksen aikkaa KT 93; Maan vaphaus oli heileki [kvääneille] ittestäns aivan selvä asia AR 211
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vappaa aikkaa</emphasis>  vapaa-aikaa, vapaata aikaa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vara: varaksi, varala, varan vuoksi</emphasis> ’varovaisuus’; Se oli Anni, joka varaksi ’varoiksi’ oli lausunu hänele [Pikkupojalle] nämät sanat. Anni piti huolen kaikesta KT 44; Emmäkö met ole panheet heiđät sinne sillä varala ette ’sen varalta että, sitä varten että’ het tuotais jotaki syömistä? KT 100; Varan vuoksi ’kaiken varalta, varovaisuuden vuoksi’ senthään piti kat-tostaat ’vilkaista’ KT 70; Mutta varan vuoksi vain! KT 135; «Oliko se ihminen syntyny tähän maailmhaan sillä varala, ette hän pitäis hajottaat entisten sukupolviin rakennustyöt? - - - Eikö se ihminen ollu luotu sillä varala, ette hän jatkkais Luojan työtä?» AR 73
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Varanki</emphasis>  no. Varanger; Varankhiin AR 210; Pyssyjovesta, Kentästä, Brännästä ja Keisistä tuli Varankhiin viiđettäkymmentä miestä, ja viis kuus nuorta tytärihmistä AR 229; Varan-gistaki tuli ihmistä Aittiruthoon - - - toistakymmentä kovvaa, norjalaista sotamiestä AR 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varas</emphasis>  tyve; varkhaitten laila ’(varkaiden lailla) niin kuin varkaat’ KT 219; «Onhan se häp-peetä ’(häpeää) häpeällistä’ ottaat toisen ommaa ... Saađa varkhaan nimen ’varkaan nimi’» KT 241; alastullijat - - - Heile oli paras liikkuut pimmeessä. Varkhaisin ’varkain, salaa’ omassa kotikylässä KT 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varastaat</emphasis>  varastaa, å stjele; «Ei sinun piđä varastaat! ’Älä varasta!’»; Tyskälaiselta sai varastaat, vaikka tyskälaiselta ei kukhaan oikheen varastannukhaan. Tyskälaiselta ihmiset otethiin KT 116
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varastelema</emphasis>  varastelemme; «Mutta onko se tämäki homma oikheen. Methän ’me|hän’ varastelema» KT 240
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varata</emphasis>  varoittaa, å advare; sie varraat; Näin varais ’varoitti’ Aaro KT 214
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varemin</emphasis>  varhaisemmin, aikaisemmin, tidligere; varemin aamula KT 118: Iltapimmee tuli varemin ette varemin ’aina vain aikaisemmin’ KT 273; jo varemin syksylä AR 231
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vari|pata  </emphasis>lämminvesi|pata; AR 299
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varista</emphasis>  tippua, pudota
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varjela</emphasis>  varjella, suojella, å beskytte, verne; Kuosuvaarantakalaisten henki oli niin halpa, ettei kukhaan ’kenenkään’ tarvinu varjela sitä KT 207
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varkhaisin</emphasis>  varkain, i smug, stjålend
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varoittaat</emphasis>  varoa, olla varuillaan; Etumaisena käveli Äl-Jouni kovasti varoittain sitä, ettei hänen jalan alla risu risattais ’risahtaisi’ KT 66; Miehilä oli kuitenki pakko varoittaat sitä, ettei sielä tyskälainen olis ollu piileskelemässä KT 181
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varpu</emphasis>  ris, kvist; varpuja ovat mm. kanerva, puolukka, mustikka, kaarnikka eli variksen-marja, juolukka ja vaivaiskoivu; Koko ruđon pohjaki oli jonkunlaista varvun peittämää pounumaata. Eniten siinä näkyi kuitenki marja|varppuu ’variksenmarjan varpua’, puolan-varppuu ja mustikan|varppuu KT 96
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varraili </emphasis> varoitteli; (varailla ’varoitella’) «Ole sie vain nyt varovainen sen kiikarin kans - - - » varraili Iisakki ystävää AR 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varsin</emphasis>  heti, med det samme; Kaikin ’Kaikki’ heistä ei kuitenkhaan olheet saanheet unta varsin KT 164
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varsin ko</emphasis>  heti kun, med det samme; peuran|pyyttäjä katois ulos varsin ko hän oli tyyhe-nästäny ’(nopeasti) tyhjentänyt’ kaffikupin KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varsi</emphasis>  skaft, stilk; saaphaitten varssiin ’saappaiden varsiin’ KT 101; vartten ’varsien’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>varthaassa</emphasis>  vartaassa (varras ’spid, grillspyd’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasiten</emphasis>  (saam. vásedin) varta vasten, varsinaisesti, egentlig forstand, for at; Oli niin ko vasiten pyhäpäivä heilä olis ollu KT 187
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vaski </emphasis> kupari, kopper; AR 102
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vassa</emphasis>  saam. Vasis, no. Reinøya, saari Porsanginvuonolla; Vassala KT 19; AR 427-428
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasta</emphasis>  (saam. fasttain) taas, taasen, igjen; Virta ... jättää sen [oksan] vasta johonkin joven kiviselle törmäle KT 7; Sitte hänen ajatukset siirrythiinki vasta päivän toimiin KT 43; Miehet ... muistelthiin ’kertoivat’ toisile vähän päivän matkasta ylös Pyssyjoven ranttaa ja vasta ’taas’ takaisin vähän ylemppää vaaran kylkkee KT 263; ei sinne [Pyssyjoen kylään] mannaa kyllä ollu satanu. Vasta tunturilla ’tunturilla taas’ tuli vesisađetta ja slattaa taivhaan täyđeltä KT 276
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastaamaton</emphasis>  vastausta vaille jäävä, umulig å svare på; Vastaamaton kysymys oli se, ette KT 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasta|hankkaa</emphasis>  vasta|hankaa; met purjettimma kovvaa vastahankkaa Porsangin vuonoo halki ’me purjehdimme kovassa vastahankaisessa (tuulessa) Porsangin vuonon halki’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastalet</emphasis>  vastale, rinne, (vasta)mäki, motbakke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasta|luokka</emphasis>  (saam. luohkká  ’mäki, rinne, ahde’) ylä|mäki, mot|bakke
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasta|maa</emphasis>  vastale, rinne, motbakke; Ko miehet vastamaan, eli oikheemin loivan vasta-rintheen, olthiin kiikkunheet ylös ’kun miehet olivat nousseet vastamaan tai oikeammin sanottuna loivan rinteen’ KT 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vasta|rintheet</emphasis>  ylä|mäet, mot|bakkene; AR 25
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastata</emphasis>  å svare på; Siihen vastakhoon ’vastatkoon’ se, jolla on paljon järkkee KT 104; vastais ’(hän, se) vastasi’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastoin|käiminen</emphasis>  vastoin|käyminen, motgang
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastoin|käynti</emphasis>  motgang; met jouđuma nyt kyllä vielä ođottelehan vähän ja kestähänki vastoinkäynttii ’ja kestämään vastoinkäymistä|kin’ KT 100
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastoin|mielinen</emphasis>  vasten|mielinen, inhottava, motbydelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vastoin|mielisyys</emphasis>  vasten|mielisyys, avsky, motvilje
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vater|lanttii</emphasis>  isän|maata (sa. Vater|land ’isän|maa’, Heimat|land ’koti|maa’); Netki ’ne|kin (saksalaiset)’ olthiin kulkemassa. Jutelemassa etelhään. Kohđi isänmaata, Vaterlanttii eli Heimatlanttii AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vatta</emphasis>  vatsa, mage; vattakhaan ’vatsa|kaan’; vattalansa ’vatsallaan’; vatta koristen ’vatsa kurnien’; Sitte het menthiin levole vatta tyyhänä. Tyhä suolet jääthiin korisehan ’Sitten he menivät nukkumaan tyhjin vatsoin. Suolet vain jäivät kurnimaan’ KT 85; «Vähän vattaa väänttää»  ’on vähän vatsanväänteitä, jeg har magesmerter, magen vrenger seg’ KT 253
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vatta|kippuukhaan</emphasis>  vatsa|kipua|kaan; Eikä het pölänheet vattakiphuukhaan KT 91
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vatta|laukku</emphasis>  vatsa|laukku, magesekk; Miesten vattalaukku oli tyyhä. Mutta niin oli sölkä-laukkuki KT 60; Nurin käännetty elläimen vattalaukkuhan oli kaikkina aikoina ollu hyvä hilla-, piimä- ja vielä ’jopa’ veri|astiiki ’veri|astia|kin’ KT 145
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vattalens</emphasis>  vatsallaan; «Nämät viimi sata meetterii ryömin mie yksi vallatens ’vatsallani’ ette pääsisin kenenkhään kuulematta eli ’tai’ havaittematta ’havaitsematta’ niin likele, ette alkaisin kuulehan ihmisten puhetta,» sanoi Äl-Jouni toisile KT 354
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vatta|nahka</emphasis>  mahalaukku [makkaran kuoreksi]; [Anni] otti vielä lisäksi vattanahkaa, ette hän sais tarpheeksi makkaroita tuolle nälkäiselle ihmisjoukole KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vattan|päälinen</emphasis>  (poron) vatsarasva, kuu (se on selkeästi erottuva kerros heti nahan alla); vattanpäälinen ja selkärangan sisäpuolella oleva rasva ei ole niin arvostettua kuin munuais-rasva; Vertä, makkara|suolta ja kuuta, hyvvää munhais|kuuta ’munuaisrasvaa’ ja vattan-päälistä. Keittäkkää lihhaa ja makkaraa KT 148; hän oli sotkemassa ’sekoittamassa’ veri-kakko|taikinaa. Taikinhaan hän lisäis vielä suolaa ja kuuta, vattanpäälistä, muuta hänelä ei ollu. Munhaiskuu oli lopussa KT 173
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vattan|täyttävä</emphasis>  vatsantäyttävä, kylläiseksi tekevä; [meri] oli antanu heile monta, hyvvää, vattantäyttävää keskipäivä|ateriiki ’päivällistä|kin’ KT 43-44
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veđen|alus|venet</emphasis>  u|båt, sukellus|vene; Veđenalus|venheistä saakka ’sukellusveneistä asti, jopa sukellusveneitäkin’ sielä [Porsangin vuonolla] näkyi KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veđenalusvenet|suoja</emphasis>  KT 335
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veđen|pittämä</emphasis>  veden|pitävä, vanntett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veisasti</emphasis>  (hän) otti ja veisasi [virren]
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veisata</emphasis>  laulaa virsiä, å synge salmer; ei kukhaan heistä olis uskonu ... ette se Äl-Jouni kyllä saattaa vielä veisataki ’osaa jopa veisata|kin, laulaa virsiäkin’ KT 157; hän veisais ’veisasi’; veisathiin ’(he) veisasivat’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veissaaja</emphasis>  (virsien) laulaja, veisaaja; veissajitten ’veisaajien’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veissaili</emphasis>  (hän) veisaili; Kaikki värsyt ’säkeistöt’ kuosuvaarantakalaiset veisailthiin ulko-muistoo ’ulko|muistista’ KT 362
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veissuu</emphasis>  veisuuta, veisaamista
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veisun|ääni</emphasis>  laulu|ääni (joka sopii virsien veisaamiseen)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veitti</emphasis>  veitsi, kniv; veitten ’veitsen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vekotellen</emphasis>  viipotellen; Joku riekkoki hyppäis vekotellen lentähän huomatessa, ette ’joku riekko|kin hypähti viipotellen lentämään huomatessaan, että’ KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veljen|rakhaus</emphasis>  (ranska ’fraternité’) veljes|rakkaus, lähimmäisenrakkaus, broderkjærlighet, neste kjærlighet; Mutta nyt eli Kain. Aabel oli kuollu ja hänen kans oli kuollu veljenrak-haus KT 287
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>velli </emphasis> keitto, suppe; velli|pata - - - liha|velli ’liha|keitto’ AR 58;  —&gt; hernet|velli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>venet</emphasis>  vene, laiva, båt; venheen ’veneen’; siikatheet olthiin juuri - - - painamassa meiđät rantakallioihin venheinens ja kaikkinens ’(veneineen ja kaikkineen) veneineen päivineen KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>venet|hamina</emphasis>  vene|satama, vene|valkama, båthavn; [Willen talolta Rudosta] miehet ment-hiin pyssyjokilaisten entis|aikaisheen venethaminaan KT 177
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>venet|matka</emphasis>  vene|matka, båttur; Venetmatka etelhään sotalaivala KT 114
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>venhäätti</emphasis>  venytti (vähän, nopeasti); Kaffinkeittäjä [Juhan-Mikko] hökätti vielä pari kerttaa ja samassa hän venhäätti pitkänlaista kaulaa vielä etheenpäin KT 112
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veres</emphasis>  tuore, raikas, fersk; samala tulvi kothaan ’kotaan’ hyvältä tunttuvaa, verestä, kaa-lonlaista ’raikasta, kylmähköä’ aamu|ilmaa KT 77; Kuka täälä ... tekaisis meile vereksen tum-pun ’tuoreen (hapan)leivän’ KT 84; muori oli vielä kuossutellu päälispiimää ja verestä lehmänvoileippää vesimärile ’likomärille’ poijile KT 192; «Hyvältä tämä kuuma liemi maistuu. Ja makkee se on veres lihaki» KT 241
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veri </emphasis> blod; vertä ’verta’; kohđi poltettuu markkinaa ja mertä, joka oli tarttunu heile verhiin ’mennyt heille veriin’ jo lapsuuđen onnellisina aikoina KT 414
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veri|kakko</emphasis>  kumppus, palttu, blodkake
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>verikakko|taikina</emphasis>  (taikina ’røre’)  —&gt; vattanpäälinen
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veri|pää</emphasis>  poro, jolla on kasvava sarvi, verisarvi (saam. varra|
  </para>

  <para>
oarvi); «Na, voi pahus! Ei nävy sitte ei veripäätäkhään ’veri|päätä|kään’ [jos porolla on syksyllä verisarvet, se on vähän raukka parka, heikoilla kosiopuuhissa, ja joutuu helpolla laumasta syrjityksi] KT 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veri|ruoka</emphasis>  palttu, blodpudding; AR 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veriruoka|poksi</emphasis>  (no. boks ’purkki, säilykepurkki’); AR 15
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>verkko</emphasis>  net, garn  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>verta</emphasis>  verran, näin, slik; ko tämän verta hiljaisella syyskesäla ’kun (tämän verran) näin myöhäisellä syyskesällä’ KT 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vertä</emphasis>  verta (veri ’blod’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesakhoon</emphasis>  vesaikkoon KT 225
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesa|mettiköinen</emphasis>  pieni vesakkoinen metsä; siinä vesa|mettiköisessä viserteli linnun-poikasta KT 188
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi </emphasis> vann; gen. veđen ’veden’; Mies ... kaaloi ’kahlasi’ käđen alle saakka ’kainaloita myöten’ kaalhoon vethään ’kylmään veteen’ AR 125
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|kaari</emphasis>  sateen|kaari, regn|bue; Kauheet tulipalot ... ympäri Porsangin vuonon ... Vesi-kaaren färisenä kiilteli vuononki kalvo, josta lummoovaa näkköö uleltui pilvhiin saakka KT 251
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|kurppa</emphasis>  (saam. gurpi ’pienehkö kantamus, mytty, nyytti’) vesi|leili; Saa nyt sitten sie-ki ’sinä|kin’ sen vesikurpan [itsesi; ihmisessä on vettä 70 %] poikki joven! KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|lantto</emphasis>  lammikko, kulppa; Satheela saattoi ihminen väärin astuissa kumppustaat silmä-lensä vesilanthoon eli rapajänkän silmhäänki KT 30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|leipä</emphasis>  veteen leivottu ohut leipä; Vähäisistä jäänheistä jauhovaroista Anni leipoi vielä pienenlaisen vesileivän jokhaiselle. Muuta niestaa miehet ei saanheet myötä ... «Jauhoista ja veđestä tehty leipä, jossa on vielä ’jopa’ pari suolansilmääki, pittää kelvata» sanoi leip-poja ’leipoja’ KT 385; kiven päällä paistetun vesileivän KT 385
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|leipä|palanen</emphasis>  KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|löyly</emphasis>  vesi|höyry, vanndamp; Märän tunturimaan ja syksyisten varppuin hajjuu ’var-pujen hajua’ levis heiđän ympäri. Syysauringon vähäisestä lämmöstä se nousi vesilöylyn kans heiđän nenhään ’nenäänsä’ KT 209
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|märkä</emphasis>  liko|märkä, läpi|märkä, gjennomvåt; Kuosuruthoon het saavuthiin satheisena aamupäivänä vesimärkinä, «niin ko hiiret» KT 245
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|tampussa</emphasis>  (no. stamp ’saavi, korvo; suuri kylpysaavi’); het olthiin saunostanheet ’kyl-peneet’ vesitampussa ’vesi|tynnyrissä’ AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesi|tuiskussa</emphasis>  veden pärskyessä; Pausniemen ylipuolta miehet kaalastethiin niin ko nuoret orihevoset vesituiskussa joven KT 272
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta</emphasis>  (no. vest) länsi; Vestalta ’lännessä’ saattaa nähđä Porsangin vuonon KT 8; ruvan-hakkijat kävelthiin ... pientä Kuosujokireikkää melkkeinpä vestas päin ’ruuan|hakijat käve-livät pientä Kuosujoen kurua lähes länteen, mot vest’ KT 41
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vestainen</emphasis>  lännenpuolinen, läntinen; vestaista taivhaanranttaa päin KT 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta|pohjainen</emphasis>  (no. nord|vest) luode; Pyssyjoki ... kääntyi Tšuđijoven kohđalta vesta-pohjaisheen KT 7
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta|puoli</emphasis>  länsi|puoli
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta|seinä</emphasis>  lännenpuolinen seinä; Vain pitkä vestaseinä oli sinä iltapäivänä ennen pim-meetä sannu ’saanut’ iilan kathoon saakka KT 83
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta|taivas</emphasis>  (no. vest ’länsi’) taivas lännessä, läntinen taivas (taivas ’himmel’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vesta|tunturi</emphasis>  tunturin läntinen osa
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vesta|valttoin</emphasis>  (valttoin ’valtojen’); Vesta|vallat ’Länsi|liittoutuneet (valtiot)’ KT 81; KT 303
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vetelheet </emphasis> vedelleet (vetää ’å dra, tekke’); ihmiset olthiin kaatelheet ’kaadelleet’ ja vetel-heet puita mettästä KT 342
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vetelys</emphasis>  døgenikt; Nälkäinen ja vähän nukkunu ihminen on semmoinen vetelys KT 88
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vetelä</emphasis>  vedellä, å dra opp (flere gang); vetelä kallaa yli riipan ’vedellä kaloja laidan yli (veneeseen)’ KT 23
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>veto|härkä</emphasis>  (saam, geasehan|heargi) veto|poro, trekk|rein; Poromies hiihteli eđelä kaksi vetohärkkää myötä. Toinen härkä veti ahkiita. Toinen kulki ahkiin pörässä KT 388
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vettevä</emphasis>  vetävä, vivahtava; Likemppää maata niilä [kivillä] oli keltaisen|vihriselle vettevä ’kellanvihreään vivahtava’ jäkälä|parta KT 51
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vettäät</emphasis>  vetää, å dra; vettäin ’vetäen’; vettäissä ’vetäessään’; Järvi ei näyttäny ennää vettä-vän ’vetävän’ häntä [Iisakkia] puolheensa ’puoleensa’ KT 306
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viđile</emphasis>  viti|lumeen AR 170
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieđä</emphasis>  viedä, å føre, lede, bringe; vienny ’(oli) vienyt’; vieđä ihmiset etelhään KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieikkin aika</emphasis>  (tammukan) paras syöntiaika; AR 358; AR 393
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viekkaasti</emphasis>  nopeasti, raskt; AR 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksa</emphasis>, kruununtien pohjoispuolella oleva noin 10 km pitkä kaksihuippuinen vaara, Aili-kaisenuoman ja Vieksavuoman välissä; Pohjaisesta, oliko se Vieksasta päin, kuului pitkä mitraljöösin sarja. - - - Äijinniemestä päin vastais vielä piđempi sarja KT 46; Yhtä mennoo ’Saman tien’ [Annin unessa] emäntä oli Vieksan takana tekemässä juustoo. Siihen tuli Anna ja Hansiki. Piika aikoi vielä kysäistä emänältä jotaki. Sitte hän heräis KT 255; AR 27; Hänen [Ellin] etupuolela aukeni Pohjais-Vieksan [saam. Davve Vieksa] sillee, loiva vasta|-rinnet AR 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksa|fielma</emphasis>  AR 44; AR 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksa|joki</emphasis>  (saam. Vieksa|johka); het päästhiin Aarnekurkkiin kautta Vieksajoven rant-haan ja kaalastethiin joven tietystä, vanhaasta kaalama|paikasta AR 37
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksan|nokka</emphasis>  AR 118
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksan Pohjais|pokki</emphasis>  (kartassa lähin paikka Stuorra bogeláddot; saam. bohki ’kapeikko, kapea laakso, smalt sted, smal passasje mellom vann, elv, fjell’)  Davvevieksan (Pohjois-Vieksan) ja Vieksan välinen suo|alue; Elli-emäntä nousi kiini Vieksan Pohjaispokin kohđa-le, hyväle hillapaikale AR 70; Lamula, kaunhiisti vestale kaarevalla Pokin puoli|ymmyräi-selä hillajänkälä AR 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksan|rinne</emphasis>  AR 16; AR 19
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vieksan|uoma</emphasis>  AR 44; AR 57
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vielä</emphasis>  jopa, vieläpä; edes, enää; Vähän heilä oli vielä muitaki vaatheita KT 10; «Tämän kovan taihvaan alla tullee ihmisenki olla kova. Vielä kivveeki ’jopa kiveäkin’ kovempi!» KT 55; Olisko net ihmiset sielä vielä ’edes’ hengissäkhään? Vain mitä ’Vai mitä’? KT 76; Jos niilä [perääntyvillä saksalaisilla] vielä ’enää’ on olemassakhaan mammaa KT 105; Likenevä myrskysään|seinä oli vielä ’enää’ vain lyhykäisen matkan päässä KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieras</emphasis>  gjest; fremmed, utlending; Vierhaile laitethiin ruokkaa - - - Tääläki vierhaan piti olla niin ko hän olis ollu kotona. Vierhaat syöthiinki heiđän kans iltaruvan KT 284
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieremppää</emphasis>  vierempänä, kauempana (jostakin), lengre bort
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vierimän|kuru</emphasis>  •; Soffi jäi ajattelehan ommaa sisarta, monta vuotta nuoremppaa ko hän itte - - - Hän oli [unessa] sisaren kans Jormin|rannala - - - het kaalethiin Jormii - - - sielä Alamaala oli niin soma oleskella - - - Anni-mamma ... lähti taluttelehan heitä Vierimän-kurruu kohđi AR 41-42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vierilä</emphasis>  vierillä, tienvierustoilla; Tien päälä ja vierilä|ki oli kuhissu tyskälaista KT 183
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieri|puolheen</emphasis>  syrjemmäksi, lengre bort KT 163
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vieritysten</emphasis>  vieretysten, vierekkäin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vierhaan|varainen</emphasis>  vieraan|varainen, gjestfri
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vierheen</emphasis>  viereen, ääreen; (hän) siirtyi arinan vierheen KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viero|kielet</emphasis>  vieraat kielet, fremmede språk; Suomalaissukuinen kieli [kveeni] olis pitäny hävitä maasta, niin ko kaikki muutki vierokielet [norjalaistumispolitikki] KT 200
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viheliäisen</emphasis>  pahuksen; kuka viheliäisen viisas olis saattanu arvata KT 198
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vihiny</emphasis>  vihkinyt; pappi ... oli vihiny heiđät KT 76
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viholinen </emphasis> vihollinen, fiende; Viholisen pakottamalla se piian olis tehty ’Jos vihollinen siihen pakottaisi, niin olisi ehkä tehty’ KT 12; Viholinen ... ei kuulunu ihmisten lukhuun eikä joukhoon .... Viholinen oli pannu ittensä ihmisten rajan ulkopuolele KT 52; Senki ’sen|kin, pahuksen’ viholinen! Ryöväri! Maantienritari! KT 53; hänen [Aren] mielestä viholinen oli semmoinen sana, jota hänen ei sopis ottaat suuhun AR 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viholisen</emphasis>  pahuksen, sielunvihollisen; Kaikki pantu maan tasale. Silitetty! «Ausradierattu,» niin ko tuoi viholisen viholinen itte oli sanonu KT 52; Senki viholisen tyskäläinen KT 208; Se pahan hengen tyskäläinen KT 208; Viholisen viholinenki oli jo kova sana näitten ihmis-ten suussa. Se kuvvais ’kuvasi’ kuitenki jotenki heiđän tuntheita nuoile vierolaisile ’noita ulkomaalaisia kohtaan’, jokka olthiin tulheet Norjhaan maan herroiksi KT 251; Se pahan hengen viholinen on pannu kaikki matalaksi. Maan tasale. Ausradieranu,» sanoi Iisakki vihaisesti itkun|sekaisella äänelä KT 325; Vähän aijan päästä hän [saarnamies Aslakka] vielä lisäis: «Eikä se nyt piian ’ehkä’ pitäis, poika, tyskälaistakhaan sannoot viholisen tyskälaiseksi. - - - Olihan se sillä tyskälaisela ollu Lutherus, jonka postillaa mie itteki olen lujeskellu» AR 65; Mutta vieläki oli monta viholista, jokka jouttuu voittaat, ennen ko ihmi-nen on pärjäny yli tämän kauheen aijan: tyskälainen, täi ja nälkä,» sanoi Elli AR 193
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vihrinen</emphasis>  vihreä, grønn; Mettä loistaa vihriseltä ’metsä loistaa vihreänä’ KT 9; Viholisel-lahan oli vihrinen uniformi KT 40; tuota vihrispukuista mies- ja ryöväri|joukkoo KT 228
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vihriselle vettävä</emphasis>  vihertävä, lähinnä vihreä (vettävä ’vetävä’); vihriselle vettävä, kulunu vaatet KT 64
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viiđen</emphasis>  viidestään, viisi kerrallaan, viiden joukkona KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viiđenkolmatta</emphasis>  kaksikymmentäviisi|vuotias
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viihđiksi</emphasis>  vyyhdiksi (vyyhti ’hespel’); AR 266
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viikoittain</emphasis>  viikko kaupalla, i flere uker; AR 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viiltähän</emphasis>  viiltämään (viiltää ’å skjære, snitte’); löytyi kyllä vielä jauhopussiki, jota tyskä-lainen ei ollu kerinny viiltähän halki baijunätilä ’saksalainen ei ollut ehtinyt viiltää kivää-rinpistimellä halki’ KT 71
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viimen</emphasis>  lopulta, lopuksi, til slutt; viime kerralla, edellisen kerran, forrige gang; Viimen het olthiin ruokkailheet Tuorisjoven takana KT 60
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viimen viimeksi</emphasis>  vihdoin ja viimein, lopulta, endelig, (helt) til slutt; Viimen viimeksi levo-ton uni armatti emänttää KT 348
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viinthoon</emphasis>  kallelleen, vinoon; Skeltterit het sijoitethiin vähän viinthoon sisälepäin ’skelt-terit (seinälaudat, seinäruoteet) he sijoittivat hieman sisäänpäin kallelleen’ KT 27; Stuka oli ... lentäny ... viinthoon ylös pilvhiin ’viistosti ylös pilviin’ KT 47
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viippyyt</emphasis>  viipyä, å drøye, oppholde seg, være; ko het näin kauvoin viippyvät KT 84; Tun-turilla sai sitten viivytellä ja viippyyt, istuskella ja puhela tuota tätä KT 219
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viiri </emphasis> vimpel; Kiikarilla miehet nähthiin selvästi, millä laila kirkon torni viirin kans ’viirei-neen’ kaatui kohđi pohjaista KT 332; Rippikouluaikana Anni oli kattoskellu kirkon tornin viirii. Siinähän oli näkyny vielä se vuosilukuki, ko ihmiset olthiin saanheet kirkon Pyssy-jokheen. Oliko se 1908 vain ’vai’ 1909 se vuosiluku? KT 339
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viisi</emphasis>  fem; viis soppivinta; (ei) enämen ko eniten viisi henkkee ’henkeä’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viis|soutoinen</emphasis>  (no. fem|børing, nordlandsbåt med fem ell. seks rorsrom) vene, jossa on viisi (tai kuusi) airoparia; «Muistatko, Kranni-Petteri, muistatko silloin ko purjettimma ym-päri Sværholtin, ko tuuli tuli kohđi viissoutoisen etukeulaa?» kysyi hän [Aaroni] KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viittii</emphasis>  (viitsii) kehtaa, sillä on otsaa, tekee häpeämättömästi jotain; «Ko se [saksalainen] viittii lyöđä toista ihmistä pyssynpyrstölä,» sanoi Anni KT 300
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viivytellä</emphasis>  å drøye, dra ut, å la vente på seg; Viivytelhänkö net ’viivyttelivätkö ne’ sielä KT 84; viivyttelehän ’viivyttelemään’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vijaton</emphasis>  viaton, uskyldig; vijattommii ’viattomia’; Aamhuun asti hän [Anni] nukkui lapsen vijatonta unta KT 158
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vikatet|mies  </emphasis>viikatemies, kuolema; AR 418
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vikatheiksi</emphasis>  viikatteiksi (viikate ’ljå’); Ko ihminen takois pyssyt vikatheiksi ’kun ihminen takoisi pyssyt viikatteiksi’ KT 102; siipi|vikatheen  (luhtaheinän kokoamiseen käytettävä) ’siipiviikate’; AR 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vililä</emphasis>  villillä; [lähestyvästä ukkosrintamasta] musta muuri - - - niin ko kohđipystö ’kohti-suora, äkkijyrkkä’ seinä - - - kovvaa lähtöö ’vauhtia’ se likeni heitä ja muitaki, jokka satut-hiin olemaan sen vililä tiellä KT 194
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vilja</emphasis>  riista, luonnon|antimet; lähteet kattoskelehan, olisko sielä [tunturin piilopaikoissa] peuroi, porroi eli muuta riista, «Jumalan viljaa» KT 35; Riistaa ei kuitenkhaan näkyny sen enämppää ko muutakhaan Jumalan viljaa KT 123; AR 349
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viljasti </emphasis> viljalti, runsaasti, rikelig; Kuosuruto oli iso. Siinä oli viljasti puita. Mutta muuta viljaa heilä ei sattunu olla KT 375
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viljat</emphasis>  vitjat, ketjut; hän piđätteli ’piti kiinni’ sitä [taskukelloa] viljoin ’ketjujen’ renkhaasta KT 167
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>villa|vanthuut</emphasis>  villa|lapaset, ull|votter; AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vind|jakki</emphasis>  (no. vind|jakke) tuuli|takki, tuulta pitävästä kankaasta tehty pusero tai takki; Arkina hänelä [Aarolla] oli vaatimaton vaal°°°ee tuulitakki, jota hän itte sanoi norjan kieltä matkiin ’matkien, jäljitellen’ vindjakiksi KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vinkkelissä</emphasis>  suorassa kulmassa (90°); vinkkelhiin ’vinkkeliin, suorakulmaiseksi, suoraan kulmaan’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vinkkuut</emphasis>  vinkua, viuhua, puhaltaa, å hyle, plystre; Kuosuruto on laaja mettäuoma, jossa kassuu ’kasvaa’ vinkkuviin etelätuultten ja kovviin pohjaismyrskyin vääntämää koivuu KT 16
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vintastanheet</emphasis>  vintanneet, nostaneet vinttikaivosta vettä;  AR 343
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virhaatti </emphasis> (otti ja) virutti, huuhtaisi, pesaisi; Juhan-Mikko virhaatti vielä silmätki ojan vir-kistyttävällä veđelä KT 122
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viritethiin</emphasis>  he virittivät, panivat taas palamaan; miehet ... viritethiin taas valkkeen arinhaan KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virittelehän</emphasis>  virittelemään, viritellä (tulta); (hän) alkoi virittelehän valkkeeta KT 99
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virkule</emphasis>  virkulle (virkku ’virkeä, nopea ja tarkkaavainen, kvikk’); AR 278
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virren|veissuu</emphasis>  virren|veisuuta (virsi ’salm’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virret</emphasis>  salmene; [Äl-Jouni] veisais heile <emphasis>Muista Herra kerran vielä</emphasis> [tätä ei löydy suoma-laisesta vuoden 1943 virsikirjasta, mikähän lienee?] päästä päähän KT 157;
  </para>

  <para>
—&gt; hengelinen virsiperintö
  </para>

  <para>
—&gt; Anna-Kreeta-ämmi
  </para>

  <para>
—&gt; laulut: virret
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virsi|kirja</emphasis>  salme|bok; hänen [Aaroni-äijin] ikivanha virsikirja, jonka peret uskolisesti oli pitäny kunniassa vuosisattoin vieriissä ’vuosisatojen vieriessä’, oli unhettunnu lähteissä ’lähtiessä, lähdettäessä’ köökin|pöyđäle KT 362
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virtais</emphasis>  (se) virtasi
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virttava</emphasis>  virtaava, valuva, kulkeva; jokinen, eli pieni virttava oja ’puro’ KT 42; tuota viholisen loppumatonta  etelhään virttavaa ihmis|tulvaa KT 64; het ... juothiin virttavaa ojavettä KT 140
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viruttaat</emphasis>  huuhtoa, å skylle, rense i vann; jovessa virutetut putaatit KT 191
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viruttella</emphasis>  huuhdella; Silloin joutuis joven ranthaan viruttelehan hijen pois kasvoista ’silloin joutuisi (menemään) joen rantaan huuhtelemaan hien pois kasvoilta’ KT 82; [Anni] virutteli ’huuhteli’ keittolihhaa pathaan KT 90
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>virvoittunheinaki</emphasis>  virkistyneinä|kin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vishiin</emphasis>  kai, varmaan|kin KT 113
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viskais</emphasis>  (hän) viskasi, heitti
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viskhaattat</emphasis>  kuiskutella, kuiskailla hiljaa; juuri ’aivan’ viskhaattavalla äänelä KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>viskutella</emphasis>  (no. å hviske) kuiskailla; viskutteli hän KT 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vissin</emphasis>  (no. visst) kai, varmaankin; «Nyt mie kyllä vissin olen varaastannu. Ottanu toisen ommaa» KT 86
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vistailehan</emphasis>  ehkä: etsimään, hamuilemaan, syömään (lehmät ovat persoja lehmän|tateille ja muille sienille); kesäisinä sunnuntaipäivinä - - - Navetassa sai käyđä ja lypsää lehmät, en-nen ko net laski ulos laitumelle eli ’tai’ sientä vistailehan KT 180
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vistaissa</emphasis>  vitjoissa, ketjuissa, kytkyissä; Monela oli kiikari hihna|kannikheessa niskan ym-päri. Se heiluskeli siinä eđestakaisin niin ko kello lehmän kaulassa, lehmän vistaissa KT •
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>visusti</emphasis>  tarkkaan; Keitetyt kalat talonväki söi niin visusti, ettei jäänheet ko kuivat ruođot KT 345
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vittat </emphasis> (saam. bessodat ’vitsas, mäystin’) (vitsaat) mäystimet, vidjebånd; Porontaljasta palmikoitut vittat mies oli laittanu niihin [suksiin] vanhoitten sitteitten sijale ’vanhojen siteiden sijaan’ KT 404; Nutukan kiverä nokka sopi aivan hyvin sivakan vithaan ’(vitsak-seen) mäystimeen’, mutta ei norjan sitheisiin [metallisiin rotan|loukku|tyyppisiin suksen-siteisiin, norske rottefelle|skibinding] KT 404; pisti nutukan nokat sivakoitten vithoin ’mäystimiin’ KT 404
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vittii</emphasis>  viti|lunta (saam vahca), uutta kevyttä lunta, nysnø, løssnø; Yön aikana oli tomhaat-tannu ’tulla tupsahtanut’ kymmenen senttii verestä vittii ’uutta vitilunta’ KT 289  —&gt; viđin
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Vittikkö</emphasis>  Pyssyjoen keskustan paikkoja, kirkonseutu; Vittikön, Vittiköstä KT 272; Vitti-kössä KT 333; —&gt; Pyssyjoen pohjoispuoli; AR 162
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>voima|palanen</emphasis>  hitunen voimaa, voiman|ripe (voima ’kraft’); toiset, joila vielä oli säilyny pikku voima|palanenki, - - - ja vielä viimisillä voimanripheiläki ’voiman|rippeillä|kin’ het kuljetethiin sotaveljii myötä KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>voi säpsätti</emphasis>  voi hirmu! kauhistus! (lievähkö kirous); Na, voi säpsätti ko se [joen vesi] oli kylmää KT 50
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>voittaat</emphasis>  voittaa, vallata, å vinne, seire
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>voitto|rikas</emphasis>  (no. seier|rik) voittoisa; Tyskän voittorikas armeja marsi ’marssi’ taas! KT 22
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuođet</emphasis>  vuode, seng
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuojana </emphasis> (saam. vuojan) ajokas, ajo|härkä, kjøre|rein
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuoli</emphasis>  veisti (vuolla ’veistää, å spikke’); Anni vuoli terävän tikun puunoksasta KT 156; Koivusta vuoltu ’veistetty’ kainalosauva KT 62; Joven miehet kaalastethiin ... neljeltä puo-lelta vuoltu koivusauva käđessä KT 287
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuono</emphasis>  (saam. vuotna) fjord
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuonon|pörä</emphasis>  vuonon|perä, -pohjukka, fjord|botn
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuosi|mitala</emphasis>  vuosi|kaupalla, i årevis
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuosi</emphasis>  år; vuossii ’vuosia’ ennen tätä päivää KT 56; näitten viimi vuotten ’näiden viime vuosien’ aikana KT 381
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuota|kengät</emphasis>  (saam. sisti ’poron parkkinahka, garvet reinskinn, lær’) poron parkkinahasta tehdyt jalkineet, sistikät, sisnakengät, kommager; [Soffi ja hänen sisarensa, lapsina Soffin unessa] het kaalethiin Jormii, vuotakengät jalassa, ruojukset pauloila käärittynä lapsen jalk-hoin AR 42; Märkkää kenkäheinäähän se ei sopinu panna nutukhaan eikä vuota|kenkhäänk-hään AR 53; Hänen [Ellin] takin helma heiluili sistikkä|jalkkoin ympäri, joissa olthiin monifärilisilla pauloila käärityt vuotakengät AR 61
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vuottaat</emphasis>  vuotaa, å lekke; Itte Anni kattoi ’katsoi’ ette olisko makkarat aivan keittämälaila ja -valmhiina. Ei niistä pitäny vuottaat pöräti paljon vertä KT 153
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vähhintä </emphasis> ainakin, i det mindste; Sielä [Isonjoven laksossa] olis piian vielä huonompi olla ko Kuosuvaaran takana, missä meillä vähhintä on lämmin turvetkammi, koti KT 298
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vähhimitten</emphasis>  vähiten, kaikkein vähimmin, minst
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vähhyys</emphasis>  vähyys, pula, knapphet, mangel
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vähhään </emphasis> vähään; Vähhään het olthiin tyđynheet KT 11
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vähä|puhhuvampi</emphasis>  vähä|puheisempi (vähä|puheinen ’fåmælt, ordknapp’)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väki</emphasis>  ihmiset, folk; partit. väkkee ’väkeä’; väjen ’väen’
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väki</emphasis>  voima, tuki, kraft, støtte; Joku käveli kainalo|sauvan väjessä KT 109
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Väkkärä</emphasis>  (kartassa Veahkir, no. Vækker, kv. Väkkärä); Väkkärhään KT 317; Väkkärästä miehet ei tuonheet ko monta pokko|kala|palaista KT 317; väkkärälaiset; Väkkärän peret AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>välipäihin</emphasis>  välillä, innimellom; Välipäihin het leppäilthiin KT 166
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vällii</emphasis>  sillä vällii ’sillä välin’, mens; Sađet oli lissääntyny ’yltynyt’ sillä vällii ko KT 69
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vällii</emphasis>  (väliä) välistä; silloin [Narvikin sotaretkellä] oli luođi menny kahđen silmän vällii läpi miehen pään KT 87
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>välttäät</emphasis>  välttää, karttaa, kiertää jonkin matkan päästä, å forsøke å undgå, gå utenom noe; välttäin ’välttäen, kiertäen jonkin matkan päästä’; Turhat kiroussanat piti välttäät KT 27
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>värin|tevot</emphasis>  väärät teot; Vielä toistenki värintevoista hän tunsi syylisyyttä KT 205
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>värissehän </emphasis> (värisemään) vapisemaan; Pelosta Iisakki alkoi kovasti värisehän KT 128
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>värissevä</emphasis>  värisevä, vapiseva, skjelvende; Hikisenä ja värissevänä mies oli häđin tuskin selviny [Iisakki Narvikin frontilla] KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>värsy</emphasis>  (no. vers) säkeistö, (Raamatun) jae; Kaikki [virren] värsyt het veisathiin KT 15; Saarnan Aaroni aloitti Johanneksen evangeliumin kolmanen luvun kuuđenestatoista vär-systä ’jakeesta’ KT 363
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>värrein</emphasis>  (saam. Vearrai) kehnoin, pahin, keljuin, (mest) vrang, urimelig; Ruokakysymys se olis värrein kysymys meile AR 342; AR 411
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väry</emphasis> tuulen|väry; värryy|ki ’väryä|kin’; paivupensas, joka liikutteli oksii lämpimän etelä-tuulen väryssä KT 123
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>västi</emphasis>  (no. vest) liivi, liivit
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väylä </emphasis> dypt vann, åpen sjø, lenger ute fra landet; Moneksi minuutiksi tuuli oli vaistostannu ’tuuli oli laantunut äkillisesti muutamaksi minuutiksi’ sen verran, ette pörämies oli saannu aikkaa purjettiit venheen vähän väylemäksi ’ulommas rannasta’ KT 394
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vääjäkkö</emphasis>  (saam. veajet) kalanpoikanen, pikkukala, yngel, fiskeyngel; hän näki ojassa vää-jäköitä. - - - Tämä on lohenpenikkä KT 212; Hän [Soffi] oli sisaren kans Jorminrannala, jossa het kattoskelthiin pikku|tammukoita, vääjäköitä AR 41; kattoskelemassa väjäköitä AR 42
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vääjäkkö|verkko</emphasis>  pienisilmäinen verkko  —&gt; pyytöneuvot
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väänneskelheet</emphasis>  vääntyilleet KT 92
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väänttäät</emphasis>  vääntää; Kaikin voimin hänen [kompastuneen ja kaatuneen miehen] piti taas väänttäät ittensä ylös ’vääntäytyä pystyyn’ KT 338
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väärtteys</emphasis>  kestiystävyys|suhde; AR 71; ystävyys ja lähimäisyys ’lähimmäisyys, å være en medmenneske’ ja väärtteys AR 74
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väärtti</emphasis>  (saam. verdde) kestiystävä, väärti, gjestevenn, venn; Mies [poropaimen] oli heiđän [pyssyjokilaisten] hyvä väärtti - - - Het sanothiin «hyvästi» väärttile, jota het tulleissa olt-hiin puuristelheet. Sehän kuului hyvhiin taphoin ’tapoihin’ KT 138; (gen.) väärttin; Piera-väärtti asui emänän ja pojan kans Aittiruđossa KT 265; Het ei ... tuntenheet väärttiin merk-kii ’väärttien [omistamien porojen] korvamerkkiä’ KT 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>väärytellä</emphasis>  vaivata, kiusata, olla kipeä; Tauti ei kiussailu heitä, ei vielä yskäkhään ’ei edes yskä|kään’. Vatta saattoi väärytellä vähän, mutta kaikki se tuli ruvasta AR 105
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>vörräjä</emphasis>  (saam. verrát) veräjä, grind, gjerdeport; AR 232
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
YYY
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yđin</emphasis>  ydin, sisin, kjerne; Pettymys oli ottanu asunon ’käynyt asumaan’ heiđän sieluin ’sie-lujensa’ sisimphään yđimheen ’ytimeen’ KT 332
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yđin|kontti</emphasis>  ydin|luu, marge|bein; Yđinkontit het otethiin. Nylkkijät leikathiin jalat poikki jäsenistä ja laitethiin kontit keittovalmhiiksi KT 152
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhđeksen</emphasis>  yhdeksän, ni; Kello alkoi jo likenehän yhđeksee ’yhdeksää’ KT 151
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhđen|ikäiset</emphasis>  yhtä vanhoja, saman|ikäiset; [Marthiini ja Siigvalli] Pojat olthiin ehtinheet kassuuhan täysiksi miehiksi. Yhđenikäiset het olthiinki, 1922 syntynheitä KT 190
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhtenä</emphasis>  yhdessä, koko joukolla, kaikki
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhtheen|purttuin</emphasis>  yhteen purtujen (purra ’å bite’); Välilä pääsi vielä kirouksen sanaki miesten lujasti yhtheen|purttuin hamppaitten vällii ’välistä’ KT 106
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhtä mennoo</emphasis>  saman tien, med detsamme; Sitä [lihapalasta] iilaajat syöthiin säästellen, ettei se loppuis yhtä mennoo KT 97
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yhtä äkkii</emphasis>  yhtäkkiä, plutselig, med ett
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yksissä|kynsin</emphasis>  toinen toistensa kimpussa; AR 440
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylen|määräinen</emphasis>  ylen suuri, tavattoman suuri; tunturin mettättömhään ylenmääräiseen laajuutheen päin KT 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yli </emphasis> ohi, over; ko kaikki oli yli ja turvalista KT 136; Kova sää ’myrsky’ oli ollu sillä kerttaa yli ’ohi’ KT 192
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yli|kentät</emphasis>  ylä|niityt (jossakin ylempänä tunturilla olevat niityt &gt; &lt; rantaniityt);  tuonpuoli-laisten heinälađot - - - Niillähän on net ylikentät sielä. Kesälähän net nävythiin niittelevän KT 227
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yli|kerta</emphasis>  seinän ylimmät poikkipuut; yli|kerran; Sen [ylikerran] kođan rakenttajat kiinhää-tethiin seiphäitten ylipäitten sisäpuolele ’Sen [ylikerran] kodan rakentajat kiinnittivät sei-päitten yläpäiden sisäpuolelle’ KT 27-28; laskeet ylikerran ’laskea ylikerran, laittaa yli-kerran’ KT 28
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylin|kontit</emphasis>  ydin|kontit, poron luut, jotka keitetään ja joista syödään rasvaiset ytimet, mar-ge|bein KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yli|kylä</emphasis>  —&gt; Petäjävaara
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yli|kypsynheen</emphasis>  yli|kypsän
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Yli|marastoman poikki </emphasis>AR 221
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylppee </emphasis> ylpeä, stolt
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylppee|mielinen</emphasis>  ylpeä, stolt; Siitä het [ruuanhakijat] olthiin vielä vähän ylppeemielisetki KT 324
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylipuolele</emphasis>  ylä|puolelle, på øvre side (av); tien ylipuoli on maastossa ylempänä, tunturien puolella, alipuoli on alempana, meren puolella; päästä ylipuolele tietä ja siitä tunturin tur-vaan KT 98
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yltä alta hieđassa</emphasis> yltä päältä hiekassa KT 70
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yltä kyltä</emphasis>  yllin kyllin, runsaasti, enemmän kuin tarvitsisikaan, rikelig
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylömppää</emphasis>  ylempänä, korkeammalla
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylömäksi</emphasis>  ylemmäksi, korkeammalle
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylön</emphasis>  = anttaat ylön , luovuttaa, å gi opp; Mutta ylönpakolaiset ei senthään antanheet AR 254
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylön|katto|ko</emphasis>  (ylen|katso|ko) halveksiko; «Älkkää tet pojat ylönkattoko meitä,» nuhteli Juhan-Petteri. «Methän pääsimä tänneki ’(me|hän pääsimme) pääsimme|hän me tänne|kin’ KT 328
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ylös|vetäminen</emphasis>  (no. opp|dra ’kasvattaa’) kasvattaminen; Ja lapset? Net olthiin oleskelheet ämmin tykönä. Vanha muori ... ei aina tahtonu onnistuut lapsen ylösvetämisessä. Hän oli vanha KT 49; ylös|vettäissä ’ylös|vetäessään, kasvattaessaan’; Oppi [kuten kymmenen käs-kyä Klaarikassa] kuitenki kuului lapsen ylös|vetämisheen ’kasvatukseen’ KT 79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ymmyräinen</emphasis>  pyöreä; silmät ymmyräisenä päässä ’silmät pystyssä, silmät hämmästyksestä sepposelällään’ KT 13; Uskomattomilla, ymmyräisilä silmilä KT 89
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ymmyrä|kivinen</emphasis>  pyöreästä sorasta oleva, karkeasta harju|sorasta muodostunut; het olthiin laskemassa alas Vestakuosuvaaran loivaa ymmyrä|kivistä jäkälä|rinnettä ’he olivat laskeu-tumassa Kuosuvaaran loivaa, pyöreästä sorasta muodostunutta, jäkälää kasvavaa länsi-rinnettä’ KT 46
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ymmärttäät</emphasis>  ymmärtää, å forstå; (hän) ei ymmärtänny; Kaikila oli tyyhä, korisseva vatta ’kuriseva vatsa’. Sitä ihmiset ei voinheet ymmärttäät väärin KT 401
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ymmärtämätön</emphasis>  käsittämätön, mahdoton käsittää, ufattelig; Heile se oli ymmärtämätöntä KT 40; «Ja miksi minun [Iisakin] pittää kärssiit ’kärsiä, joutua kärsimään’ näin ymmärtä-mättömästi ’käsittämättömän paljon’ tässä elämässä» KT 405
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ympäri|peso</emphasis>  (no. rund|vask) suursiivous; [Anni] siivois ’siivosi’ kođin ympäri ’teki kodin suursiivouksen’ KT 239
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yrtti|kaffi</emphasis>  urte|kaffe; yrttikahvi, puolukanlehdistä tehty juoma KT 77
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ystäviitä</emphasis>  ystäviä
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yön|vajettaja</emphasis>  (yö ’natt’, vajelttaja ’vaeltaja, vandrer’); nuoit kuus yönvajelttajaa ’öistä kulkijaa’ päästhiinki ’pääsivätkin’ kenenkhään havaittematta ’(havaitsematta) huomaa-matta’ jatkahan ’jatkamaan’ matkaa kylhään KT 68
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yöpyhän </emphasis> yöpymään, (for) å overnatte; AR 206
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yö|sija</emphasis>  nukkuma|paikka, nattelosji; [Kuosuvaaran kammin] Oven vasemanpuolisheen nurkhaan miehet [vieraat] saathiin yösijan KT 284; hajima yö|sijjaa ’etsimme yöpymis-paikkaa’ KT 285
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>yöttyyt</emphasis>  olla yötä, yöpyä, nukkua, å overnatte; Ruvatta ’ilman ruokaa, syömättä’ ei saattanu yöttyyt KT 10; ulkoilman alla ’ulkosalla, taivasalla’ emmä hyvin saattanheet yöttyyt KT 285
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
ÄÄÄ
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äiji</emphasis>  isoisä, betefar; Antti-äiji, Aren isoisä KT 53; hänen [Iisakin] Iisakki-äijivainaja KT 129
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äiji|kaima</emphasis>  isoisä, joka on minun kaimani (jolla on sama etunimi kuin minulla)
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Äijin|niemi</emphasis> [ei löydy kartoista]; Pohjaisesta, oliko se Vieksasta päin, kuului pitkä mitral-jöösin sarja. - - - Äijinniemestä päin vastais vielä piđempi sarja KT 46; Äijinniemen kauppa AR 220
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äijä </emphasis> vanha ukko, gamling
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äijän|käppyrä</emphasis>  ukkeli, pikku-ukko, (liten) gamling; tuo iso äijänkäppyrä, niin het [alas-tullijat] käskethiin ’kutsuttiin, nimitettiin’ häntä [saksalaista upseeria] itteksens KT 59
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äimä</emphasis>  parsinneula, stoppenål; AR 254.
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Äl-Jouni</emphasis>  KT 30; 38; 40;  —&gt;  alastullijat; joukon johtaja KT 50; Äl-Jouni tykkäsi Dorian Redin kirjoittamista sosialistisista lauluista KT 64; KT 64-66; Äl-Jouni oli tyhä ja aina luja KT 67; [Äl-Jouni oli jättänyt käyttämättä kovia sanoja] ettei hän loukkais toista [uskovaista Iisakkia], sotakaverii, krannimiestä ja ystävää. Muutoin hän kyllä helpostikin saattoi sanaista ’tulla sanoneeksi, lausahtaa’ mitä vain KT 130; hänen suokeri|mies, Juhan-Mikko KT 131; Miehelä [Äl-Jounilla] oli vielä hyvä, kaunis veisun|ääniki. Hän, jonka kuosu-vaarantakalaiset olthiin luulheet Pyssyjoven jumalattomimaksi pakanaksi, hän veisais heile <emphasis>Muista Herra kerran vielä</emphasis> päästä päähän KT 157; Äl-Jouni valittiin Kuosuvaaran kartanon isännän toimeen KT 172; Hän se [Äl-Jouni] oliki piian ’ehkä’ pääsosialisti Kuosuvaaran takana KT 196; [saksalaisten eteneminen oli pysähtynyt] Siitä hän [Äl-Jouni] oli tehny pila-laulunki, josta syystä hänen kohta vieđhään tyskän fankileirhiin KT 302; Äl-Jouni keventää Iisakin kuormaa tunturivaelluksella KT 304-305; [tyskän vahti Kukkujänkän sokassa] Parasta oli jättäät ampumatta KT 350-351; AR 208
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ämmi</emphasis>  isoäiti, mummo, bestemor; vanha muori; kothiin ämmiin ja lasten tykö ’kotiin isoäitien ja lasten luo’ KT 23; Ja lapset? Net olthiin oleskelheet ämmin tykönä. Vanha muori ... ei aina tahtonu onnistuut lapsen ylösvetämisessä KT 49; Millä lailakhoon se vanha Priita-muori ja lasten ämmi nyt jaksais? KT 121
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ämmä</emphasis>  akka, kjerring; AR 29-30
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ämmä|aunas</emphasis>  (saam. ávnnas) ehkä: (tarpeellinen) vaimo, vaimon|aihe, vaimon|kokelas; silloin het olthiin käynheet hajeskelemassa ämmä|aunasta|ki vielä ’jopa’ Lemmijovesta ja vieläpä muista kylistä saakka KT 315; myös: emäntä|aunas AR 129; AR 499
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Ämmän kotasija</emphasis>  —&gt; Paussokka
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äpön|vaatheita</emphasis>  nuken|vaatteita (äppö ’nukke, dukke’); AR 85
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äsköisillä</emphasis>  äskeisillä; Nuoila äsköisillä sanoila KT 101
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ääni</emphasis>  lyd, stemme, røst; äänheen ’ääneen’ KT 301
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>ääneti ja äänettä</emphasis>  puhumatta ja aiheuttamatta ääniä, sanomatta sanaakaan ääneen KT 67
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Äärli</emphasis>;  Äärli ja Svärre KT 101; Äärli ... oli käväissy kattostamassa ommaa perettä, eli faarii ja muorii Tçsappirjoven sisälä KT 202; Äärli raudunpyydössä Raakkaskurkkiilla KT 344
  </para>

  <para>
—&gt; pyytöneuvot; AR 212
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äärrytelthiin</emphasis>  ärsyttelivät, kiusoittelivat; äärrytelthiin toiset ... Hanssii KT 352
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>äärtynheenä</emphasis>  ärtyneenä, irritert
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

  <para>
ÖÖÖ
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>öilä </emphasis> öiseen aikaan, yön aikana; tunturilla oliki satanu, joskus öilä vieläpä kauheestiki KT 282
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>öinen sađet</emphasis>  yöllinen sade; Öinen sađet oli loppunu. - - - vaaroin|rintheilä, joita yö|sađet oli kastutellu ’kastellut’ KT 78-79
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>öystälä</emphasis>  (no. øst ’itä’) idässä; «Kyllähän se öystälä ’idässä’ on pojat aina päivii ’päiviä’» ’idästä nousee uusi päivä taas huomenna ja ylihuomennakin’ KT 94
  </para>

  <para>
<emphasis role='bold'>Öystäle</emphasis>  (öyställe) itään; nuoit kaksi miestäki, jokka monta viikkoo ennen heitä olthiin lähtenheet Itä-Finnmarkhuun. Öystäle KT 386; AR 379
  </para>

  <para>

  </para>

  <para>

  </para>

 </chapter>

</book>